Blogi

'
En ole paljon ehtinyt blogia päivitellä.
Nytkin pitää kiirettä.
Joten pikainen päivitys, jotta blogi pysyy pystyssä.

Lääkispeli

'
Kun lääkisluvut ovat kuumentaneet tarpeeksi päätä, sitä kaipaa välillä lyhyttä taukoa ahkeraan lukemiseen. Siihen väliin lääkisaiheinen älypeli sopii kuin nakutettu.

http://alypaa.com/pelit/terveys

"Kohta meissä kaikissa asuu pieni lääkäri."

-Pikkis

Välipäivitys, motivaatioselostus

'

Eräs kuuluisa näyttelijä on sanonut: I don't believe that old cliché that good things come to those who wait. I think good things come to those who want something so bad they can't sit still.



Tässä mietteessä on mielestäni vinhasti perää, tai ainakin se melkeinpä kosketti minua. Tuntuu sopivan hyvin omaan tilanteeseen.

Mitä pidemmälle lääkikseen pääsy on lykkääntynyt, sitä hermostuneemmaksi - ehkä kuvaavampi sana olisi malttamattomammaksi - on olo käynyt. Tuntuu siltä, että kaikki muut vaihtoehdot ovat pikkuhiljaa liukuneet pois, aivan kuin itsellä ei voisikaan olla ammatillisesti muita tavoitteita kuin päästä lääkikseen ja lääkäriksi. Kaikki muut mahdollisuudet tuntuvat jotenkin todella vääriltä.

Joskus melkein hymyilyttää: miten en ole tullut aikaisemmin ajatelleeksi tätä vaihtoehtoa, ja miten kaikki näyttää yhtäkkiä niin selkeältä ja kirkkaalta, aivan kuin olisin aina tiennyt että haluan lääkäriksi? Tosin lääkikseen vaadittavat aineet ja sitä sivuavat tieteenalat ovat aina kiinnostaneet. Lukiossa joku jopa joskus kysyi, aionko lääkikseen kun luen sellaisia kursseja. Huitaisin kädellä ja nauroin, sinnehän nyt on niin vaikea päästäkin! Jälkikäteen ajatellen aika mielenkiintoista.



Asialla on tuskallisiakin puolia. Tiedän että tiedekuntaan pääsy on kovan työn takana. Se vaatii aikaa, joka perheellisellä on välillä hyvinkin tiukilla. Lisälastin tuovat nykyisissä työtehtävissä vallitseva tiukka työtahti, ja työmäärä, joka riittäisi varmaan täyttämään joka ikisen tunnin joka ikisessä vuorokaudessa, jos vain töitä voisi ja suostuisi tekemään niin paljon.



Mutta, ei paniikkia! Pikkuhiljaa, mutta sitäkin määrätietoisemmin! Se on mottoni. Kyllä etanakin pääsee maaliin kun vain aikansa pakertaa. Hauska puoli tässä lukemisessa on se, että parit pääsykokeet ovat jo ennättäneet vilahtaa ohi, mutta luku-urakkani sen kun jatkuu. Kyllästymistä ei vielä(kään) ole tullut. En usko että tuleekaan. Pääsykokeeseen en ole vielä uskaltautunut, sillä haluan olla hyvin valmistautunut, enkä mennä sotaan soitellen. Kun menen kokeeseen, menen tosissani yrittämään, en katsomaan. Vaikka sitten tulisi huono tulos, tietäisin että olen oikeasti yrittänyt, enkä vain kokeillut kepillä jäätä. Olen myös valmistautunut hyvin vahvasti siihen, että tuskin pääseen ensimmäisellä yrittämällä sisään lääkikseen. Toinen kerta toden sanoo. ;) Ja voihan yllätyksenä tulla sekin että pääsen kertaheitolla sisään.

Nyt menen tutkailemaan Galenosta, kuinkas muuten!

-Pikkis

P.S. Kiitos kaikille kommenteista ja neuvoista! Lykkyä pääsykoelukuihin! Laitoin vastausta, löytyy kommenttien perästä, parista aikaisemmasta postauksesta. =)

Moolilaskut unohduksissa

'
Havaitsin että moolilaskut on vähän unohduksissa. Miten laskettiinkaan

kuinka monta moolia ioneja sisältää 1 mol kalsiumkloridia CaCl2?

Osaako kukaan valistuneempi valaista?

Muistisääntö jaksollisen järjestelmän ryhmille

'
Muistisääntö:

Alkkis maistettuaan boolia hiiltyi tyystin: "Ha ha (suomalaista) jaloviinaako!"

Alk = alkalimetallit, I pääryhmä
ma = maa-alkalimetallit, II pääryhmä
boo = booriryhmä, III pääryhmä
hiil = hiiliryhmä, IV pääryhmä
ty = typpiryhmä, V pääryhmä
Ha = happiryhmä, VI pääryhmä
ha (suo) = halogeenit (suolanmuodostajat), VII pääryhmä
jalo = jalokaasut, VIII pääryhmä

Elämä on kemiaa...

'
Lukion kemian kertaus menossa, jotta Galenoksen kemmapuoli tulee ymmärretyksi sitten syvällisemmin. Käytän apuna netistä löytyviä etälukion kemman harjoituksia

http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kirjasto/harjokeh.html

Nuo ovat ns. vanhan opetussuunnitelman mukaiset kemian kurssit, joista lisää täällä

http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/

Uuden opetussuunnitelman mukainen kokonaisuus löytyy täältä

http://www.oph.fi/etalukio/kemia/

Aikomus on käydä se läpi kun tuo toinen osuus on kahlattu lävitse.

Lukuintoa kaikille muillekin lääkikseen pänttääjille!

-Pikkis

Ja positiivista asiaa biomolekyylien ryhmistä

'
Biomolekyylien positiivisesti varautuneista ryhmistä...

Ammoniumsuolat (protonoidut amiinit):
- happovakio alkyyliamiineissa yleensä 9-11
- fysiologinen pH: protonoitunut aminoryhmä: ??
-> rakenteeseen positiivinen varaus
1. primaarinen ammoniumryhmä
2. sekundaarinen ammoniumryhmä
3. tertiäärinen ammoniumryhmä

Tarkenna ja käy läpi amidit: asetamidi, N-metyylipropaaniamidi, urea ja amidien ja aminien ero!

Käytännön sovellutus:
- nukleotidiemästen protonoituneen muodon happovakio-arvo hyvin matala
-> eivät protonoidu fysiologisella pH-alueella ??
-> sähköinen neutraalisuus
-> ei emästen keskinäistä repulsiota
-> nukleiinihappojen juosteiden spesifinen pariutuminen mahdollista

Käsitteitä

alkyyliamiinit
amidi
amiini
ammoniumsuolat
fysiologinen pH
primaarinen ammoniumryhmä
protonoidut amiinit
sekundaarinen ammoniumryhmä
tertiäärinen ammoniumryhmä

Happamia (ryhmiä) sanoi kettu

'
Nyt on niin negatiivista asiaa että ;)

Siis lätinää biomolekyylien negatiivisesti varautuneista ryhmistä

1. karboksyylihapot:
- happovakio<5
-> pH 7,4: vapaat karboksyyliryhmät melkein kokonaan anionimuodossa
-> negatiivinen varaus rakenteeseen
- käytännön sovellutus: happamien aminohappotähteiden sivuketjujen karboksyyliryhmät
-> useiden proteiinien negatiivinen varaus

2. fosforihapon esterit (orgaaniset fosfaattiryhmät):
- ensimmäinen happovakioarvo melko alhainen ??
-> käytännön sovellutus: sokerifosfaattien ja nukleiinihappojen negatiivinen varaus

Käsitteitä

aminohappotähde
anioni
fosforihappo
happovakio
karboksyylihappo
karboksyyliryhmä
nukleiinihappo
orgaaninen fosfaattiryhmä
sokerifosfaatti

Lisäjuttua happojen ja emästen protoninsiirtoreaktioista

'
- hyvin vahvat mineraalihapot (esim. kloorivety HCl, typpihappo, jodivety, bromivety) dissosioituvat kokonaan joka olosuhteessa (+H2O->happo-emäsreaktio)
-> pH suoraan hapon konsentraatiosta
Huom! hydroksideilla vedessä dissosioituminen = suolan kationi- ja anioniosan erottuminen (ei happo-emäsreaktio)
- osin dissosioituvat hapot ja emäkset: liuoksen pH:n laskenta ei yhtä suoraviivaista, sillä pH riippuu myös hapon happovakiosta

-> protonien luovutustaipumus vaihtelee!

Polyproottiset hapot ja emäkset:
- moniarvoisia happoja ja emäksiä
- voivat luovuttaa/vastaanottaa useamman protonin
- esim. fosforihappo
* protoninluovutus kolmessa vaiheessa
-> happovakio (pKa) kasvaa joka kerta
-> fysiologisen pH:n lähellä liuoksessa lähinnä divetyfosfaattia ja monovetyfosfaattia ??
... (selvitä ja lue tarkemmin)

Hiilihappo:
- polyproottinen happo
- ei voi eristää vesiliuoksesta
- sen suolat:
1. natriumvetykarbonaatti (natriumbikarbonaatti)
2. kalsiumkarbonaatti
* voi kiteyttää kuivaan muotoon
- hiilidioksidi + vesi
-> hiilihappo
* Henryn laki
-> ilman hiilidioksidi happamoittaa lievästi vettä!
Tarkenna!

- väkevät emäsliuokset sitovat tehokkaasti hiilidioksidia
Selvitä ja lue tarkemmin!

Käsitteitä

anioni
dissosioituminen
happo-emäsreaktio
happojen oksoniumionikonsentraatio
happovakio (pKa)
Henryn laki
hydroksidi-ionikonsentraatioiden tulo (veden ionitulo, vakio kaikissa vesiliuoksissa)
kationi
mineraalihappo
pH
polyproottinen emäs ??
polyproottinen happo ??
veden ionitulo (hydroksidi-ionikonsentraatioiden tulo, vakio kaikissa vesiliuoksissa)

Happovakiosta, protoninsiirtoreaktiosta, happo-emäsindikaattoreista

'
Pooliset ryhmät:
- jotkut toimivat happona/emäksenä (protonin luovutus/vastaanotto)
- biomolekyylien sähkövarausmuutoksilla iso vaikutus kemiallisiin ominaisuuksiin
* ionimuodossa biomolekyylit usein paljon hydrofiilisempia
- hapon (A, esim. karboksyyliryhmä -COOH) ja emäksen (B, esim. aminoryhmä -NH2) välinen

Protoninsiirtoreaktio:
- neutraalit HA+B <-> A- + HB+ negatiivisesti&positiivisesti varautuneet
- yleensä yhden varausasteen muutos
- protonin luovutus
-> ioneja yhdistänyt elektronipari jää hapolle
-> happo (A-) negatiivis-, emäs (B+) positiivisvarauksellinen
- A- ja B-ryhmiä molekyylillä yksi tai useampia
- happovakio:
* emästen voimakkuus ilmoitetaan happovakiolla, sillä kaikki happo- ja emästasapainot kuvataan sillä
* orgaaniset organismit: protoninsiirtoreaktioiden toinen osapuoli usein h2o
* jos vesi toimii protoninsiirtoreaktiossa emäksenä B = H2O -> HB+ = oksoniumioni H3O+
= oksoniumionikonsentraatio (lyhyesti vetyionikonsentraatio lyhennetystä merkinnästä johtuen, siis emäkset (B) voi jättää tässä merkitsemättä)

Happo-emäsindikaattorit:
- vapaa happo ja siitä syntyvä anioni keskenään eri värisiä
- perustuu indikaattorien värimuutoksiin
- suurempien pH-muutosten mittaus
- käytetyt indikaattorit:
1. metyylioranssi
2. metyylipunainen
3. bromitymolisininen
4. fenolipunainen
5. fenoliftaleiini
- indikaattoreilla eri happovakiot
-> indikaattori valitaan mitattavan liuoksen pH:n perusteella
- esim. pH-muutos pH 4-6: metyylipunainen (pKa: 5,1)

Opettele happovakion ja protoninsiirtoreaktion tasapainovakion kaavat!

Käy läpi hapon dissosioituminen ja Hendersonin ja Hasselblachin yhtälöt!

Laske gallen ph-laskut.

Käsitteitä

anioni
dissosiaatio (ionipari -> ioneiksi)
happo-emäsindikaattorit (happamia yhdisteitä)
happovakio (aineen taipumus protonin luovutukseen)
ionisoituminen
oksoniumioni (H3O+)
oksoniumionikonsentraatio
protoni
protoninsiirtoreaktio
puskurointi
tasapainokonsentraatio
tasapainovakio (K)
vakiokonsentraatio