tag:blogger.com,1999:blog-6990108086762007712023-11-15T19:39:50.680+02:00Lääkikseen eli pänttäyskertomusLääketieteelliseen tiedekuntaan pänttäävän salainen elämä. :) Pohdintoja lääkikseen pyrkimisestä ja pääsykokeisiin pänttäämisestä, sekä kaikesta asiaan liittyvästä ja liittymättömästä.Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.comBlogger52125tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-14151786890859742362015-12-29T13:39:00.001+02:002015-12-29T15:04:03.767+02:00Taikalaatikon lumoissa...Joululoma on sopivaa aikaa levätä ja ladata akkuja. Lääkisjutuista intoilevan ei kuitenkaan tarvitse heittää aivoja kokonaan narikkaan loman ajaksi vaikka pitäisi taukoa luvuissa. TV-kanavien tarjonnasta löytyy enemmän ja vähemmän asiapitoisia ohjelmia ja sarjoja, jotka liittyvät lääketieteeseen, terveyteen, sairaaloihin ja lääkäreihin. Alla muutamia poimintoja menneistä ja parhaillaan tulevista.<br />
<br />
Bones<br />
<a href="http://www.imdb.com/title/tt0460627/">http://www.imdb.com/title/tt0460627/</a><br />
<br />
Chicagon lääkärit<br />
<a href="http://www.imdb.com/title/tt0108724/">http://www.imdb.com/title/tt0108724/</a><br />
<br />
C.S.I.<br />
<a href="http://www.imdb.com/title/tt0247082/">http://www.imdb.com/title/tt0247082/</a><br />
<br />
C.S.I.: Miami<br />
<a href="http://www.imdb.com/title/tt0313043/">http://www.imdb.com/title/tt0313043/</a><br />
<br />
C.S.I.: NY<br />
<a href="http://www.imdb.com/title/tt0395843/">http://www.imdb.com/title/tt0395843/</a><br />
<br />
ER<br />
<a href="http://www.imdb.com/title/tt0108757/">http://www.imdb.com/title/tt0108757/</a><br />
<br />
<div>
Greyn anatomia<br />
<a href="http://www.imdb.com/title/tt0413573/">http://www.imdb.com/title/tt0413573/</a><br />
<br />
Hakekaa kätilö!<br />
<a href="http://www.imdb.com/title/tt1983079/">http://www.imdb.com/title/tt1983079/</a><br />
<br />
Holby City<br />
<a href="http://www.imdb.com/title/tt0184122/">http://www.imdb.com/title/tt0184122/</a><br />
<br />
House<br />
<a href="http://www.imdb.com/title/tt0412142/">http://www.imdb.com/title/tt0412142/</a><br />
<br />
Lääkärit<br />
<a href="http://www.thedoctorstv.com/">http://www.thedoctorstv.com</a><br />
<br />
Nurse Jackie<br />
<a href="http://www.imdb.com/title/tt1190689/">http://www.imdb.com/title/tt1190689/</a><br />
<br />
Rakkauden anatomia<br />
<a href="http://www.imdb.com/title/tt0972412/">http://www.imdb.com/title/tt0972412/</a><br />
<br />
Tuho-osasto<br />
<a href="http://www.imdb.com/title/tt0285403/">http://www.imdb.com/title/tt0285403/</a><br />
<br />
Tässä nyt mieleen tulleita. :) Mitähän muita näitä olikaan?</div>
Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-30263176160808784862015-10-29T13:56:00.000+02:002015-10-29T13:56:25.389+02:00Alku aina helppoaTervehdys taas. Fysiikan ja kemian ensimmäiset kurssit läpi luettu ja laskut laskettu. Sen verran tuntuu olevan peruskauraa, etten niistä tehnyt muistiinpanoja tai tiivistelmiä tai listannut ongelmakohtia. Katsotaan miten etenee jatkossa, todennäköisesti sama juttu seuraavan fyssan kurssin kanssa. Kemiasta en osaa vielä sanoa. Biologiaa luvassa siinä sivussa.<br />
<br />
Lisää lätinää luvassa sitten kun on taas jotain asiapitoisempaa sanottavaa. Muuten, tsemppiä kaikille kirjojen kanssa puurtaville! :)<br />
<br />
Ai niin, Epionen lääkis 2016 -valmennusmateriaali on julkaistu! Itseopiskelumateriaalin hankkiminen onnistuu täällä:<br />
<br />
<a href="http://www.epione.fi/tuotteet.html"><b>http://www.epione.fi/tuotteet.html</b></a><br />
<br />
Samassa paikassa tarjolla myös valmennuskursseja Kuopion seudulla vaikuttaville. <br />
<br />
Epionen hyödyllinen keskustelupalsta, Älyvuoto, löytyy täältä:<br />
<br />
<a href="http://alyvuoto.epione.fi/index.php"><b>http://alyvuoto.epione.fi/index.php</b></a><br />
<br />
Lukuintoa!<br />
<br />
Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-25048825574324913352015-10-04T14:27:00.000+03:002015-10-04T15:11:14.967+03:00Luvut aloitettu onnistuneestiGooglasin netistä tietoa, mitä lukion kirjasarjoja muut pääsykokeisiin pänttäävät ovat kokeneet kaikkein parhaimpina lääkiksen pääsykokeeseen valmistautumisen kannalta.<br />
<br />
<u>Fysiikka:</u><br />
<br />
<ol>
<li>Fysiikka (Tammi): hyvä teoriapaketti, perusasiat selkeästi</li>
<li>Physica: vaikeampia ja monipuolisempia tehtäviä, teoria esitetty vaikeaselkoisemmin</li>
<li>Fotoni: kun fysiikan perusteet hallussa, osaamisen syventämiseen, asiat tiiviisti laajemmn</li>
</ol>
<u>Kemia:</u><br />
<br />
<ol>
<li>Mooli: hyvä teoriapaketti, perusasiat selkeästi, kiva ulkoasu, hyvä itseopiskelumateriaali</li>
<li>Reaktio: osaamisen laajentamiseen, kattavasti tehtäviä, usein valmennuskurssien tehtävien ja tiivistelmien pohjana</li>
<li>Abi kemia: "Moolin kertauskirja", asiat tiivistetysti, hyvä kertaamiseen</li>
<li>Kide: hyvä kertauskirja, kun kemian asiat hallussa, asiat esitetty tiivistetysti</li>
</ol>
<div>
<u>Biologia:</u></div>
<div>
<ol>
<li>Bios: hyvä teoriapaketti, perusasiat selkeästi</li>
<li>Koulun biologia (lukio): hyvä teoriapaketti, perusasiat selkeästi, eri painotukset kuin Biosissa</li>
<li>Lukion biologia: asiat laajemmin, osaamisen syventämiseen</li>
</ol>
<u>Pitkä matematiikka: </u></div>
<div>
<ol>
<li>Pyramidi: parhaaksi kehuttu kirjasarja, kaikin puolin paras, hyvä teoria, esimerkit ja tehtävät</li>
<li>Matematiikan taito: toiset pitävät, toiset eivät, hyvin esimerkkejä, tehtäviä ja teoriaa</li>
<li>Laudatur 11: jos lukee valinnaisia kursseja, lukuteorian ja logiikan kurssille Pyramidin sijasta Laudatur, joka painottaa mekaanisia tehtäviä</li>
</ol>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Jos hyllystäsi sattuu löytymään Galenos tai IFA (Ihmisen fysiologia ja anatomia), niillä ei enää tee muuta kuin lue viihteen ja kiinnostuksen vuoksi. Toki osaamisen laajentaminen yli pakollisen oppimäärän on hyödyllistä pääsykoettakin ajatellen. Nykyään pääsykokeessa vaaditaan lukion fysiikan 1-8 , kemian 1-5 ja biologian 1-5 kurssien oppimäärän mukainen osaaminen.</div>
Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-49570796839632105622015-07-08T01:36:00.000+03:002015-07-08T01:46:09.831+03:00Galenos-tietovisaVoihan äly ja väläys! Jollain on iskenyt inspiraatio lääketieteellisen pelin kehittämiseen. Enkä nyt puhu sisäänhengityksestä (<i>inspiraatio</i>). ;) Tietouden testaamiseksi:<br />
<br />
<a href="http://alypaa.com/yhteisot/pelit/Galenos">http://alypaa.com/yhteisot/pelit/Galenos</a><br />
<br />
Pikkis Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-85307106739997092422015-06-29T23:57:00.000+03:002015-07-06T02:38:53.338+03:00Hep!Blogi on jälleen elossa.<br />
<br />
Pitkääkin pidemmän hiljaiselon jälkeen blogi herää jälleen eloon. Toinen tuleminen, tai jotain vastaavaa.<br />
<br />
Lääkis on unelmana kiinnostanut vuosikaudet, mutta elämä heitti eteen mukavia kiemuroita ja suuntasin kohti toisia seikkailuja. Lääkiksen pääsykoe on vielä yrittämättä, eli olen lueskellut tähän asti lähinnä omasta innostuksestani johtuen.<br />
<br />
Muutama vuosi sitten oli pakko myöntää että muulla saralla pitää sen verran kiirettä ettei pänttäämiseen ole tarpeeksi aikaa, enkä muutenkaan ollut varma miten järjestää muu elämä tukemaan lääkisopiskelua. Nyt on meno tasoittunut sen verran että on jäänyt aikaa kuulostella josko tämä unelma johtaisi johonkin nyt. <br />
<br />
Vuodet eivät sinänsä ole menneet hukkaan, sillä olen nauttinut suunnattomasti siitä mitä olen tällä välin tehnyt, vaikkei se suoranaisesti liitykään lääketieteeseen. Harrastuksenomaisesti olen seurannut lääketieteeseen ja luonnontieteisiin liittyvää uutisointia ja lukenut artikkeleita, lueskellut huvikseni vanhoja lääkiksen pääsykoekirjoja, välillä vanhoja lukion kemiankirjoja ja kahlannut erilaisia fysiikan teoksia laajemmaltikin ihan omaksi ilokseni, joten tiedot ainakin ovat karttuneet. <br />
<br />
On jälleen aika tarttua vanhaan haaveeseen ja katsoa mitä tästä tulee. Vähintäänkin kiinnostavaa fysiikkaan, kemiaan, biologiaan, matematiikkaan, lääketieteeseen ja tiede-artikkeleihin liittyvää lätinää. Uskon että paljon muutakin.<br />
<br />
PikkisPikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-30935130903772031222010-01-13T21:04:00.001+02:002010-01-13T21:17:08.095+02:00Blogi'<br />En ole paljon ehtinyt blogia päivitellä.<br />Nytkin pitää kiirettä.<br />Joten pikainen päivitys, jotta blogi pysyy pystyssä.Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com13tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-87516417655225500032009-09-21T11:03:00.003+03:002009-09-21T11:09:04.419+03:00Lääkispeli'<br />Kun lääkisluvut ovat kuumentaneet tarpeeksi päätä, sitä kaipaa välillä lyhyttä taukoa ahkeraan lukemiseen. Siihen väliin lääkisaiheinen älypeli sopii kuin nakutettu.<br /><br /><a href="http://alypaa.com/pelit/terveys">http://alypaa.com/pelit/terveys</a><br /><br />"Kohta meissä kaikissa asuu pieni lääkäri."<br /><br />-PikkisPikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-28576628194934340352009-08-27T21:06:00.006+03:002009-08-27T21:53:38.292+03:00Välipäivitys, motivaatioselostus'<br /><br />Eräs kuuluisa näyttelijä on sanonut: <em>I don't believe that old cliché that good things come to those who wait. I think good things come to those who want something so bad they can't sit still.</em><br /><br /><em></em><br /><br />Tässä mietteessä on mielestäni vinhasti perää, tai ainakin se melkeinpä kosketti minua. Tuntuu sopivan hyvin omaan tilanteeseen.<br /><br />Mitä pidemmälle lääkikseen pääsy on lykkääntynyt, sitä hermostuneemmaksi - ehkä kuvaavampi sana olisi malttamattomammaksi - on olo käynyt. Tuntuu siltä, että kaikki muut vaihtoehdot ovat pikkuhiljaa liukuneet pois, aivan kuin itsellä ei voisikaan olla ammatillisesti muita tavoitteita kuin päästä lääkikseen ja lääkäriksi. Kaikki muut mahdollisuudet tuntuvat jotenkin todella vääriltä.<br /><br />Joskus melkein hymyilyttää: miten en ole tullut aikaisemmin ajatelleeksi tätä vaihtoehtoa, ja miten kaikki näyttää yhtäkkiä niin selkeältä ja kirkkaalta, aivan kuin olisin aina tiennyt että haluan lääkäriksi? Tosin lääkikseen vaadittavat aineet ja sitä sivuavat tieteenalat ovat aina kiinnostaneet. Lukiossa joku jopa joskus kysyi, aionko lääkikseen kun luen sellaisia kursseja. Huitaisin kädellä ja nauroin, sinnehän nyt on niin vaikea päästäkin! Jälkikäteen ajatellen aika mielenkiintoista.<br /><br /><br /><br />Asialla on tuskallisiakin puolia. Tiedän että tiedekuntaan pääsy on kovan työn takana. Se vaatii aikaa, joka perheellisellä on välillä hyvinkin tiukilla. Lisälastin tuovat nykyisissä työtehtävissä vallitseva tiukka työtahti, ja työmäärä, joka riittäisi varmaan täyttämään joka ikisen tunnin joka ikisessä vuorokaudessa, jos vain töitä voisi ja suostuisi tekemään niin paljon.<br /><br /><br /><br />Mutta, ei paniikkia! Pikkuhiljaa, mutta sitäkin määrätietoisemmin! Se on mottoni. Kyllä etanakin pääsee maaliin kun vain aikansa pakertaa. Hauska puoli tässä lukemisessa on se, että parit pääsykokeet ovat jo ennättäneet vilahtaa ohi, mutta luku-urakkani sen kun jatkuu. Kyllästymistä ei vielä(kään) ole tullut. En usko että tuleekaan. Pääsykokeeseen en ole vielä uskaltautunut, sillä haluan olla hyvin valmistautunut, enkä mennä <em>sotaan soitellen</em>. Kun menen kokeeseen, menen tosissani yrittämään, en katsomaan. Vaikka sitten tulisi huono tulos, tietäisin että olen oikeasti yrittänyt, enkä vain kokeillut kepillä jäätä. Olen myös valmistautunut hyvin vahvasti siihen, että tuskin pääseen ensimmäisellä yrittämällä sisään lääkikseen. Toinen kerta toden sanoo. ;) Ja voihan yllätyksenä tulla sekin että pääsen kertaheitolla sisään.<br /><br />Nyt menen tutkailemaan Galenosta, kuinkas muuten!<br /><br /><em>-Pikkis</em><br /><em></em><br />P.S. Kiitos kaikille kommenteista ja neuvoista! Lykkyä pääsykoelukuihin! Laitoin vastausta, löytyy kommenttien perästä, parista aikaisemmasta postauksesta. =)Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-63268943504199192952009-07-15T17:55:00.006+03:002009-07-15T17:58:30.123+03:00Moolilaskut unohduksissa'<br />Havaitsin että moolilaskut on vähän unohduksissa. Miten laskettiinkaan<br /><br />kuinka monta moolia ioneja sisältää 1 mol kalsiumkloridia CaCl2?<br /><br />Osaako kukaan valistuneempi valaista?Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-74005296089649642522009-07-15T15:50:00.008+03:002009-07-15T17:11:46.527+03:00Muistisääntö jaksollisen järjestelmän ryhmille'<br />Muistisääntö:<br /><br /><span style="color:#cc0000;">Alkkis maistettuaan boolia hiiltyi tyystin: "Ha ha (suomalaista) jaloviinaako!"</span><br /><br />Alk = alkalimetallit, I pääryhmä<br />ma = maa-alkalimetallit, II pääryhmä<br />boo = booriryhmä, III pääryhmä<br />hiil = hiiliryhmä, IV pääryhmä<br />ty = typpiryhmä, V pääryhmä<br />Ha = happiryhmä, VI pääryhmä<br />ha (suo) = halogeenit (suolanmuodostajat), VII pääryhmä<br />jalo = jalokaasut, VIII pääryhmäPikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-41749955801862930622009-06-20T14:11:00.002+03:002009-06-20T14:16:43.589+03:00Elämä on kemiaa...'<br />Lukion kemian kertaus menossa, jotta Galenoksen kemmapuoli tulee ymmärretyksi sitten syvällisemmin. Käytän apuna netistä löytyviä etälukion kemman harjoituksia<br /><br /><a href="http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kirjasto/harjokeh.html">http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kirjasto/harjokeh.html</a><br /><br />Nuo ovat ns. vanhan opetussuunnitelman mukaiset kemian kurssit, joista lisää täällä<br /><br /><a href="http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/">http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/</a><br /><br />Uuden opetussuunnitelman mukainen kokonaisuus löytyy täältä<br /><br /><a href="http://www.oph.fi/etalukio/kemia/">http://www.oph.fi/etalukio/kemia/</a><br /><br />Aikomus on käydä se läpi kun tuo toinen osuus on kahlattu lävitse.<br /><br />Lukuintoa kaikille muillekin lääkikseen pänttääjille!<br /><br />-PikkisPikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com58tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-90695958282623944802009-06-10T17:45:00.002+03:002009-06-10T17:57:23.609+03:00Ja positiivista asiaa biomolekyylien ryhmistä'<br />Biomolekyylien positiivisesti varautuneista ryhmistä...<br /><br /><strong>Ammoniumsuolat (protonoidut amiinit):</strong><br />- happovakio alkyyliamiineissa yleensä 9-11<br />- fysiologinen pH: protonoitunut aminoryhmä: <strong><span style="color:#990000;">??</span></strong><br /><span style="color:#000000;">-> rakenteeseen positiivinen varaus</span><br />1. primaarinen ammoniumryhmä<br />2. sekundaarinen ammoniumryhmä<br />3. tertiäärinen ammoniumryhmä<br /><br /><strong><span style="color:#990000;">Tarkenna ja käy läpi amidit: asetamidi, N-metyylipropaaniamidi, urea ja amidien ja aminien ero!</span></strong><br /><br /><strong><span style="color:#000099;">Käytännön sovellutus:</span></strong><br /><strong><span style="color:#000099;">- nukleotidiemästen protonoituneen muodon happovakio-arvo hyvin matala</span></strong><br /><strong><span style="color:#000099;">-> eivät protonoidu fysiologisella pH-alueella ??</span></strong><br /><strong><span style="color:#000099;">-> sähköinen neutraalisuus</span></strong><br /><strong><span style="color:#000099;">-> ei emästen keskinäistä repulsiota</span></strong><br /><strong><span style="color:#000099;">-> nukleiinihappojen juosteiden spesifinen pariutuminen mahdollista</span></strong><br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />alkyyliamiinit<br />amidi<br />amiini<br />ammoniumsuolat<br />fysiologinen pH<br />primaarinen ammoniumryhmä<br />protonoidut amiinit<br />sekundaarinen ammoniumryhmä<br />tertiäärinen ammoniumryhmäPikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-21323523953820515382009-06-10T17:06:00.004+03:002009-06-10T17:45:46.492+03:00Happamia (ryhmiä) sanoi kettu'<br />Nyt on niin negatiivista asiaa että ;)<br /><br />Siis lätinää biomolekyylien negatiivisesti varautuneista ryhmistä<br /><br />1. karboksyylihapot:<br />- happovakio<5<br />-> pH 7,4: vapaat karboksyyliryhmät melkein kokonaan anionimuodossa<br />-> negatiivinen varaus rakenteeseen<br /><strong><span style="color:#000099;">- käytännön sovellutus: happamien aminohappotähteiden sivuketjujen karboksyyliryhmät</span></strong><br /><strong><span style="color:#000099;">-> useiden proteiinien negatiivinen varaus</span></strong><br /><br />2. fosforihapon esterit (orgaaniset fosfaattiryhmät):<br />- ensimmäinen happovakioarvo melko alhainen ??<br />-> käytännön sovellutus: sokerifosfaattien ja nukleiinihappojen negatiivinen varaus<br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />aminohappotähde<br />anioni<br />fosforihappo<br />happovakio<br />karboksyylihappo<br />karboksyyliryhmä<br />nukleiinihappo<br />orgaaninen fosfaattiryhmä<br />sokerifosfaattiPikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-90600630948179998072009-06-10T16:27:00.003+03:002009-06-10T17:05:48.384+03:00Lisäjuttua happojen ja emästen protoninsiirtoreaktioista'<br />- hyvin vahvat mineraalihapot (esim. kloorivety HCl, typpihappo, jodivety, bromivety) dissosioituvat kokonaan joka olosuhteessa (+H2O->happo-emäsreaktio)<br />-> pH suoraan hapon konsentraatiosta<br />Huom! hydroksideilla vedessä dissosioituminen = suolan kationi- ja anioniosan erottuminen (ei happo-emäsreaktio)<br />- osin dissosioituvat hapot ja emäkset: liuoksen pH:n laskenta ei yhtä suoraviivaista, sillä pH riippuu myös hapon happovakiosta<br /><br />-> protonien luovutustaipumus vaihtelee!<br /><br /><strong>Polyproottiset hapot ja emäkset:</strong><br />- moniarvoisia happoja ja emäksiä<br />- voivat luovuttaa/vastaanottaa useamman protonin<br />- esim. fosforihappo<br />* protoninluovutus kolmessa vaiheessa<br />-> happovakio (p<em>K</em><span style="font-size:78%;">a</span>) kasvaa joka kerta<br />-> fysiologisen pH:n lähellä liuoksessa lähinnä divetyfosfaattia ja monovetyfosfaattia <strong><span style="color:#990000;">??</span></strong><br />... <strong><span style="color:#990000;">(selvitä ja lue tarkemmin)</span></strong><br /><br /><strong>Hiilihappo:</strong><br />- polyproottinen happo<br />- ei voi eristää vesiliuoksesta<br />- sen suolat:<br />1. natriumvetykarbonaatti (natriumbikarbonaatti)<br />2. kalsiumkarbonaatti<br />* voi kiteyttää kuivaan muotoon<br />- hiilidioksidi + vesi<br />-> hiilihappo<br />* Henryn laki<br /><strong><span style="color:#000099;">-> ilman hiilidioksidi happamoittaa lievästi vettä!</span></strong><br /><strong><span style="color:#990000;">Tarkenna!</span></strong><br /><br />- väkevät emäsliuokset sitovat tehokkaasti hiilidioksidia<br /><strong><span style="color:#990000;">Selvitä ja lue tarkemmin!</span></strong><br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />anioni<br />dissosioituminen<br />happo-emäsreaktio<br />happojen oksoniumionikonsentraatio<br />happovakio (p<em>K</em><span style="font-size:78%;">a</span>)<br />Henryn laki<br />hydroksidi-ionikonsentraatioiden tulo (veden ionitulo, vakio kaikissa vesiliuoksissa)<br />kationi<br />mineraalihappo<br />pH<br />polyproottinen emäs <strong><span style="color:#990000;">??</span></strong><br />polyproottinen happo <strong><span style="color:#990000;">??</span></strong><br />veden ionitulo (hydroksidi-ionikonsentraatioiden tulo, vakio kaikissa vesiliuoksissa)Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-91599337420034718512009-06-10T12:58:00.007+03:002009-06-10T14:00:56.638+03:00Happovakiosta, protoninsiirtoreaktiosta, happo-emäsindikaattoreista'<br /><strong>Pooliset ryhmät:</strong><br />- jotkut toimivat happona/emäksenä (protonin luovutus/vastaanotto)<br />- biomolekyylien sähkövarausmuutoksilla iso vaikutus kemiallisiin ominaisuuksiin<br />* ionimuodossa biomolekyylit usein paljon hydrofiilisempia<br />- hapon (A, esim. karboksyyliryhmä -COOH) ja emäksen (B, esim. aminoryhmä -NH2) välinen<br /><br /><strong>Protoninsiirtoreaktio:</strong><br />- neutraalit HA+B <-> A- + HB+ negatiivisesti&positiivisesti varautuneet<br />- yleensä yhden varausasteen muutos<br />- protonin luovutus<br />-> ioneja yhdistänyt elektronipari jää hapolle<br />-> happo (A-) negatiivis-, emäs (B+) positiivisvarauksellinen<br />- A- ja B-ryhmiä molekyylillä yksi tai useampia<br />- happovakio:<br />* emästen voimakkuus ilmoitetaan happovakiolla, sillä kaikki happo- ja emästasapainot kuvataan sillä<br />* orgaaniset organismit: protoninsiirtoreaktioiden toinen osapuoli usein h2o<br />* jos vesi toimii protoninsiirtoreaktiossa emäksenä B = H2O -> HB+ = oksoniumioni H3O+<br />= oksoniumionikonsentraatio (lyhyesti vetyionikonsentraatio lyhennetystä merkinnästä johtuen, siis emäkset (B) voi jättää tässä merkitsemättä)<br /><br /><strong>Happo-emäsindikaattorit:</strong><br />- vapaa happo ja siitä syntyvä anioni keskenään eri värisiä<br />- perustuu indikaattorien värimuutoksiin<br />- suurempien pH-muutosten mittaus<br />- käytetyt indikaattorit:<br />1. metyylioranssi<br />2. metyylipunainen<br />3. bromitymolisininen<br />4. fenolipunainen<br />5. fenoliftaleiini<br />- indikaattoreilla eri happovakiot<br />-> indikaattori valitaan mitattavan liuoksen pH:n perusteella<br />- esim. pH-muutos pH 4-6: metyylipunainen (pKa: 5,1)<br /><br /><strong><span style="color:#990000;">Opettele happovakion ja protoninsiirtoreaktion tasapainovakion kaavat!</span></strong><br /><strong><span style="color:#990000;"></span></strong><br /><strong><span style="color:#990000;">Käy läpi hapon dissosioituminen ja Hendersonin ja Hasselblachin yhtälöt!</span></strong><br /><strong><span style="color:#990000;"></span></strong><br /><strong><span style="color:#990000;">Laske gallen ph-laskut.</span></strong><br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />anioni<br />dissosiaatio (ionipari -> ioneiksi)<br />happo-emäsindikaattorit (happamia yhdisteitä)<br />happovakio (aineen taipumus protonin luovutukseen)<br />ionisoituminen<br />oksoniumioni (H3O+)<br />oksoniumionikonsentraatio<br />protoni<br />protoninsiirtoreaktio<br />puskurointi<br />tasapainokonsentraatio<br />tasapainovakio (K)<br />vakiokonsentraatioPikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-36393668093213087582009-06-10T12:10:00.000+03:002009-06-10T12:19:56.256+03:00Helsingin lääkis pärjää hyvin vertailussa'<br /><a href="http://www.hyvinvointipalvelut.fi/portal/uutisia/?bid=1258">http://www.hyvinvointipalvelut.fi/portal/uutisia/?bid=1258</a>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-67458851383905923932009-06-10T10:25:00.009+03:002009-06-10T12:21:21.783+03:00Olipa kerran H2O'<br />Vettä, se on vettä, jota on muuten sadellut viime aikoina tiuhaan tahtiin.<br /><br /><strong>Mitä vesi on?</strong><br />- vahva <em>koheesio</em> molekyylien välillä<br />-> korkeat sulamis- ja kiehumispisteet<br />- molekyylien happi sp^3-hybridisoitunut<br />- happiatomilla kaksi vapaata elektroniparia!<br />- orbitaalirakenne&veden vetysidosten jatkuva, nopea uusiutuminen<br />-> veden herkkäliikkeisyys <strong><span style="color:#990000;">Tarkenna!</span></strong><br />- esim. tislattu vesi (<em>puhdas aine</em>)<br />- esim. sytoplasma (<em>seos</em>)<br /><br /><strong><span style="color:#990000;">Selvitä tetraedri ja sähköstaattiset vuorovaikutukset sekä niihin liittyvät orbitaali, hybridiorbitaali, s-orbitaali h2o-molekyylin yhteydessä!</span></strong><br /><br />Poolittomien ja poolisten ryhmien suhde määrää suureksi osaksi biomolekyylin hydrofiilisuuden!<br /><br /><strong>Hiilidioksidi:</strong><br />- ei dipoli, vaikka sisältää kaksi poolista C-O-kaksoissidosta, syynä se että ne suuntautuvat vastakkaisiin suuntiin<br />-> melko pooliton liuotin (kuitenkin hydrofiilisempi kuin poolittomia sidoksia sisältävät aineet)<br />-> <strong><span style="color:#000099;">käytännön sovellutus: nestemäisen hiilidioksidin käyttö lipidien uuttamiseen elintarvikkeista</span></strong><br />- co2+h2o->h2co3 (hiilihappo, ionisoituu kahdessa vaiheessa, <strong><span style="color:#990000;">tarkenna!</span></strong>)<br /><br />Molekyylin hiilen kanssa tasaveroinen määrä happiatomeita tekee molekyylistä hydrofiilisen (esim. sokerivesiliuos, kun taas lipidien triglyseridi ei)!<br /><br /><strong>Uraattikivet ja kihti:</strong><br />- virtsahapon saostumia virtsassa ja nivelissä<br />- johtuvat nukleiinihappojen aineenvaihdunnan tuloksen, virtsahapon liikatuotannosta<br />-> hydrofiilinen, mutta johtuen kiinteästä muodosta huomattavan niukkaliukoinen veden kanssa<br /><strong><span style="color:#990000;">Tikkukaavat! Olen todennut että lääketieteessä tikkukaavoja käytetään huomattavan paljon. Niihin on siis keskityttävä teoriatekstin lisäksi. </span></strong><br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />aerosoli (kiinteät ja nestemäiset partikkelit kaasussa, esim. sumu, savu)<br />alkaani (esim. n-heksaani, hydrofobinen: heikot keskinäiset sidokset -> faasi veden kanssa koska vesimolekyyleillä vahva keskinäinen koheesio)<br />alkyyliryhmä (hydrofobisia)<br />amfipaattinen molekyyli (hydrofiilinen+hydrofobinen osa)<br />dispersio (kolloidiseos, heterogeenisen seoksen ja liuoksen välimuoto)<br />emulsio (kolloidipisarat nesteessä)<br />faasi (tuloksena kun samanlaisten komponenttien välillä voimakas koheesio ja ei koheesiota seoksen toisenlaisiin komponentteihin)<br />hiilivety (omaa matalan kiehumispisteen, poolittomia, niissä van der Waalsin sidoksia)<br />heterogeeninen seos (komponentit eri faaseissa, vrt. homogeeninen seos)<br />homogeeninen seos (erilaiset komponentit muodostavat yhden faasin, ei heijasta ja taita valoa)<br />homogenointi<br />hybridiorbitaali<br />ionisoituminen<br />kidehila<br />koheesio (vetovoima, kiinnevoima)<br />kolloidipartikkelit <strong><span style="color:#000099;">(dispersion osaset, esim. proteiinit koon ja käyttäytymisen puolesta, koko estää partikkelien spontaanin yhdistymisen, heijastavat ja taittavat valoa -> Tyndallin ilmiö)</span></strong><br />kolloidiseos (dispersio, heterogeenisen seoksen ja liuoksen välimuoto)<br />lipidit (eivät molekyylitasolle saakka liukene veteen)<br />liuos (nestemäinen homogeeninen seos, komponenttien erottelu sentrifugoimalla ei onnistu)<br />liuotin (nestemäisen homogeenisen seoksen pääkomponentti)<br />membraanilipidi (amfipaattinen molekyyli)<br />neutraalilipidi (esim. triglyseridi, hydrofobinen)<br />orbitaali<br />partikkeli (osanen)<br />pooliset ryhmät (hydrofiilisia!, esim. happea/typpeä sisältävät ryhmät, vetysidokset h2o:oon)<br />poolittomat ryhmät (pieni koheesio)<br />puhdas aine (vain yksi komponentti=vain yhdenlaisia molekyylejä)<br />s-orbitaali<br />sentrifugoiminen (~sentrifugi)<br />seos (useampia komponentteja=useammanlaisia molekyylejä)<br />sooli (kiinteät kolloidihiukkaset nesteessä)<br />sp^3-hybridisaatio<br />suspensio (toisen nesteen pisarat tai kiinteät hiukkaset jotka eivät liukene nesteeseen)<br />sähköstaattiset vuorovaikutukset<br />tetraedri<br />Tyndallin ilmiö (kolloidipartikkelien valontaitto- ja heijastusominaisuus)<br />vaahto (toisen nesteen kaasukuplat jotka eivät liukene nesteeseen; tai nesteen ja kolloidikokoisten kuplien seos)<br />van der Waalsin sidosPikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-62855726525561482722009-06-10T00:08:00.003+03:002009-06-10T00:16:04.792+03:00Muistiinpanoista'<br />Luin muiden pänttääjien blogeja ja siitä kehkeytyi jos jonkinlaista ajatuksenpoikasta.<br /><br />Kirjoittaminen on minulle opiskelussa se "juttu" tai "juju"! Kun kirjoitan jonkin asian itse muistiin, myös muistan sen paremmin. Jostain syystä näin vain on.<br /><br />Jospa sitten piirtäisin kaikki avainasemassa olevat kuvat gallesta itselleni talteen? Hmm... Aikamoinen homma, mutta jos se auttaisi asioiden hahmottamisessa, jäsentelyssä ja ulkoa oppimisessa, niin miksei.<br /><br />Voih, satuin lukemaan blogistani vuosi sitten kirjoittamani lauseen:<br /><br />Kyllä se etanakin vihdoin pääsee maaliin, vaikka hitaasti kulkisikin.<br /><br />Tuli hyvä mieli. Nyt olen lääkisluvuissa jo paljon pidemmällä kuin tuon lauseen kirjoittaessani! Edistystä on tapahtunut. Melko huomattavastikin.<br /><br />Pohtivainen PikkisPikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-23630369607709063492009-06-09T23:21:00.004+03:002009-06-09T23:34:31.399+03:00(lääkis)hupia elämään'<br />"Lääkäri toimii hoitotiimin johtajana ja vastaa, että hänen itsensä ja tiimin tuottama kipu hoidetaan pois ja maksatetaan myöhemmin kalliisti potilaalla."<br /><br />"Lääkäreitä koulutetaan yliopistoissa noin viisi kappaletta vuodessa. -- Lääkäriksi ei kuitenkaan päästetä tavallista ihmistä, vaan paikat menevät suomenruotsalaisille ja maahanmuuttajille, joilla on jo ennestään kokemusta huumausainealalta."<br /><br />Hikipedian riemastuttava juttu lekurin ammatinkuvasta<br /><br /><a href="http://hiki.pedia.ws/wiki/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri">http://hiki.pedia.ws/wiki/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri</a><br /><br />Löytyy myös juttua hammaslääkäristä ynnä muusta.<br /><br />"Suomessa kolme etnistä heimoa saa hammaslääkäripalveluita: oululaiset hammaslääkärit hoitavat saamelaisia, turkulaiset saaristolaisia ja helsinkiläiset stadilaisia. Muualla Suomessa kärsitään hammaslääkäripulasta ja muun muassa Savossa ja Telajärvellä on koulutettu useita hitsaajia parodontologien tehtävään. "<br /><br /><br />"Myöhemmin hammaslääkärit ovat kuitenkin alkaneet ymmärtää, ettei pää ole irti ruumiista, ja kutsuvat itseään erikoislääkäreiksi."<br /><br />"Hammaslääkärikunta naisistuu koko ajan; jopa 70% ammatinharjoittajista on hameväkeä. Jokereiden, TPS:n ja Kärppien hampaattomista pelaajista on odotettavissa pitkäaikaisia asiakkaita monille vastavalmistuneille (nais)hammaslääkäreille, joten tulevaisuuden työmahdollisuudet näyttävät valoisilta."<br /><br />Wikipediassa oikeasti asiallinen kuvaus<br /><br /><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri">http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri</a><br /><br /><em>-Pikkis</em>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-42427010868648327982009-06-09T20:43:00.024+03:002009-06-10T18:58:53.886+03:00Toinen välipälätys'<br />Neljäs postaus jo tänään...<br /><br /><strong>Luin netistä</strong> lääkikseen päässeen <em>tärppejä</em> lukuun, tässä tiivistettynä ja itse kommentoituna:<br /><br />1. pääsykokeessa vaaditaan vain gallessa oleva tieto, kaikki siitä ylimääräinen on todellakin ylimääräistä - tieto helpottaa, luku-urakka ei ole kuitenkaan loppumaton, vain 600 sivua! ;)<br />2. fyssan ja kemman perusteiden osaaminen helpottaa, toteaisin että auttaa varmaan myös gallen lukua ;)<br />3. laskut kannattaa laskea nimenomaan juuri gallesta! se siis riittää, ihanan helpottava tieto<br />4. laskurutiinin on oltava hyvä, sillä laskujen määrää tentissä on lisätty (jotta poikia saataisiin enemmän sisälle)<br />5. tentin saa tehtyä pitkälti leikkaa-liimaa ja yhdistä tietoasi -periaatteilla, siis kannattaa käyttää päästä löytyvän tiedon lisäksi silkkaa maalaisjärkeä vastausten laatimisessa<br />6. tarkastele vanhoja pääsykokeita: yleensä samoja isoja kokonaisuuksia ei kysytä aivan perättäisinä vuosina, erinomainen vinkki minusta!<br />7. vanhojen pääsykokeiden vastausanalyysien perusteella kannattaa tutkiskella, mistä vastaukset gallesta löytyvät -> sovella itse; lisäisin että jäsennä muistiinpanot, tee kokeita harjoitusmielessä, tarkasta ja käy gallea läpi, josko kirjan eri luvuista löytyisi oleellista lisätietoa<br />8. muista oma elämä!!! :D varmaan tärkeää ettei pää hajoa, ja etenkin jotta motivaatio säilyy loppukevääseen eikä paniikki pääse iskemään<br /><br /><strong>suunnitelma</strong> näiden pohjalta:<br /><br />1. kertaan lukion biologian, kemian ja fysiikan<br />2. tarkistan että matikkapuoli ja laskurutiini ovat kunnossa, toisin sanoen lasken, lasken ja lasken lukion pitkän matematiikan laskuja!<br />3. luen gallen ja kirjoitan luetun perusteella esiin nousevat kysymykset ylös<br />4. etsin vastaukset aiemmin listaamiini kysymyksiin<br />5. teen jäsennellyt muistiinpanot gallesta, eri lukujen asioita sopiviin kokonaisuuksiin yhdistellen<br />6. hankin hyvän laskimen ja lasken, lasken ja lasken kemian laskuja: lukion, ylppäreiden, gallen<br />7. lasken, lasken ja lasken fysiikan laskuja: -"-<br />8. teen biologian tehtäviä: -"-<br />9. tutustun vanhojen pääsykokeiden tehtävänantoihin, niin tiedän tarkasti mitä vaaditaan ja mitä ei ehkä kysytä seuraavassa pääsykokeessa, ja teen listan kokonaisuuksista joihin keskityn erityisesti<br />10. pänttään asiakokonaisuuksia, termejä, lääkislatinaa, ym. niin että osaan ne unissanikin<br />11. teen vanhojen pääsykokeiden tehtäviä harjoitusmielessä, ilman kirjaa ja ajastimen kanssa<br />12. tutustun vanhojen pääsykokeiden vastausanalyyseihin ja arvioin suoriutumiseni<br />13. tarkistan mistä vastausanalyysien tiedot gallesta löytyvät<br />14. kertaan huonosti hallitsemani osa-alueet muistiinpanojen ja gallen avulla<br />15. teen lopuksi jonkin vanhan pääsykokeen ja arvioin osaamiseni<br /><br />Muuta huomionarvoista sen perusteella mitä olen netistä lukenut pääsykoevalmennusmateriaalien esittelystä:<br /><br />- tee oppimisen mittarina pääsykoetta simuloivia kokeita kotona (vrt. epionen kokeet kotona -paketti mallivastauksineen ja pisteineen)<br />- tärkeää! tee lista galenoksen vaikeimmista kappaleista (esim. solun sähköiset ominaisuudet), tee ja etsi netistä havainnollistavaa kuvamateriaalia muistiinpanojen tueksi (vrt. epionen galenos haltuun)<br />- tärkeä tutustua vanhoihin pääsykoekysymyksiin, niiden vastausmalleihin ja pisteytykseen, niin tiedät miten asiat kannattaa esittää ja mistä pisteet tulevat<br />- lukion fysiikka niin laaja että vain galenoksen kannalta oleelliset asiat mukaan<br />- älä unohda painottaa biofysiikkaa<br />- nimenomaan lukion fyssan ja galenoksen fyssan yhdistäminen muistiinpanoissa on oleellista<br />- teen paljon, siis paljon lukion fysiikan tehtäviä<br />- poimi galenoksesta kaikki biologian ja fysiologian asiat ja kokoa muistiinpanoiksi, joihin sisältyy paljon havainnollistavia käsitekarttoja, yritä selkeyttää ja yksinkertaistaa asioita, ilmaise asiat ytimekkäästi<br />- tee tarpeeksi monipuolisesti erilaisia bilsan tehtäviä, pääsykoe, galle, yo, TKK<br />- lue lukion kemia, opettele perusasiat, juuri muuta ei tarvita mutta perusteet hyvin haltuun<br />- selvitä kaikki galenoksen epäselviksi jääneet kohdat<br />- kertaa hyvin jäsenneltyjen muistiinpanojen avulla ennen koetta<br /><br />Ja kirjoittipa yksi lääkikseen pänttäävä blogin pitäjä: "Ei siihen kuole, jos ei vielä pääsekään sisään, iästä ei koskaan sillä alalla ole haittaa."<br /><br />Tietysti joskus olisi hyvä päästä aloittamaan opinnot, että valmistuukin joskus. ;) Mutta vähensipä nyt paineita taas hieman.<br /><br /><strong>Olen tosiaan kuullut että moni yrittää kaksi-kolmekin kertaa</strong> ennen kuin pääsee sisään lääkikseen. Tavatonta ei ole kai pyrkiä sitäkin useamman kerran - ja päästä lopulta medisiinariksi. Silti haluan mielellään sisään heti ensiyrittämällä, sama luku-urakka se on edessä seuraavaakin vuotta ajatellen! Ja lääkäriys on sitten aina yhden vuoden kauempana.<br /><br /><strong>Erilaisia valmentavia kursseja</strong> ja itseopiskelumateriaalipaketteja gallen tueksi olen tutkaillut netistä, mutta vaikuttavat todella tyyriiltä! Niistä olisi kyllä se hyöty että kursseilla epäselvät kysymykset saavat vastauksen, väärinkäsitykset oikaistaan ja oikeasti pääsykokeen kannalta oleellisia asioita osataan painottaa oikein opetuksessa. Kursseista olen lukenut monesta blogista mielipiteitä ja vaikuttaa siltä että Epionen kurssit on melkeinpä tehokkaimpina ja yksilöön keskittyvinä parhaina pidettyjä, ja kandidaattikustannuksen materiaalien tehtävät hyvin itegroituja ja pääsykoetehtäviä vastaavia. Näiden lisäksi valmennuskeskuksen kurssit ja materiaalit ovat saaneet kiitosta, tosin jääneet useasti kolmanneksi käsitykseni mukaan. Muita on sitten harjoitus.comin matskut ja lääkisopiskelijoiden seurojen kurssit, joista on vaihtelevia mielipiteitä. Ja onhan noita vaikka mitä muitakin.<br /><br />Jotenkin on vaan itse kyettävä samaan samat tulokset omassa opiskelussa. Tiedän että osa lääkikseen päässeistä on päässyt sinne ihan ilman valmentavia kursseja, ja minä aion olla yksi heistä!<br /><br />Kun pääsykokeeseen osallistuminen on hieman ajankohtaisempaa, voisin harkita jonkin valmennusta tarjoavan tahon harjoituspääsykokeiden ja harjoitustehtävien hankkimista. Olen huomannut että niitä myydään myös aikaisemmilta vuosilta, joten täytyy sitten lähempänä arvioida onko niihin satsaaminen järkevää ja mitä kannattaa hankkia vai pärjäänkö muita tehtäviä tekemällä. Ainakin kasan aikaisempien vuosien pääsykokeita vastausanalyyseineen aion hankkia yliopistolta.<br /><br /><strong>Gallea lukiessani</strong> olen havainnut että mitään avaruustiedettähän tämä ei kuitenkaan ole (ja sitäkin alaa lukevat jotkut, hekin täysin normaalein kyvyin varustettuja ihmisiä). En koe lääkikseen pääsemistä mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeana asiana, vaikka sinne pääsemistä pidetäänkin usein aivan erityisupeana suorituksena, niin että tavallinen pulliainen ei melkeinpä edes kehtaa harkita (tai kertoa) menevänsä pääsykokeisiin.<br /><br />Tosin minähän en olekaan mikään "tavallinen pulliainen"!<br /><br />No, vaikeaa sinne tietysti on päästä, myönnetään.<br /><br />Ja mielestäni erityisupea juttu kun lääkikseen pääsee, mutta ihan muista syistä.<br /><br />Haluan uskoa että - ainakin suurimman osan kohdalla - kyse lääkikseen pääsemisessä on lähinnä tahdonvoimasta (ja perslihaksista). Ja hyvä ihme sentään, näitä tietojahan sitten tarvitaan opiskelun alkaessa. Jos sisään pääsisi vaikkapa rahaa ojentamalla, joutuisi saman luku-urakan suorittamaan hikihatussa opiskelujen alkuvaiheessa, jotta ylipäänsä ymmärtäisi jostain jotakin! Nyt pänttäämiseen on armollisesti itse valitun ajanjakson verran aikaa. Kyse on siitä että viitsii sisukkaasti opiskella ja nähdä vaivaa asioiden syvälliseen opetteluun. Ken tahtoo, hän pystyy! Olkoon se mottoni.<br /><br /><em>-Pikkis</em>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-57217629228801478252009-06-09T19:21:00.011+03:002009-06-09T19:51:18.599+03:00Välihöpinää'<br />Olen tässä pohtinut pääsykoetta, rajallista aikaa sekä tehtävien määrää ja vaikeusastetta. Pääsykoehan koostuu biologian, kemian, fysiikan ja aineistotehtävistä.<br /><br />Todennäköisesti suoritan pääsykokeen niin että aloitan aineistotehtäväosuudella. Kokeen alussa saan siten turhat jännitykset jännitettyä pois keskittymällä ensin aineiston tarkasteluun, niin ettei suoraa päätä tarvitse lähteä itse tuottamaan tekstiä. Kun tätä kautta on "päässyt sisälle kokeeseen", voikin aloittaa aineistoon perustuvan tekstin tuottamisen, jolle aineisto toimii vielä hyvänä tukena (ja turvana).<br /><br />Hyvänä jatkona aineistotehtäväosuuden jälkeen todennäköisesti toimii biologian tehtäväosuus, jonka voisin ottaa käsittelyyn seuraavaksi. Sitten voisin keskittyä fysiikan tehtäviin, joissa pääsee laskeskelemaan laskuja.<br /><br />Viimeisenä sokerina pohjalla ovat sitten kemian tehtävät, joita aloittaessa suurin painolasti on jo pudonnut harteilta kun muut tehtäväalueet on jo onnistuneesti tehty valmiiksi.<br /><br />Mietin vielä että kannattaisikohan kokeen alussa lukea pikaisesti koko koe läpi ja kirjata samalla ranskalaisin viivoin kunkin tehtävän osalta mieleen tulevia asioita. Silloin saisi vastaukset paremmin jäsenneltyä eikä mikään olennainen seikka niin helposti pääsisi unohtumaan vastauksesta. Vai saakohan tuolla systeemillä vain pahan paniikin aikaiseksi? Siis olisiko parempi ettei tiedä minkälaisia haasteita edessä odottaa ja keskittyä vain yhteen tehtävään kerrallaan? Luulen että minulle sopivin tekniikka on silti lukaista koko koe läpi niin paniikki pikemminkin vähän helpottaa kun tietää mitä on odotettavissa. Ehkä aivotkin alkavat sitten taustalla jo prosessoimaan tietoa eri tehtävien perustaksi (hyvää toiveajattelua)!<br /><br />Vielä kun tietäisi, miten tehtävien tekoon käytetty aika pääsykoekokelailla keskimäärin jakautuu eri tehtäväosa-alueiden kesken, niin että osaisi hieman vahtia kelloa ja varmistaa ettei mihinkään alueeseen kulu liikaa aikaa.<br /><br />Vaikka tehtävien paljous suhteessa käytettävissä olevaan aikaan vähän pelottaa, on toisaalta mielestäni erittäin hyvä että kokeessa on kiire! Kaikki turha rönsyily jää tehtävien teossa pois.<br /><br /><em>-Pikkis :)</em>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-79121459692771987972009-06-09T13:01:00.020+03:002009-06-10T10:25:38.632+03:00Vielä lisää solun orgaanisista aineksista'<br />Elikkä nukleiinihapoista... Tuntuu aika tutulta asialta eli hyvin muistuu mieleen, olen tainnut lukiossa opetella nämä tosi hyvin!<br /><br /><strong>Nukleiinihappo:</strong><br />- esim. pentoosisokerit (esim. β-D-riboosi, β-D-2-riboosi) <strong><span style="color:#990000;">Okei, tämä vaatii vähän tarkennusta!</span></strong><br />- muodostuu nukleotidi-ketjusta:<br />* nukleotidin 5'-hiilen fosfaattiryhmä sitoutuu seuraavan nukleotidin 3'-hiilen hydroksyyliryhmään (<em>esterisidos</em>)<br />* nukleotidin nimi emäsosan mukaan<br />* nukleotidin <em>pentoosin</em> nimi:<br />a. DNA:ssa: <em>D-deoksiriboosi</em><br />b. RNA:ssa: <em>D-riboosi</em><br />* nukleotidin muoto: <em>pentoosi</em> (=<em>fosfaattiryhmä</em>+emäs):<br />a. 5-hiilessä <em>fosfaattiryhmä</em><br /><em>1. deoksiriboosifosfaatti (DNA)</em><br /><em>2. riboosifosfaatti (RNA)</em><br />b. 1-hiilessä<br />1. <em>pyrimidiiniemäs</em><br />** sytosiini, C (DNA, RNA)<br />** tymiini, T (DNA)<br />** urasiili, U (RNA)<br />2. tai <em>puriiniemäs</em><br />** adeniini, A (DNA, RNA):<br />*** mm. adeniini+riboosi+3x fosforihappotähde=ATP=<em>adenosiinitrifosfaatti</em>, lipidien ja sokerien <em>hapetuksessa</em> syntyvä, tehtävänä energiantuotto<br />*** mm. adeniini+riboosi+1x syklinoitunut fosforihappotähde=cAMP=<em>syklinen adenosiinitrifosfaatti</em>, signaalimolekyyli joka mm. välittää solun entsyymeille tiedon solukalvoreseptorien aktivaatiosta<br />** guaniini, G (DNA, RNA)<br /><br /><strong><span style="color:#990000;">Käy huolellisemmin läpi nukleotidien ja nukleiinihappojen esimerkkitikkukaavat!</span></strong><br /><br /><strong>DNA:sta...</strong><br /><br />- huonosti liukenevat emäkset<br />- hydrofiiliset fosfaattiryhmät<br />-> stabiili rakenne<br /><br />- 2 nukleotidiketjua kierteillä:<br />* sitoutuminen: A-T, C-G<br />* puriiniemäs-(vetysidos)-pyrimidiiniemäs<br />* <em>kodoni</em> = aminohapon määräävä DNA:n emäskolmikko<br />(jotkin eri kodonit voivat tuottaa saman aminohapon, esim. lysiini TTT tai TTC!)<br /><br /><strong>RNA:sta...</strong><br /><br />- yksi nukleotidiketju:<br />1. lähetti-RNA<br />2. siirtäjä-RNA<br />3. ribosomaalinen RNA<br /><br /><strong>Proteiinisynteesistä...</strong><br /><em></em><br />- tuman DNA<br />-> <em>transkriptio: lähetti-RNA</em>:n synty komplementaarisena DNA:n nukleotidiketjulle<br />-> solulima<br />-> <em>translaatio: siirtäjä-RNA</em> (aminohappo kerrallaan) proteiiniketjuun<br />-> <em>ribosomaalinen RNA</em> katalysaattorina peptidisidosten muodostumiselle (translaation yhteydessä)<br />- vasteparit:<br />* A-U<br />* C-G<br />* G-C<br />* T-A<br />- <em>eksoni</em> = proteiinisynteesissä DNA -> RNA kopioituva osa<br />- <em>introni</em> = osa joka ei kopioidu proteiinisynteesissä DNA -> RNA (tietyt eläinsolun proteiinit)<br />- polypeptidiketjun lopetuskodonit: ATT, ATC, ACT<br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />adeniini (puriini)<br />aminohapposekvenssi (proteiinin osanen)<br />AMP (adesoniinmonofosfaatti)<br />cAMP (syklinen AMP)<br />ATP (adenosiinitrifosfaatti)<br />deoksiribonukleiinihappo (DNA)<br />deoksiriboosifosfaatti<br />eksoni (proteiinisynteesissä DNA -> RNA kopioituva osa)<br />entsyymi<br />esterisidos (kahden nukleotidin välinen, fosfaattiryhmä-hydroksyyliryhmä)<br />fosfaattiryhmä<br />fosforihappotähteet <span style="color:#000000;">("nukleiinihappojen muod. fosforih.täht., sokerista, emäsyhdisteestä") <strong><span style="color:#990000;">?</span></strong><br /></span>guaniini (puriini)<br />hapetus<br />hydroksyyliryhmä<br />introni (osa joka ei kopioidu DNA -> RNA)<br />kodoni (DNA:n emäskolmikko, määrää aminohapon)<br />kromosomi<br />nukleiinihappo<br />nukleotidi<br />pentoosi (hiilihydraatti, monosakkarideja, 5xhiili)<br />proteiinisynteesi<br />puriiniemäs (pentoosissa)<br />pyrimidiiniemäs (pentoosissa)<br />ribonukleiinihappo (RNA)<br />riboosifosfaatti<br />signaalimolekyyli (solunsisäinen viestiaine, esim. cAMP)<br />solukalvoreseptori<br />sytosiini (pyrimidiini)<br />transkriptio (lähetti-RNA:n synty proteiinisynteesissä) <strong><span style="color:#990000;">selvitä yksityiskodat!</span></strong><br />translaatio (proteiinisynteesissä) <strong><span style="color:#990000;">selvitä yksityiskodat!</span></strong><br />tymiini (pyrimidiini)<br />urasiili (pyrimidiini)<br /><br /><strong><span style="color:#990000;">Voihan pentoosi sentään! Selvitä pentoosi vielä tarkemmin sen lisäksi että se on biomolekyyleihin kuuluva viisihiilinen hiilihydraatti... Ja esteri- sekä vetysidokset.</span></strong>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-77998685589267327592009-06-09T11:25:00.011+03:002009-06-09T13:02:22.825+03:00Lisää biomolekyyleistä'<br />Siis aminohapoista...<br />(vähän protskuistakin)<br /><br /><strong>Aminohappo:<br /></strong>- muoto: amino+karboksyyliryhmä<br />- tärkeät polypeptidit: yksi- ja kolmikirjainlyhentein (esim. alaniini, Ala, A)<br />- 20 α-aminohappoa mukana proteiinisynteesissä<br />- kaikkiaan kymmeniä-satoja, kaikki L-aminohappoja (paitsi glysiini)<br />- tosi pieniä yhdisteitä molekyylipainoltaan (150-200g/mol)!<br />- vapaina verenkierrossa<br />- vapaina soluissa<br />* reseptoriproteiinit solukalvossa<br />- <em>peptidisidoksiset</em> <em>aminohappotähteet</em> proteiineissa (esim. insuliini):<br />* aminohappo jossa vapaa aminoryhmä = N-pää = aminopää<br />-> ah:n karboksyyliryhmä liittyy seuraavan ah:n aminoryhmään<br />(h2o:ta poistuu)<br />-> dipeptidi<br />-> 3. ah mukaan<br />-> tripeptidi<br />-> 4. ah mukaan, jne. useisiin satoihin<br />-> polypeptidi<br />-> <em>sekundaariset</em> ja <em>tertiaariset</em> rakenteet<br />-> joissakin <em>rikkisiltoja</em><br />-> viimeinen karboksyyliryhmä jää vapaaksi = C-pää = karboksyylipää<br />- ryhmittely sivuketjun mukaan:<br />1. <em>happamat</em><br />2. <em>emäksiset</em><br />3. <em>varauksettomat hydrofiiliset</em><br />4. <em>hydrofobiset</em><br />5. <em>rikkiä sisältävät<br /></em><br /><strong><span style="color:#990000;">Selvitä mitä aminohappoja on reseptoriproteiinien solukalvon läpi menevissä osissa?</span></strong><br /><br /><strong>Käsitteitä<br /></strong><br />α-aminohappo<br />alaniini (hydrofobinen)<br />aminohappotähteet (proteiinissa)<br />aminopää (N-pää)<br />aminoryhmä<br />argiini (emäksinen)<br />asparagiini (varaukseton hydrofiilinen)<br />asparagiinihappo (hapan)<br />C-pää (karboksyylipää)<br />dipeptidi<br />fenyylialaniini (hydrofobinen)<br />glutamiini (varaukseton hydrofiilinen)<br />glutamiinihappo (hapan)<br />glysiini (varaukseton hydrofiilinen)<br />histidiini (emäksinen)<br />insuliini<br />isoleusiini (hydrofobinen)<br />karboksyylipää (C-pää)<br />karboksyyliryhmä<br />kysteiini (rikkipitoinen)<br />L-aminohappo<br />leusiini (hydrofobinen)<br />lysiini (emäksinen)<br />metioniini (rikkipitoinen)<br />N-pää (aminopää)<br />peptidisidos<br />polypeptidi<br />proliini (hydrofobinen)<br />proteiinisynteesi<br />reseptoriproteiini (reseptori)<br />rikkisilta (kovalenttiset sidokset proteiineissa)<br />sekundaarinen rakenne (proteiini)<br />seriini (varaukseton hydrofiilinen)<br />tertiaarinen rakenne (proteiini)<br />treoniini (varaukseton hydrofiilinen)<br />tripeptidi<br />tryptofaani (hydrofobinen)<br />tyrosiini (hydrofobinen)<br />valiini (hydrofobinen)Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-48393999714396242462009-06-08T12:38:00.039+03:002009-06-10T10:05:00.372+03:00Solun orgaaniset aineet'<br />Ihmiselimistön massasta 96%: O, C, H, N.<br /><br /><strong>Biomolekyylit = solun orgaaniset aineet:</strong><br />1. <strong>hiilihydraatit</strong><br />- koostuvat: C, H, O<br />- rakentuneet sokeriyksiköistä<br />- ryhmittely:<br />a. <strong><em>monosakkaridit</em></strong> mm.<br />1. <em>trioosit</em> esim. glyseraldehyd, C:tä 3 kpl<br />2. <em>pentoosit</em> (rengasmuodot biol.nesteissä vallitsevia, myös suoraketjuisia -> tasapainotila) esim. riboosi, C:tä 5 kpl<br />3. <em>heksoosit</em> (rengasmuodot biol.nesteissä vallitsevia, myös suoraketjuisia -> tasapainotila) esim. glukoosi (solujen energialähteenä: hapettuessa -> hiilidioksidi+vesi+ATP jota solut hyödyntävät), fruktoosi, mannoosi, galaktoosi), C:tä 6 kpl<br />b. <strong><em>disakkaridit</em></strong><br />c. <strong><em>polysakkaridit</em></strong><br /><br />2. <strong>lipidit eli rasvat:</strong><br />a. <em>triglyseridit</em> eli "varsinaiset rasvat"<br />- poolittomia<br />- usein estereitä (energiavarastot rasvasoluissa)<br />- membraanilipidit eli kalvolipidit, amfipaattisia (kaksoiskalvot) <strong><span style="color:#000099;">ks. alempana lisää!<br /></span></strong>* karboksyylihapot (usein hydrofobinen hiiliketju+hydrofiilinen karboksyyliryhmä)<br />* tyydyttyneet rasvahapot (C=C):<br />** <em>palmitiinihappo</em>: 16xhiili<br />** <em>voihappo</em>: 4xhiili<br />** <em>steariinihappo</em>: 18xhiili<br />* tyydyttymättömät rasvahapot (kasvikset, kala, vaihtolämpöiset, min. 1 kpl C=C<br />** <em>öljyhappo</em>: 1 C=C<br />** <em>linoleenihappo</em>: 2 C=C<br />** <em>arakinodihappo</em>: 4 C=C<br />** vie tyydyttymätöntä enemmän tilaa solussa<br />b. <em>sterolit ja muut</em> <em>steroidit</em><br />- toisiinsa liittyneet hiilirenkaat<br /><em>- </em>mm. kolesteroli (toimii solukalvoilla, kuuluu myös luokkaan kalvolipidit!)<br />- sappisuolat<br />- steroidihormonit (mm. sukupuoli-, muut elintoimintoja säätelevät hormonit)<br />c. <em>fosfolipidit</em><br />d. <em>karotenoidit</em><br /><br />3. <strong>aminohapot ja proteiinit (valkuaisaineet)</strong>:<br />a. aminohapot:<br />1. aromaattiset<br />2. alkoholit<br />3. kaksoishapot<br />4. typpipitoiset<br />5. rikkipitoiset<br />6. muut<br />- amino-&karboksyyliryhmä<br />b. proteiinit:<br />- peptidisidosteinen aminohappoketju(t)<br />- solunrakennus, -toiminnot<br />- elimistön typpi-, neste-, happo-, emäs-, kalium-natrium-tasojen ylläpito<br />- immuunipuolustus<br />- toimii transkriptiotekijänä<br />- ja entsyyminä<br /><br />4. <strong>nukleotidit ja nukleiinihapot</strong>:<br />a. nukleotidit:<br />- monomeeri<br />- muodostaa nukleiinihapot<br />- fosfaatti+sokeri+emäs<br />b. nukleiinihapot:<br />- DNA<br />- RNA<br /><br /><strong>Taas vähän hiilestä, tai oikeastaan hiiliatomeista</strong>:<br />- pienikokoisia<br />- sitomisluku 4 mahdollistaa useat erilaiset yhdisteet<br />- C yhdessä seuraavien: O, N, P, S, H pystyy muodostamaan kovalenttisia sidoksia (kestäviä!)<br />- usein <em>katenoitunut</em> tai rengasmainen yhdiste<br />- heteroatomien kanssa funktionaalisia ryhmiä<br />-> hiiliyhdisteet solujen rakenteen ja toiminnan kannalta tärkeitä!<br />- solujen entsyymit pystyvät purkamaan sidokset<br /><br /><strong>Hiilareista...</strong><br /><br /><strong>Hydroksyyliryhmä:</strong><br /><strong><span style="color:#990000;">Selvitettävä ja tarkennettava tämä kohta!</span></strong><br /><br />Disakkaridi = kahden heksoosin ketju (esim. laktoosi, sakkaroosi)<br />Polysakkaridi = jopa yli 1000 heksoosin ketju (esim. kasvitärkkelys, eläinglykogeeni)<br /><br />Di- ja polysakkarideissa <em>glykosidisidos</em> (esim. sakkaroosi, glykogeeni)<br /><br />Sokerit: <em>heksosamiinit</em> (reaktio aminoryhmän kanssa)<br />Proteiinit: <em>glykoproteiinit</em><br />Lipidit: <em>glykolipidit</em><br />-> esim. solukalvon komponentit -> veriryhmän ominaisuuksien säätely<br /><strong><span style="color:#990000;">Lue tarkemmin, opettele piirtämään esimerkkidisakkaridit!</span></strong><br /><br />Orgaaniset nesteet:<br />- D-glukoosi yleisin<br />- polaroidun valon värähtelytason kiertyminen erilaista eri monosakkarideilla<br />-> polarisaatiotason kiertymiseen perustuva sokerianalytiikka<br />-> <span style="color:#000099;"><strong>käytännön sovellutus: virtsanäytteen sokeripitoisuuden arviointi</strong></span><br /><span style="color:#000000;"></span><br /><strong>Enemmän rasvoista...</strong><br /><br /><strong>Triglyserideihin kuuluvat membraanilipidit eli kalvolipidit</strong><br /><strong>(solukalvon rasva-aineet):</strong><br />1. <strong><em>glyserofosfolipidit</em></strong>:<br />- esim. <strong>etanoliamiini</strong><br />a. <em>hydrofobinen osa</em>: karboksyylihappojen korvaamat glyserolin kaksi hydroksyyliryhmää<br />b. <em>poolinen osa</em>: kolmanteen hydroksyyliryhmään liittynyt fosforihappo, johon liittynyt poolinen aminoalkoholi<br />2. <strong><em>sfingolipidit:</em></strong><br />- yleisrakenne muistuttaa glyserofosfolipidejä mutta<br />* toinen hiiliketju kiinteä osa runkomolekyyliä (<em>sfingosiinia</em>)<br />* karboksyylihappo kiinnittynyt <em>amidisidoksella</em> toiseen hiiliketjuun<br />* glykolipideissä poolinen osa: fosfaatti+aminoalkoholi (tai sokerirakenteita)<br />- solukalvo muodostuu<br />* kahdesta kerroksesta glyserofosfo- ja sfingolipidejä<br />* hydrofobiset päät solukalvossa<br />* hydrofiiliset kalvon pinnalla<br /><strong><span style="color:#990000;">Selvitä nämä tarkasti!</span></strong><br /><br /><strong><span style="color:#000000;">Sekä steroideihin että membraanilipideihin</span> kuuluva kolesteroli</strong>:<br />- 4-renkainen (A-D) + A-renkaan poolinen hydroksyyliryhmä + D-renkaan sivuketju<br />- säätelee solukalvojen fysikaalisia ominaisuuksia<br />- steroidihormonien synteesin lähtöaine (renkaiden ja sivuketjun modifikaatiot synteesissä)<br /><strong><span style="color:#990000;">Selvitä kolesterolin rakenne ja toiminta tarkasti!</span></strong><br /><br />Steroleihin ja steroideihin kuuluvat <em>prostaglandiinit</em>: <strong><span style="color:#990000;">Tarkista ryhmä johon kuuluu?</span></strong><br />- E- ja F-muodot (PGE ja PGF)<br />- syntetisoituu kalvolipidien arakidonihaposta<br />- hormonien tapaiset vaikuttajat:<br />* sileässä lihaksistossa<br />* verisolujen aggregaatiossa<br />* tulehdusreaktiossa<br />- PGE- ja PGF-yhdisteet:<br />* supistavat kohdun lihaksistoa<br />-> käytetään myös aborttien ja synnytysten käynnistyksessä<br />- prostaglandiinien synteesin kiihtyminen<br />-> kuume ja kipu<br />-> asetyylisalisyylihapon, ym. kuume-/kipulääkkeet: prostaglandiinisynteesin esto<br /><br />Fosfolipidit<br /><strong><span style="color:#990000;">?</span></strong><br /><br />Karotenoidit<br /><strong><span style="color:#990000;">?</span></strong><br /><br /><strong><span style="color:#990000;">Opettele piirtämään voihapon kemiallinen rakenne!</span></strong><br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />1-hiili<span style="color:#990000;"><strong> </strong></span><span style="color:#000000;">(karbonyylihiili C=O; 2-hiili = sitä seuraava eli anomeerihiili)</span><br />5-hiili<span style="color:#990000;"><strong> </strong></span><span style="color:#000000;">(5. hiili laskien karbonyylihiilestä aloittaen)<br /></span>α-linoleenihappo<br />aggregaatio (~verisolujen aggregaatio = verihyytymän muodostuminen)<br />amfipaattinen (kuten kalvolipidi)<br />amidisidos<br />aminoalkoholi<br />aminohappoketju<br />anomeerihiili <strong><span style="color:#000099;">(hiilihydraattien rakenteet: karbonyyliryhmän (C=O) hiilestä katsoen seuraava hiili, käytännössä 2-hiili; anomeerit yleisesti kemiassa rinnakkaisia molekyylimuotoja, eroavat toisistaan vain geometrisen rakenteen osalta (esim. hydroksyyli-ryhmä saattaa sijaita molekyylirenkaan tasosta katsoen eri puolella; heksooseissa suoraketjuisen muodon karbonyylihiili liittyy hapen välityksellä 5-hiileen -> karbonyylihiiltä kutsutaan tämän jälkeen anomeerihiileksi, ja karbonyyliryhmä muuttunut hydroksyyliryhmäksi)<br /></span></strong>arakidonihappo<br />asetyylisalisyylihappo (kuume- ja kipulääke)<br />ATP<br />avaruusisomeria<strong><span style="color:#990000;"> (avaruudellinen sijoittautuminen?)</span></strong><br />biomolekyyli (solun orgaaninen aine)<br />dekstro<br />disakkaridit (esim. kahden heksoosin ketju)<br />DNA<br />D-glukoosi <strong><span style="color:#990000;">(D-sokeri, d=dekstro; D-glyseraldehydi kääntää polaroidun valon värähtelytasoa oikealle, siitä nimitys; tarkennettava??)</span></strong><br />emästaso<br />entsyymi<br />esteri<br />etanoliamiini<br />fruktoosi<br />fosfaattiosa<br />fosfolipidit<br />funktionaalinen ryhmä<br />galaktoosi<br />glukoosi<br />glykoproteiini<br />glykolipidi<br />glykosidisidos (di- ja polysakkarideissa)<br />glyseraldehyd<br />glyserofosfolipidi<br />heksoosit<br />heteroatomi<br />hydrofiilinen osa <> hydrofobinen osa (karboksyylihapot)<br />hydroksyyliryhmä (emäsryhmä, O-H)<br />immuunipuolustus<br />kaksoishapot<br />kalium-natriumtaso<br />karboksyylihapot<br />karboksyyliryhmä<br />karbonyylihiili (1-hiili, C=O)<br />karbonyyliryhmä (C=O)<br />karotenoidit<br />katenaatio (pitkän hiiliketjun muodostuminen)<br />kolesteroli<br />kovalenttinen sidos<br />L-glukoosi<br />linolihappo<br />lipidit<br />mannoosi<br />membraanilipidi (kalvolipidi)<br />monomeeri<br />monosakkaridit <strong><span color="#000099">(esim. glukoosi, vrt. disakkaridi, kahden heksoosin ketju; kun kaksi monosakkaridimolekyyliä liittyy yhteen, muodostuu disakkaridi, esim. sakkaroosi (tavallinen sokeri); jos kolme tai useampia molekyylejä liittyy yhteen, muodostuu polysakkaridejä, esim. selluloosa (esim. puu) tai tärkkelys (esim. vilja tai peruna)</span></strong><br />nukleiinihapot<br />nukleotidit<br />PGE<br />PGF<br />pentoosit<br />peptidisidos<br />polysakkaridit (jopa tuhansien heksoosien ketju)<br />poolinen hydroksyyliryhmä (kolesteroli)<br />prostaglandiinit<br />proteiinit (valkuaisaineet)<br />riboosi<br />rikkipitoiset aminohapot<br />RNA<br />sappisuolat<br />sfingolipidit<br />sfingosiini<br />sitomisluku<br />steroidit<br />steroli (lipidiryhmä: sterolit ja muut steroidit)<br />sukupuolihormonit<br />transkriptiotekijä (geenien säätely)<br />triglyseridit<br />trioosit<br />typpipitoiset aminohapotPikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com13tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-7263356900931103912009-06-08T12:16:00.006+03:002009-06-08T12:35:23.213+03:00Orgaaniset reaktiot osa II'<br /><strong>Orgaaniset reaktiot:</strong><br />1. <em>substituutioreaktiot</em> (korvausreaktiot, funktionaalinen ryhmä vaihtuu, yleisin)<br />2. <em>additioreaktiot</em> (liittymisreaktiot)<br /> - additioreaktioihin kuuluu tärkeä ryhmä <em>pelkistysreaktiot</em> (esim. <em>vetymolekyyliin liittyminen</em>!)<br />3. <em>eliminaatioreaktiot</em> (lohkaisureaktiot)<br /> - eliminaatioreaktioihin kuuluu tärkeä ryhmä <em>hapetusreaktiot</em> (esim. <em>vetymolekyylin poistuminen</em>!)<br />4. muut orgaaniset reaktiot<br /><br /><em>Entsyymit</em> ja <em>kofaktorit</em> mahdollistavat monen biologisen systeemin kemialliset reaktiot (esim. pelkistys- ja hapetusreaktiot!).<br /><br />Orgaanisen kemian reaktioihin vaikuttavat lisäksi mm. <em>reaktion</em> <em>suorituslämpötila</em> ja erilaiset <em>liuottimet</em>. <strong><span style="color:#990000;">Selvitettävä minkälaisia</span> <span style="color:#990000;">biologisten järjestelmien reaktioissa</span><span style="color:#990000;">?</span></strong><br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />additioreaktiot eli liittymisreaktiot<br />eliminaatioreaktiot eli lohkaisureaktiot<br />entsyymi<br />hapetusreaktiot<br />kofaktori<br />liuottimet<br />pelkistysreaktiot<br />R = reaktiossa muuttumaton alkyyliryhmä (hiilivetyryhmä, esim. etyyli, metyyli, propyyli)<br />R' = samassa yhdisteessä esiintyvä toinen alkyyliryhmä<br />reagenssi<br />reaktion suorituslämpötila<br />substituutioreaktiot eli korvausreaktiotPikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0