tag:blogger.com,1999:blog-6990108086762007712012-02-07T18:08:10.212+02:00Lääketieteelliseen tiedekuntaan pänttäävän salainen elämä. :) Pohdintoja lääkikseen pyrkimisestä ja pääsykokeisiin pänttäämisestä, sekä kaikesta asiaan liittyvästä ja liittymättömästä.Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.comBlogger471100tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-30935130903772031222010-01-13T21:04:00.001+02:002010-01-13T21:17:08.095+02:00'<br />En ole paljon ehtinyt blogia päivitellä.<br />Nytkin pitää kiirettä.<br />Joten pikainen päivitys, jotta blogi pysyy pystyssä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-3093513090377203122?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-87516417655225500032009-09-21T11:03:00.003+03:002009-09-21T11:09:04.419+03:00'<br />Kun lääkisluvut ovat kuumentaneet tarpeeksi päätä, sitä kaipaa välillä lyhyttä taukoa ahkeraan lukemiseen. Siihen väliin lääkisaiheinen älypeli sopii kuin nakutettu.<br /><br /><a href="http://alypaa.com/pelit/terveys">http://alypaa.com/pelit/terveys</a><br /><br />"Kohta meissä kaikissa asuu pieni lääkäri."<br /><br />-Pikkis<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-8751641765522550003?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-28576628194934340352009-08-27T21:06:00.006+03:002009-08-27T21:53:38.292+03:00'<br /><br />Eräs kuuluisa näyttelijä on sanonut: <em>I don't believe that old cliché that good things come to those who wait. I think good things come to those who want something so bad they can't sit still.</em><br /><br /><em></em><br /><br />Tässä mietteessä on mielestäni vinhasti perää, tai ainakin se melkeinpä kosketti minua. Tuntuu sopivan hyvin omaan tilanteeseen.<br /><br />Mitä pidemmälle lääkikseen pääsy on lykkääntynyt, sitä hermostuneemmaksi - ehkä kuvaavampi sana olisi malttamattomammaksi - on olo käynyt. Tuntuu siltä, että kaikki muut vaihtoehdot ovat pikkuhiljaa liukuneet pois, aivan kuin itsellä ei voisikaan olla ammatillisesti muita tavoitteita kuin päästä lääkikseen ja lääkäriksi. Kaikki muut mahdollisuudet tuntuvat jotenkin todella vääriltä.<br /><br />Joskus melkein hymyilyttää: miten en ole tullut aikaisemmin ajatelleeksi tätä vaihtoehtoa, ja miten kaikki näyttää yhtäkkiä niin selkeältä ja kirkkaalta, aivan kuin olisin aina tiennyt että haluan lääkäriksi? Tosin lääkikseen vaadittavat aineet ja sitä sivuavat tieteenalat ovat aina kiinnostaneet. Lukiossa joku jopa joskus kysyi, aionko lääkikseen kun luen sellaisia kursseja. Huitaisin kädellä ja nauroin, sinnehän nyt on niin vaikea päästäkin! Jälkikäteen ajatellen aika mielenkiintoista.<br /><br /><br /><br />Asialla on tuskallisiakin puolia. Tiedän että tiedekuntaan pääsy on kovan työn takana. Se vaatii aikaa, joka perheellisellä on välillä hyvinkin tiukilla. Lisälastin tuovat nykyisissä työtehtävissä vallitseva tiukka työtahti, ja työmäärä, joka riittäisi varmaan täyttämään joka ikisen tunnin joka ikisessä vuorokaudessa, jos vain töitä voisi ja suostuisi tekemään niin paljon.<br /><br /><br /><br />Mutta, ei paniikkia! Pikkuhiljaa, mutta sitäkin määrätietoisemmin! Se on mottoni. Kyllä etanakin pääsee maaliin kun vain aikansa pakertaa. Hauska puoli tässä lukemisessa on se, että parit pääsykokeet ovat jo ennättäneet vilahtaa ohi, mutta luku-urakkani sen kun jatkuu. Kyllästymistä ei vielä(kään) ole tullut. En usko että tuleekaan. Pääsykokeeseen en ole vielä uskaltautunut, sillä haluan olla hyvin valmistautunut, enkä mennä <em>sotaan soitellen</em>. Kun menen kokeeseen, menen tosissani yrittämään, en katsomaan. Vaikka sitten tulisi huono tulos, tietäisin että olen oikeasti yrittänyt, enkä vain kokeillut kepillä jäätä. Olen myös valmistautunut hyvin vahvasti siihen, että tuskin pääseen ensimmäisellä yrittämällä sisään lääkikseen. Toinen kerta toden sanoo. ;) Ja voihan yllätyksenä tulla sekin että pääsen kertaheitolla sisään.<br /><br />Nyt menen tutkailemaan Galenosta, kuinkas muuten!<br /><br /><em>-Pikkis</em><br /><em></em><br />P.S. Kiitos kaikille kommenteista ja neuvoista! Lykkyä pääsykoelukuihin! Laitoin vastausta, löytyy kommenttien perästä, parista aikaisemmasta postauksesta. =)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-2857662819493434035?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-63268943504199192952009-07-15T17:55:00.006+03:002009-07-15T17:58:30.123+03:00'<br />Havaitsin että moolilaskut on vähän unohduksissa. Miten laskettiinkaan<br /><br />kuinka monta moolia ioneja sisältää 1 mol kalsiumkloridia CaCl2?<br /><br />Osaako kukaan valistuneempi valaista?<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-6326894350419919295?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-74005296089649642522009-07-15T15:50:00.008+03:002009-07-15T17:11:46.527+03:00'<br />Muistisääntö:<br /><br /><span style="color:#cc0000;">Alkkis maistettuaan boolia hiiltyi tyystin: "Ha ha (suomalaista) jaloviinaako!"</span><br /><br />Alk = alkalimetallit, I pääryhmä<br />ma = maa-alkalimetallit, II pääryhmä<br />boo = booriryhmä, III pääryhmä<br />hiil = hiiliryhmä, IV pääryhmä<br />ty = typpiryhmä, V pääryhmä<br />Ha = happiryhmä, VI pääryhmä<br />ha (suo) = halogeenit (suolanmuodostajat), VII pääryhmä<br />jalo = jalokaasut, VIII pääryhmä<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-7400529608964964252?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-41749955801862930622009-06-20T14:11:00.002+03:002009-06-20T14:16:43.589+03:00'<br />Lukion kemian kertaus menossa, jotta Galenoksen kemmapuoli tulee ymmärretyksi sitten syvällisemmin. Käytän apuna netistä löytyviä etälukion kemman harjoituksia<br /><br /><a href="http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kirjasto/harjokeh.html">http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kirjasto/harjokeh.html</a><br /><br />Nuo ovat ns. vanhan opetussuunnitelman mukaiset kemian kurssit, joista lisää täällä<br /><br /><a href="http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/">http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/</a><br /><br />Uuden opetussuunnitelman mukainen kokonaisuus löytyy täältä<br /><br /><a href="http://www.oph.fi/etalukio/kemia/">http://www.oph.fi/etalukio/kemia/</a><br /><br />Aikomus on käydä se läpi kun tuo toinen osuus on kahlattu lävitse.<br /><br />Lukuintoa kaikille muillekin lääkikseen pänttääjille!<br /><br />-Pikkis<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-4174995580186293062?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-90695958282623944802009-06-10T17:45:00.002+03:002009-06-10T17:57:23.609+03:00'<br />Biomolekyylien positiivisesti varautuneista ryhmistä...<br /><br /><strong>Ammoniumsuolat (protonoidut amiinit):</strong><br />- happovakio alkyyliamiineissa yleensä 9-11<br />- fysiologinen pH: protonoitunut aminoryhmä: <strong><span style="color:#990000;">??</span></strong><br /><span style="color:#000000;">-> rakenteeseen positiivinen varaus</span><br />1. primaarinen ammoniumryhmä<br />2. sekundaarinen ammoniumryhmä<br />3. tertiäärinen ammoniumryhmä<br /><br /><strong><span style="color:#990000;">Tarkenna ja käy läpi amidit: asetamidi, N-metyylipropaaniamidi, urea ja amidien ja aminien ero!</span></strong><br /><br /><strong><span style="color:#000099;">Käytännön sovellutus:</span></strong><br /><strong><span style="color:#000099;">- nukleotidiemästen protonoituneen muodon happovakio-arvo hyvin matala</span></strong><br /><strong><span style="color:#000099;">-> eivät protonoidu fysiologisella pH-alueella ??</span></strong><br /><strong><span style="color:#000099;">-> sähköinen neutraalisuus</span></strong><br /><strong><span style="color:#000099;">-> ei emästen keskinäistä repulsiota</span></strong><br /><strong><span style="color:#000099;">-> nukleiinihappojen juosteiden spesifinen pariutuminen mahdollista</span></strong><br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />alkyyliamiinit<br />amidi<br />amiini<br />ammoniumsuolat<br />fysiologinen pH<br />primaarinen ammoniumryhmä<br />protonoidut amiinit<br />sekundaarinen ammoniumryhmä<br />tertiäärinen ammoniumryhmä<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-9069595828262394480?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-21323523953820515382009-06-10T17:06:00.004+03:002009-06-10T17:45:46.492+03:00'<br />Nyt on niin negatiivista asiaa että ;)<br /><br />Siis lätinää biomolekyylien negatiivisesti varautuneista ryhmistä<br /><br />1. karboksyylihapot:<br />- happovakio<5<br />-> pH 7,4: vapaat karboksyyliryhmät melkein kokonaan anionimuodossa<br />-> negatiivinen varaus rakenteeseen<br /><strong><span style="color:#000099;">- käytännön sovellutus: happamien aminohappotähteiden sivuketjujen karboksyyliryhmät</span></strong><br /><strong><span style="color:#000099;">-> useiden proteiinien negatiivinen varaus</span></strong><br /><br />2. fosforihapon esterit (orgaaniset fosfaattiryhmät):<br />- ensimmäinen happovakioarvo melko alhainen ??<br />-> käytännön sovellutus: sokerifosfaattien ja nukleiinihappojen negatiivinen varaus<br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />aminohappotähde<br />anioni<br />fosforihappo<br />happovakio<br />karboksyylihappo<br />karboksyyliryhmä<br />nukleiinihappo<br />orgaaninen fosfaattiryhmä<br />sokerifosfaatti<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-2132352395382051538?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-90600630948179998072009-06-10T16:27:00.003+03:002009-06-10T17:05:48.384+03:00'<br />- hyvin vahvat mineraalihapot (esim. kloorivety HCl, typpihappo, jodivety, bromivety) dissosioituvat kokonaan joka olosuhteessa (+H2O->happo-emäsreaktio)<br />-> pH suoraan hapon konsentraatiosta<br />Huom! hydroksideilla vedessä dissosioituminen = suolan kationi- ja anioniosan erottuminen (ei happo-emäsreaktio)<br />- osin dissosioituvat hapot ja emäkset: liuoksen pH:n laskenta ei yhtä suoraviivaista, sillä pH riippuu myös hapon happovakiosta<br /><br />-> protonien luovutustaipumus vaihtelee!<br /><br /><strong>Polyproottiset hapot ja emäkset:</strong><br />- moniarvoisia happoja ja emäksiä<br />- voivat luovuttaa/vastaanottaa useamman protonin<br />- esim. fosforihappo<br />* protoninluovutus kolmessa vaiheessa<br />-> happovakio (p<em>K</em><span style="font-size:78%;">a</span>) kasvaa joka kerta<br />-> fysiologisen pH:n lähellä liuoksessa lähinnä divetyfosfaattia ja monovetyfosfaattia <strong><span style="color:#990000;">??</span></strong><br />... <strong><span style="color:#990000;">(selvitä ja lue tarkemmin)</span></strong><br /><br /><strong>Hiilihappo:</strong><br />- polyproottinen happo<br />- ei voi eristää vesiliuoksesta<br />- sen suolat:<br />1. natriumvetykarbonaatti (natriumbikarbonaatti)<br />2. kalsiumkarbonaatti<br />* voi kiteyttää kuivaan muotoon<br />- hiilidioksidi + vesi<br />-> hiilihappo<br />* Henryn laki<br /><strong><span style="color:#000099;">-> ilman hiilidioksidi happamoittaa lievästi vettä!</span></strong><br /><strong><span style="color:#990000;">Tarkenna!</span></strong><br /><br />- väkevät emäsliuokset sitovat tehokkaasti hiilidioksidia<br /><strong><span style="color:#990000;">Selvitä ja lue tarkemmin!</span></strong><br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />anioni<br />dissosioituminen<br />happo-emäsreaktio<br />happojen oksoniumionikonsentraatio<br />happovakio (p<em>K</em><span style="font-size:78%;">a</span>)<br />Henryn laki<br />hydroksidi-ionikonsentraatioiden tulo (veden ionitulo, vakio kaikissa vesiliuoksissa)<br />kationi<br />mineraalihappo<br />pH<br />polyproottinen emäs <strong><span style="color:#990000;">??</span></strong><br />polyproottinen happo <strong><span style="color:#990000;">??</span></strong><br />veden ionitulo (hydroksidi-ionikonsentraatioiden tulo, vakio kaikissa vesiliuoksissa)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-9060063094817999807?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-91599337420034718512009-06-10T12:58:00.007+03:002009-06-10T14:00:56.638+03:00'<br /><strong>Pooliset ryhmät:</strong><br />- jotkut toimivat happona/emäksenä (protonin luovutus/vastaanotto)<br />- biomolekyylien sähkövarausmuutoksilla iso vaikutus kemiallisiin ominaisuuksiin<br />* ionimuodossa biomolekyylit usein paljon hydrofiilisempia<br />- hapon (A, esim. karboksyyliryhmä -COOH) ja emäksen (B, esim. aminoryhmä -NH2) välinen<br /><br /><strong>Protoninsiirtoreaktio:</strong><br />- neutraalit HA+B <-> A- + HB+ negatiivisesti&amp;positiivisesti varautuneet<br />- yleensä yhden varausasteen muutos<br />- protonin luovutus<br />-> ioneja yhdistänyt elektronipari jää hapolle<br />-> happo (A-) negatiivis-, emäs (B+) positiivisvarauksellinen<br />- A- ja B-ryhmiä molekyylillä yksi tai useampia<br />- happovakio:<br />* emästen voimakkuus ilmoitetaan happovakiolla, sillä kaikki happo- ja emästasapainot kuvataan sillä<br />* orgaaniset organismit: protoninsiirtoreaktioiden toinen osapuoli usein h2o<br />* jos vesi toimii protoninsiirtoreaktiossa emäksenä B = H2O -> HB+ = oksoniumioni H3O+<br />= oksoniumionikonsentraatio (lyhyesti vetyionikonsentraatio lyhennetystä merkinnästä johtuen, siis emäkset (B) voi jättää tässä merkitsemättä)<br /><br /><strong>Happo-emäsindikaattorit:</strong><br />- vapaa happo ja siitä syntyvä anioni keskenään eri värisiä<br />- perustuu indikaattorien värimuutoksiin<br />- suurempien pH-muutosten mittaus<br />- käytetyt indikaattorit:<br />1. metyylioranssi<br />2. metyylipunainen<br />3. bromitymolisininen<br />4. fenolipunainen<br />5. fenoliftaleiini<br />- indikaattoreilla eri happovakiot<br />-> indikaattori valitaan mitattavan liuoksen pH:n perusteella<br />- esim. pH-muutos pH 4-6: metyylipunainen (pKa: 5,1)<br /><br /><strong><span style="color:#990000;">Opettele happovakion ja protoninsiirtoreaktion tasapainovakion kaavat!</span></strong><br /><strong><span style="color:#990000;"></span></strong><br /><strong><span style="color:#990000;">Käy läpi hapon dissosioituminen ja Hendersonin ja Hasselblachin yhtälöt!</span></strong><br /><strong><span style="color:#990000;"></span></strong><br /><strong><span style="color:#990000;">Laske gallen ph-laskut.</span></strong><br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />anioni<br />dissosiaatio (ionipari -> ioneiksi)<br />happo-emäsindikaattorit (happamia yhdisteitä)<br />happovakio (aineen taipumus protonin luovutukseen)<br />ionisoituminen<br />oksoniumioni (H3O+)<br />oksoniumionikonsentraatio<br />protoni<br />protoninsiirtoreaktio<br />puskurointi<br />tasapainokonsentraatio<br />tasapainovakio (K)<br />vakiokonsentraatio<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-9159933742003471851?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-36393668093213087582009-06-10T12:10:00.000+03:002009-06-10T12:19:56.256+03:00'<br /><a href="http://www.hyvinvointipalvelut.fi/portal/uutisia/?bid=1258">http://www.hyvinvointipalvelut.fi/portal/uutisia/?bid=1258</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-3639366809321308758?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-67458851383905923932009-06-10T10:25:00.009+03:002009-06-10T12:21:21.783+03:00'<br />Vettä, se on vettä, jota on muuten sadellut viime aikoina tiuhaan tahtiin.<br /><br /><strong>Mitä vesi on?</strong><br />- vahva <em>koheesio</em> molekyylien välillä<br />-> korkeat sulamis- ja kiehumispisteet<br />- molekyylien happi sp^3-hybridisoitunut<br />- happiatomilla kaksi vapaata elektroniparia!<br />- orbitaalirakenne&amp;veden vetysidosten jatkuva, nopea uusiutuminen<br />-> veden herkkäliikkeisyys <strong><span style="color:#990000;">Tarkenna!</span></strong><br />- esim. tislattu vesi (<em>puhdas aine</em>)<br />- esim. sytoplasma (<em>seos</em>)<br /><br /><strong><span style="color:#990000;">Selvitä tetraedri ja sähköstaattiset vuorovaikutukset sekä niihin liittyvät orbitaali, hybridiorbitaali, s-orbitaali h2o-molekyylin yhteydessä!</span></strong><br /><br />Poolittomien ja poolisten ryhmien suhde määrää suureksi osaksi biomolekyylin hydrofiilisuuden!<br /><br /><strong>Hiilidioksidi:</strong><br />- ei dipoli, vaikka sisältää kaksi poolista C-O-kaksoissidosta, syynä se että ne suuntautuvat vastakkaisiin suuntiin<br />-> melko pooliton liuotin (kuitenkin hydrofiilisempi kuin poolittomia sidoksia sisältävät aineet)<br />-> <strong><span style="color:#000099;">käytännön sovellutus: nestemäisen hiilidioksidin käyttö lipidien uuttamiseen elintarvikkeista</span></strong><br />- co2+h2o->h2co3 (hiilihappo, ionisoituu kahdessa vaiheessa, <strong><span style="color:#990000;">tarkenna!</span></strong>)<br /><br />Molekyylin hiilen kanssa tasaveroinen määrä happiatomeita tekee molekyylistä hydrofiilisen (esim. sokerivesiliuos, kun taas lipidien triglyseridi ei)!<br /><br /><strong>Uraattikivet ja kihti:</strong><br />- virtsahapon saostumia virtsassa ja nivelissä<br />- johtuvat nukleiinihappojen aineenvaihdunnan tuloksen, virtsahapon liikatuotannosta<br />-> hydrofiilinen, mutta johtuen kiinteästä muodosta huomattavan niukkaliukoinen veden kanssa<br /><strong><span style="color:#990000;">Tikkukaavat! Olen todennut että lääketieteessä tikkukaavoja käytetään huomattavan paljon. Niihin on siis keskityttävä teoriatekstin lisäksi. </span></strong><br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />aerosoli (kiinteät ja nestemäiset partikkelit kaasussa, esim. sumu, savu)<br />alkaani (esim. n-heksaani, hydrofobinen: heikot keskinäiset sidokset -> faasi veden kanssa koska vesimolekyyleillä vahva keskinäinen koheesio)<br />alkyyliryhmä (hydrofobisia)<br />amfipaattinen molekyyli (hydrofiilinen+hydrofobinen osa)<br />dispersio (kolloidiseos, heterogeenisen seoksen ja liuoksen välimuoto)<br />emulsio (kolloidipisarat nesteessä)<br />faasi (tuloksena kun samanlaisten komponenttien välillä voimakas koheesio ja ei koheesiota seoksen toisenlaisiin komponentteihin)<br />hiilivety (omaa matalan kiehumispisteen, poolittomia, niissä van der Waalsin sidoksia)<br />heterogeeninen seos (komponentit eri faaseissa, vrt. homogeeninen seos)<br />homogeeninen seos (erilaiset komponentit muodostavat yhden faasin, ei heijasta ja taita valoa)<br />homogenointi<br />hybridiorbitaali<br />ionisoituminen<br />kidehila<br />koheesio (vetovoima, kiinnevoima)<br />kolloidipartikkelit <strong><span style="color:#000099;">(dispersion osaset, esim. proteiinit koon ja käyttäytymisen puolesta, koko estää partikkelien spontaanin yhdistymisen, heijastavat ja taittavat valoa -> Tyndallin ilmiö)</span></strong><br />kolloidiseos (dispersio, heterogeenisen seoksen ja liuoksen välimuoto)<br />lipidit (eivät molekyylitasolle saakka liukene veteen)<br />liuos (nestemäinen homogeeninen seos, komponenttien erottelu sentrifugoimalla ei onnistu)<br />liuotin (nestemäisen homogeenisen seoksen pääkomponentti)<br />membraanilipidi (amfipaattinen molekyyli)<br />neutraalilipidi (esim. triglyseridi, hydrofobinen)<br />orbitaali<br />partikkeli (osanen)<br />pooliset ryhmät (hydrofiilisia!, esim. happea/typpeä sisältävät ryhmät, vetysidokset h2o:oon)<br />poolittomat ryhmät (pieni koheesio)<br />puhdas aine (vain yksi komponentti=vain yhdenlaisia molekyylejä)<br />s-orbitaali<br />sentrifugoiminen (~sentrifugi)<br />seos (useampia komponentteja=useammanlaisia molekyylejä)<br />sooli (kiinteät kolloidihiukkaset nesteessä)<br />sp^3-hybridisaatio<br />suspensio (toisen nesteen pisarat tai kiinteät hiukkaset jotka eivät liukene nesteeseen)<br />sähköstaattiset vuorovaikutukset<br />tetraedri<br />Tyndallin ilmiö (kolloidipartikkelien valontaitto- ja heijastusominaisuus)<br />vaahto (toisen nesteen kaasukuplat jotka eivät liukene nesteeseen; tai nesteen ja kolloidikokoisten kuplien seos)<br />van der Waalsin sidos<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-6745885138390592393?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-62855726525561482722009-06-10T00:08:00.003+03:002009-06-10T00:16:04.792+03:00'<br />Luin muiden pänttääjien blogeja ja siitä kehkeytyi jos jonkinlaista ajatuksenpoikasta.<br /><br />Kirjoittaminen on minulle opiskelussa se "juttu" tai "juju"! Kun kirjoitan jonkin asian itse muistiin, myös muistan sen paremmin. Jostain syystä näin vain on.<br /><br />Jospa sitten piirtäisin kaikki avainasemassa olevat kuvat gallesta itselleni talteen? Hmm... Aikamoinen homma, mutta jos se auttaisi asioiden hahmottamisessa, jäsentelyssä ja ulkoa oppimisessa, niin miksei.<br /><br />Voih, satuin lukemaan blogistani vuosi sitten kirjoittamani lauseen:<br /><br />Kyllä se etanakin vihdoin pääsee maaliin, vaikka hitaasti kulkisikin.<br /><br />Tuli hyvä mieli. Nyt olen lääkisluvuissa jo paljon pidemmällä kuin tuon lauseen kirjoittaessani! Edistystä on tapahtunut. Melko huomattavastikin.<br /><br />Pohtivainen Pikkis<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-6285572652556148272?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-23630369607709063492009-06-09T23:21:00.004+03:002009-06-09T23:34:31.399+03:00'<br />"Lääkäri toimii hoitotiimin johtajana ja vastaa, että hänen itsensä ja tiimin tuottama kipu hoidetaan pois ja maksatetaan myöhemmin kalliisti potilaalla."<br /><br />"Lääkäreitä koulutetaan yliopistoissa noin viisi kappaletta vuodessa. -- Lääkäriksi ei kuitenkaan päästetä tavallista ihmistä, vaan paikat menevät suomenruotsalaisille ja maahanmuuttajille, joilla on jo ennestään kokemusta huumausainealalta."<br /><br />Hikipedian riemastuttava juttu lekurin ammatinkuvasta<br /><br /><a href="http://hiki.pedia.ws/wiki/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri">http://hiki.pedia.ws/wiki/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri</a><br /><br />Löytyy myös juttua hammaslääkäristä ynnä muusta.<br /><br />"Suomessa kolme etnistä heimoa saa hammaslääkäripalveluita: oululaiset hammaslääkärit hoitavat saamelaisia, turkulaiset saaristolaisia ja helsinkiläiset stadilaisia. Muualla Suomessa kärsitään hammaslääkäripulasta ja muun muassa Savossa ja Telajärvellä on koulutettu useita hitsaajia parodontologien tehtävään. "<br /><br /><br />"Myöhemmin hammaslääkärit ovat kuitenkin alkaneet ymmärtää, ettei pää ole irti ruumiista, ja kutsuvat itseään erikoislääkäreiksi."<br /><br />"Hammaslääkärikunta naisistuu koko ajan; jopa 70% ammatinharjoittajista on hameväkeä. Jokereiden, TPS:n ja Kärppien hampaattomista pelaajista on odotettavissa pitkäaikaisia asiakkaita monille vastavalmistuneille (nais)hammaslääkäreille, joten tulevaisuuden työmahdollisuudet näyttävät valoisilta."<br /><br />Wikipediassa oikeasti asiallinen kuvaus<br /><br /><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri">http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri</a><br /><br /><em>-Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-2363036960770906349?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-42427010868648327982009-06-09T20:43:00.024+03:002009-06-10T18:58:53.886+03:00'<br />Neljäs postaus jo tänään...<br /><br /><strong>Luin netistä</strong> lääkikseen päässeen <em>tärppejä</em> lukuun, tässä tiivistettynä ja itse kommentoituna:<br /><br />1. pääsykokeessa vaaditaan vain gallessa oleva tieto, kaikki siitä ylimääräinen on todellakin ylimääräistä - tieto helpottaa, luku-urakka ei ole kuitenkaan loppumaton, vain 600 sivua! ;)<br />2. fyssan ja kemman perusteiden osaaminen helpottaa, toteaisin että auttaa varmaan myös gallen lukua ;)<br />3. laskut kannattaa laskea nimenomaan juuri gallesta! se siis riittää, ihanan helpottava tieto<br />4. laskurutiinin on oltava hyvä, sillä laskujen määrää tentissä on lisätty (jotta poikia saataisiin enemmän sisälle)<br />5. tentin saa tehtyä pitkälti leikkaa-liimaa ja yhdistä tietoasi -periaatteilla, siis kannattaa käyttää päästä löytyvän tiedon lisäksi silkkaa maalaisjärkeä vastausten laatimisessa<br />6. tarkastele vanhoja pääsykokeita: yleensä samoja isoja kokonaisuuksia ei kysytä aivan perättäisinä vuosina, erinomainen vinkki minusta!<br />7. vanhojen pääsykokeiden vastausanalyysien perusteella kannattaa tutkiskella, mistä vastaukset gallesta löytyvät -> sovella itse; lisäisin että jäsennä muistiinpanot, tee kokeita harjoitusmielessä, tarkasta ja käy gallea läpi, josko kirjan eri luvuista löytyisi oleellista lisätietoa<br />8. muista oma elämä!!! :D varmaan tärkeää ettei pää hajoa, ja etenkin jotta motivaatio säilyy loppukevääseen eikä paniikki pääse iskemään<br /><br /><strong>suunnitelma</strong> näiden pohjalta:<br /><br />1. kertaan lukion biologian, kemian ja fysiikan<br />2. tarkistan että matikkapuoli ja laskurutiini ovat kunnossa, toisin sanoen lasken, lasken ja lasken lukion pitkän matematiikan laskuja!<br />3. luen gallen ja kirjoitan luetun perusteella esiin nousevat kysymykset ylös<br />4. etsin vastaukset aiemmin listaamiini kysymyksiin<br />5. teen jäsennellyt muistiinpanot gallesta, eri lukujen asioita sopiviin kokonaisuuksiin yhdistellen<br />6. hankin hyvän laskimen ja lasken, lasken ja lasken kemian laskuja: lukion, ylppäreiden, gallen<br />7. lasken, lasken ja lasken fysiikan laskuja: -"-<br />8. teen biologian tehtäviä: -"-<br />9. tutustun vanhojen pääsykokeiden tehtävänantoihin, niin tiedän tarkasti mitä vaaditaan ja mitä ei ehkä kysytä seuraavassa pääsykokeessa, ja teen listan kokonaisuuksista joihin keskityn erityisesti<br />10. pänttään asiakokonaisuuksia, termejä, lääkislatinaa, ym. niin että osaan ne unissanikin<br />11. teen vanhojen pääsykokeiden tehtäviä harjoitusmielessä, ilman kirjaa ja ajastimen kanssa<br />12. tutustun vanhojen pääsykokeiden vastausanalyyseihin ja arvioin suoriutumiseni<br />13. tarkistan mistä vastausanalyysien tiedot gallesta löytyvät<br />14. kertaan huonosti hallitsemani osa-alueet muistiinpanojen ja gallen avulla<br />15. teen lopuksi jonkin vanhan pääsykokeen ja arvioin osaamiseni<br /><br />Muuta huomionarvoista sen perusteella mitä olen netistä lukenut pääsykoevalmennusmateriaalien esittelystä:<br /><br />- tee oppimisen mittarina pääsykoetta simuloivia kokeita kotona (vrt. epionen kokeet kotona -paketti mallivastauksineen ja pisteineen)<br />- tärkeää! tee lista galenoksen vaikeimmista kappaleista (esim. solun sähköiset ominaisuudet), tee ja etsi netistä havainnollistavaa kuvamateriaalia muistiinpanojen tueksi (vrt. epionen galenos haltuun)<br />- tärkeä tutustua vanhoihin pääsykoekysymyksiin, niiden vastausmalleihin ja pisteytykseen, niin tiedät miten asiat kannattaa esittää ja mistä pisteet tulevat<br />- lukion fysiikka niin laaja että vain galenoksen kannalta oleelliset asiat mukaan<br />- älä unohda painottaa biofysiikkaa<br />- nimenomaan lukion fyssan ja galenoksen fyssan yhdistäminen muistiinpanoissa on oleellista<br />- teen paljon, siis paljon lukion fysiikan tehtäviä<br />- poimi galenoksesta kaikki biologian ja fysiologian asiat ja kokoa muistiinpanoiksi, joihin sisältyy paljon havainnollistavia käsitekarttoja, yritä selkeyttää ja yksinkertaistaa asioita, ilmaise asiat ytimekkäästi<br />- tee tarpeeksi monipuolisesti erilaisia bilsan tehtäviä, pääsykoe, galle, yo, TKK<br />- lue lukion kemia, opettele perusasiat, juuri muuta ei tarvita mutta perusteet hyvin haltuun<br />- selvitä kaikki galenoksen epäselviksi jääneet kohdat<br />- kertaa hyvin jäsenneltyjen muistiinpanojen avulla ennen koetta<br /><br />Ja kirjoittipa yksi lääkikseen pänttäävä blogin pitäjä: "Ei siihen kuole, jos ei vielä pääsekään sisään, iästä ei koskaan sillä alalla ole haittaa."<br /><br />Tietysti joskus olisi hyvä päästä aloittamaan opinnot, että valmistuukin joskus. ;) Mutta vähensipä nyt paineita taas hieman.<br /><br /><strong>Olen tosiaan kuullut että moni yrittää kaksi-kolmekin kertaa</strong> ennen kuin pääsee sisään lääkikseen. Tavatonta ei ole kai pyrkiä sitäkin useamman kerran - ja päästä lopulta medisiinariksi. Silti haluan mielellään sisään heti ensiyrittämällä, sama luku-urakka se on edessä seuraavaakin vuotta ajatellen! Ja lääkäriys on sitten aina yhden vuoden kauempana.<br /><br /><strong>Erilaisia valmentavia kursseja</strong> ja itseopiskelumateriaalipaketteja gallen tueksi olen tutkaillut netistä, mutta vaikuttavat todella tyyriiltä! Niistä olisi kyllä se hyöty että kursseilla epäselvät kysymykset saavat vastauksen, väärinkäsitykset oikaistaan ja oikeasti pääsykokeen kannalta oleellisia asioita osataan painottaa oikein opetuksessa. Kursseista olen lukenut monesta blogista mielipiteitä ja vaikuttaa siltä että Epionen kurssit on melkeinpä tehokkaimpina ja yksilöön keskittyvinä parhaina pidettyjä, ja kandidaattikustannuksen materiaalien tehtävät hyvin itegroituja ja pääsykoetehtäviä vastaavia. Näiden lisäksi valmennuskeskuksen kurssit ja materiaalit ovat saaneet kiitosta, tosin jääneet useasti kolmanneksi käsitykseni mukaan. Muita on sitten harjoitus.comin matskut ja lääkisopiskelijoiden seurojen kurssit, joista on vaihtelevia mielipiteitä. Ja onhan noita vaikka mitä muitakin.<br /><br />Jotenkin on vaan itse kyettävä samaan samat tulokset omassa opiskelussa. Tiedän että osa lääkikseen päässeistä on päässyt sinne ihan ilman valmentavia kursseja, ja minä aion olla yksi heistä!<br /><br />Kun pääsykokeeseen osallistuminen on hieman ajankohtaisempaa, voisin harkita jonkin valmennusta tarjoavan tahon harjoituspääsykokeiden ja harjoitustehtävien hankkimista. Olen huomannut että niitä myydään myös aikaisemmilta vuosilta, joten täytyy sitten lähempänä arvioida onko niihin satsaaminen järkevää ja mitä kannattaa hankkia vai pärjäänkö muita tehtäviä tekemällä. Ainakin kasan aikaisempien vuosien pääsykokeita vastausanalyyseineen aion hankkia yliopistolta.<br /><br /><strong>Gallea lukiessani</strong> olen havainnut että mitään avaruustiedettähän tämä ei kuitenkaan ole (ja sitäkin alaa lukevat jotkut, hekin täysin normaalein kyvyin varustettuja ihmisiä). En koe lääkikseen pääsemistä mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeana asiana, vaikka sinne pääsemistä pidetäänkin usein aivan erityisupeana suorituksena, niin että tavallinen pulliainen ei melkeinpä edes kehtaa harkita (tai kertoa) menevänsä pääsykokeisiin.<br /><br />Tosin minähän en olekaan mikään "tavallinen pulliainen"!<br /><br />No, vaikeaa sinne tietysti on päästä, myönnetään.<br /><br />Ja mielestäni erityisupea juttu kun lääkikseen pääsee, mutta ihan muista syistä.<br /><br />Haluan uskoa että - ainakin suurimman osan kohdalla - kyse lääkikseen pääsemisessä on lähinnä tahdonvoimasta (ja perslihaksista). Ja hyvä ihme sentään, näitä tietojahan sitten tarvitaan opiskelun alkaessa. Jos sisään pääsisi vaikkapa rahaa ojentamalla, joutuisi saman luku-urakan suorittamaan hikihatussa opiskelujen alkuvaiheessa, jotta ylipäänsä ymmärtäisi jostain jotakin! Nyt pänttäämiseen on armollisesti itse valitun ajanjakson verran aikaa. Kyse on siitä että viitsii sisukkaasti opiskella ja nähdä vaivaa asioiden syvälliseen opetteluun. Ken tahtoo, hän pystyy! Olkoon se mottoni.<br /><br /><em>-Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-4242701086864832798?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-57217629228801478252009-06-09T19:21:00.011+03:002009-06-09T19:51:18.599+03:00'<br />Olen tässä pohtinut pääsykoetta, rajallista aikaa sekä tehtävien määrää ja vaikeusastetta. Pääsykoehan koostuu biologian, kemian, fysiikan ja aineistotehtävistä.<br /><br />Todennäköisesti suoritan pääsykokeen niin että aloitan aineistotehtäväosuudella. Kokeen alussa saan siten turhat jännitykset jännitettyä pois keskittymällä ensin aineiston tarkasteluun, niin ettei suoraa päätä tarvitse lähteä itse tuottamaan tekstiä. Kun tätä kautta on "päässyt sisälle kokeeseen", voikin aloittaa aineistoon perustuvan tekstin tuottamisen, jolle aineisto toimii vielä hyvänä tukena (ja turvana).<br /><br />Hyvänä jatkona aineistotehtäväosuuden jälkeen todennäköisesti toimii biologian tehtäväosuus, jonka voisin ottaa käsittelyyn seuraavaksi. Sitten voisin keskittyä fysiikan tehtäviin, joissa pääsee laskeskelemaan laskuja.<br /><br />Viimeisenä sokerina pohjalla ovat sitten kemian tehtävät, joita aloittaessa suurin painolasti on jo pudonnut harteilta kun muut tehtäväalueet on jo onnistuneesti tehty valmiiksi.<br /><br />Mietin vielä että kannattaisikohan kokeen alussa lukea pikaisesti koko koe läpi ja kirjata samalla ranskalaisin viivoin kunkin tehtävän osalta mieleen tulevia asioita. Silloin saisi vastaukset paremmin jäsenneltyä eikä mikään olennainen seikka niin helposti pääsisi unohtumaan vastauksesta. Vai saakohan tuolla systeemillä vain pahan paniikin aikaiseksi? Siis olisiko parempi ettei tiedä minkälaisia haasteita edessä odottaa ja keskittyä vain yhteen tehtävään kerrallaan? Luulen että minulle sopivin tekniikka on silti lukaista koko koe läpi niin paniikki pikemminkin vähän helpottaa kun tietää mitä on odotettavissa. Ehkä aivotkin alkavat sitten taustalla jo prosessoimaan tietoa eri tehtävien perustaksi (hyvää toiveajattelua)!<br /><br />Vielä kun tietäisi, miten tehtävien tekoon käytetty aika pääsykoekokelailla keskimäärin jakautuu eri tehtäväosa-alueiden kesken, niin että osaisi hieman vahtia kelloa ja varmistaa ettei mihinkään alueeseen kulu liikaa aikaa.<br /><br />Vaikka tehtävien paljous suhteessa käytettävissä olevaan aikaan vähän pelottaa, on toisaalta mielestäni erittäin hyvä että kokeessa on kiire! Kaikki turha rönsyily jää tehtävien teossa pois.<br /><br /><em>-Pikkis :)</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-5721762922880147825?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-79121459692771987972009-06-09T13:01:00.020+03:002009-06-10T10:25:38.632+03:00'<br />Elikkä nukleiinihapoista... Tuntuu aika tutulta asialta eli hyvin muistuu mieleen, olen tainnut lukiossa opetella nämä tosi hyvin!<br /><br /><strong>Nukleiinihappo:</strong><br />- esim. pentoosisokerit (esim. β-D-riboosi, β-D-2-riboosi) <strong><span style="color:#990000;">Okei, tämä vaatii vähän tarkennusta!</span></strong><br />- muodostuu nukleotidi-ketjusta:<br />* nukleotidin 5'-hiilen fosfaattiryhmä sitoutuu seuraavan nukleotidin 3'-hiilen hydroksyyliryhmään (<em>esterisidos</em>)<br />* nukleotidin nimi emäsosan mukaan<br />* nukleotidin <em>pentoosin</em> nimi:<br />a. DNA:ssa: <em>D-deoksiriboosi</em><br />b. RNA:ssa: <em>D-riboosi</em><br />* nukleotidin muoto: <em>pentoosi</em> (=<em>fosfaattiryhmä</em>+emäs):<br />a. 5-hiilessä <em>fosfaattiryhmä</em><br /><em>1. deoksiriboosifosfaatti (DNA)</em><br /><em>2. riboosifosfaatti (RNA)</em><br />b. 1-hiilessä<br />1. <em>pyrimidiiniemäs</em><br />** sytosiini, C (DNA, RNA)<br />** tymiini, T (DNA)<br />** urasiili, U (RNA)<br />2. tai <em>puriiniemäs</em><br />** adeniini, A (DNA, RNA):<br />*** mm. adeniini+riboosi+3x fosforihappotähde=ATP=<em>adenosiinitrifosfaatti</em>, lipidien ja sokerien <em>hapetuksessa</em> syntyvä, tehtävänä energiantuotto<br />*** mm. adeniini+riboosi+1x syklinoitunut fosforihappotähde=cAMP=<em>syklinen adenosiinitrifosfaatti</em>, signaalimolekyyli joka mm. välittää solun entsyymeille tiedon solukalvoreseptorien aktivaatiosta<br />** guaniini, G (DNA, RNA)<br /><br /><strong><span style="color:#990000;">Käy huolellisemmin läpi nukleotidien ja nukleiinihappojen esimerkkitikkukaavat!</span></strong><br /><br /><strong>DNA:sta...</strong><br /><br />- huonosti liukenevat emäkset<br />- hydrofiiliset fosfaattiryhmät<br />-> stabiili rakenne<br /><br />- 2 nukleotidiketjua kierteillä:<br />* sitoutuminen: A-T, C-G<br />* puriiniemäs-(vetysidos)-pyrimidiiniemäs<br />* <em>kodoni</em> = aminohapon määräävä DNA:n emäskolmikko<br />(jotkin eri kodonit voivat tuottaa saman aminohapon, esim. lysiini TTT tai TTC!)<br /><br /><strong>RNA:sta...</strong><br /><br />- yksi nukleotidiketju:<br />1. lähetti-RNA<br />2. siirtäjä-RNA<br />3. ribosomaalinen RNA<br /><br /><strong>Proteiinisynteesistä...</strong><br /><em></em><br />- tuman DNA<br />-> <em>transkriptio: lähetti-RNA</em>:n synty komplementaarisena DNA:n nukleotidiketjulle<br />-> solulima<br />-> <em>translaatio: siirtäjä-RNA</em> (aminohappo kerrallaan) proteiiniketjuun<br />-> <em>ribosomaalinen RNA</em> katalysaattorina peptidisidosten muodostumiselle (translaation yhteydessä)<br />- vasteparit:<br />* A-U<br />* C-G<br />* G-C<br />* T-A<br />- <em>eksoni</em> = proteiinisynteesissä DNA -> RNA kopioituva osa<br />- <em>introni</em> = osa joka ei kopioidu proteiinisynteesissä DNA -> RNA (tietyt eläinsolun proteiinit)<br />- polypeptidiketjun lopetuskodonit: ATT, ATC, ACT<br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />adeniini (puriini)<br />aminohapposekvenssi (proteiinin osanen)<br />AMP (adesoniinmonofosfaatti)<br />cAMP (syklinen AMP)<br />ATP (adenosiinitrifosfaatti)<br />deoksiribonukleiinihappo (DNA)<br />deoksiriboosifosfaatti<br />eksoni (proteiinisynteesissä DNA -> RNA kopioituva osa)<br />entsyymi<br />esterisidos (kahden nukleotidin välinen, fosfaattiryhmä-hydroksyyliryhmä)<br />fosfaattiryhmä<br />fosforihappotähteet <span style="color:#000000;">("nukleiinihappojen muod. fosforih.täht., sokerista, emäsyhdisteestä") <strong><span style="color:#990000;">?</span></strong><br /></span>guaniini (puriini)<br />hapetus<br />hydroksyyliryhmä<br />introni (osa joka ei kopioidu DNA -> RNA)<br />kodoni (DNA:n emäskolmikko, määrää aminohapon)<br />kromosomi<br />nukleiinihappo<br />nukleotidi<br />pentoosi (hiilihydraatti, monosakkarideja, 5xhiili)<br />proteiinisynteesi<br />puriiniemäs (pentoosissa)<br />pyrimidiiniemäs (pentoosissa)<br />ribonukleiinihappo (RNA)<br />riboosifosfaatti<br />signaalimolekyyli (solunsisäinen viestiaine, esim. cAMP)<br />solukalvoreseptori<br />sytosiini (pyrimidiini)<br />transkriptio (lähetti-RNA:n synty proteiinisynteesissä) <strong><span style="color:#990000;">selvitä yksityiskodat!</span></strong><br />translaatio (proteiinisynteesissä) <strong><span style="color:#990000;">selvitä yksityiskodat!</span></strong><br />tymiini (pyrimidiini)<br />urasiili (pyrimidiini)<br /><br /><strong><span style="color:#990000;">Voihan pentoosi sentään! Selvitä pentoosi vielä tarkemmin sen lisäksi että se on biomolekyyleihin kuuluva viisihiilinen hiilihydraatti... Ja esteri- sekä vetysidokset.</span></strong><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-7912145969277198797?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-77998685589267327592009-06-09T11:25:00.011+03:002009-06-09T13:02:22.825+03:00'<br />Siis aminohapoista...<br />(vähän protskuistakin)<br /><br /><strong>Aminohappo:<br /></strong>- muoto: amino+karboksyyliryhmä<br />- tärkeät polypeptidit: yksi- ja kolmikirjainlyhentein (esim. alaniini, Ala, A)<br />- 20 α-aminohappoa mukana proteiinisynteesissä<br />- kaikkiaan kymmeniä-satoja, kaikki L-aminohappoja (paitsi glysiini)<br />- tosi pieniä yhdisteitä molekyylipainoltaan (150-200g/mol)!<br />- vapaina verenkierrossa<br />- vapaina soluissa<br />* reseptoriproteiinit solukalvossa<br />- <em>peptidisidoksiset</em> <em>aminohappotähteet</em> proteiineissa (esim. insuliini):<br />* aminohappo jossa vapaa aminoryhmä = N-pää = aminopää<br />-> ah:n karboksyyliryhmä liittyy seuraavan ah:n aminoryhmään<br />(h2o:ta poistuu)<br />-> dipeptidi<br />-> 3. ah mukaan<br />-> tripeptidi<br />-> 4. ah mukaan, jne. useisiin satoihin<br />-> polypeptidi<br />-> <em>sekundaariset</em> ja <em>tertiaariset</em> rakenteet<br />-> joissakin <em>rikkisiltoja</em><br />-> viimeinen karboksyyliryhmä jää vapaaksi = C-pää = karboksyylipää<br />- ryhmittely sivuketjun mukaan:<br />1. <em>happamat</em><br />2. <em>emäksiset</em><br />3. <em>varauksettomat hydrofiiliset</em><br />4. <em>hydrofobiset</em><br />5. <em>rikkiä sisältävät<br /></em><br /><strong><span style="color:#990000;">Selvitä mitä aminohappoja on reseptoriproteiinien solukalvon läpi menevissä osissa?</span></strong><br /><br /><strong>Käsitteitä<br /></strong><br />α-aminohappo<br />alaniini (hydrofobinen)<br />aminohappotähteet (proteiinissa)<br />aminopää (N-pää)<br />aminoryhmä<br />argiini (emäksinen)<br />asparagiini (varaukseton hydrofiilinen)<br />asparagiinihappo (hapan)<br />C-pää (karboksyylipää)<br />dipeptidi<br />fenyylialaniini (hydrofobinen)<br />glutamiini (varaukseton hydrofiilinen)<br />glutamiinihappo (hapan)<br />glysiini (varaukseton hydrofiilinen)<br />histidiini (emäksinen)<br />insuliini<br />isoleusiini (hydrofobinen)<br />karboksyylipää (C-pää)<br />karboksyyliryhmä<br />kysteiini (rikkipitoinen)<br />L-aminohappo<br />leusiini (hydrofobinen)<br />lysiini (emäksinen)<br />metioniini (rikkipitoinen)<br />N-pää (aminopää)<br />peptidisidos<br />polypeptidi<br />proliini (hydrofobinen)<br />proteiinisynteesi<br />reseptoriproteiini (reseptori)<br />rikkisilta (kovalenttiset sidokset proteiineissa)<br />sekundaarinen rakenne (proteiini)<br />seriini (varaukseton hydrofiilinen)<br />tertiaarinen rakenne (proteiini)<br />treoniini (varaukseton hydrofiilinen)<br />tripeptidi<br />tryptofaani (hydrofobinen)<br />tyrosiini (hydrofobinen)<br />valiini (hydrofobinen)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-7799868558926732759?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-48393999714396242462009-06-08T12:38:00.039+03:002009-06-10T10:05:00.372+03:00'<br />Ihmiselimistön massasta 96%: O, C, H, N.<br /><br /><strong>Biomolekyylit = solun orgaaniset aineet:</strong><br />1. <strong>hiilihydraatit</strong><br />- koostuvat: C, H, O<br />- rakentuneet sokeriyksiköistä<br />- ryhmittely:<br />a. <strong><em>monosakkaridit</em></strong> mm.<br />1. <em>trioosit</em> esim. glyseraldehyd, C:tä 3 kpl<br />2. <em>pentoosit</em> (rengasmuodot biol.nesteissä vallitsevia, myös suoraketjuisia -> tasapainotila) esim. riboosi, C:tä 5 kpl<br />3. <em>heksoosit</em> (rengasmuodot biol.nesteissä vallitsevia, myös suoraketjuisia -> tasapainotila) esim. glukoosi (solujen energialähteenä: hapettuessa -> hiilidioksidi+vesi+ATP jota solut hyödyntävät), fruktoosi, mannoosi, galaktoosi), C:tä 6 kpl<br />b. <strong><em>disakkaridit</em></strong><br />c. <strong><em>polysakkaridit</em></strong><br /><br />2. <strong>lipidit eli rasvat:</strong><br />a. <em>triglyseridit</em> eli "varsinaiset rasvat"<br />- poolittomia<br />- usein estereitä (energiavarastot rasvasoluissa)<br />- membraanilipidit eli kalvolipidit, amfipaattisia (kaksoiskalvot) <strong><span style="color:#000099;">ks. alempana lisää!<br /></span></strong>* karboksyylihapot (usein hydrofobinen hiiliketju+hydrofiilinen karboksyyliryhmä)<br />* tyydyttyneet rasvahapot (C=C):<br />** <em>palmitiinihappo</em>: 16xhiili<br />** <em>voihappo</em>: 4xhiili<br />** <em>steariinihappo</em>: 18xhiili<br />* tyydyttymättömät rasvahapot (kasvikset, kala, vaihtolämpöiset, min. 1 kpl C=C<br />** <em>öljyhappo</em>: 1 C=C<br />** <em>linoleenihappo</em>: 2 C=C<br />** <em>arakinodihappo</em>: 4 C=C<br />** vie tyydyttymätöntä enemmän tilaa solussa<br />b. <em>sterolit ja muut</em> <em>steroidit</em><br />- toisiinsa liittyneet hiilirenkaat<br /><em>- </em>mm. kolesteroli (toimii solukalvoilla, kuuluu myös luokkaan kalvolipidit!)<br />- sappisuolat<br />- steroidihormonit (mm. sukupuoli-, muut elintoimintoja säätelevät hormonit)<br />c. <em>fosfolipidit</em><br />d. <em>karotenoidit</em><br /><br />3. <strong>aminohapot ja proteiinit (valkuaisaineet)</strong>:<br />a. aminohapot:<br />1. aromaattiset<br />2. alkoholit<br />3. kaksoishapot<br />4. typpipitoiset<br />5. rikkipitoiset<br />6. muut<br />- amino-&amp;karboksyyliryhmä<br />b. proteiinit:<br />- peptidisidosteinen aminohappoketju(t)<br />- solunrakennus, -toiminnot<br />- elimistön typpi-, neste-, happo-, emäs-, kalium-natrium-tasojen ylläpito<br />- immuunipuolustus<br />- toimii transkriptiotekijänä<br />- ja entsyyminä<br /><br />4. <strong>nukleotidit ja nukleiinihapot</strong>:<br />a. nukleotidit:<br />- monomeeri<br />- muodostaa nukleiinihapot<br />- fosfaatti+sokeri+emäs<br />b. nukleiinihapot:<br />- DNA<br />- RNA<br /><br /><strong>Taas vähän hiilestä, tai oikeastaan hiiliatomeista</strong>:<br />- pienikokoisia<br />- sitomisluku 4 mahdollistaa useat erilaiset yhdisteet<br />- C yhdessä seuraavien: O, N, P, S, H pystyy muodostamaan kovalenttisia sidoksia (kestäviä!)<br />- usein <em>katenoitunut</em> tai rengasmainen yhdiste<br />- heteroatomien kanssa funktionaalisia ryhmiä<br />-> hiiliyhdisteet solujen rakenteen ja toiminnan kannalta tärkeitä!<br />- solujen entsyymit pystyvät purkamaan sidokset<br /><br /><strong>Hiilareista...</strong><br /><br /><strong>Hydroksyyliryhmä:</strong><br /><strong><span style="color:#990000;">Selvitettävä ja tarkennettava tämä kohta!</span></strong><br /><br />Disakkaridi = kahden heksoosin ketju (esim. laktoosi, sakkaroosi)<br />Polysakkaridi = jopa yli 1000 heksoosin ketju (esim. kasvitärkkelys, eläinglykogeeni)<br /><br />Di- ja polysakkarideissa <em>glykosidisidos</em> (esim. sakkaroosi, glykogeeni)<br /><br />Sokerit: <em>heksosamiinit</em> (reaktio aminoryhmän kanssa)<br />Proteiinit: <em>glykoproteiinit</em><br />Lipidit: <em>glykolipidit</em><br />-> esim. solukalvon komponentit -> veriryhmän ominaisuuksien säätely<br /><strong><span style="color:#990000;">Lue tarkemmin, opettele piirtämään esimerkkidisakkaridit!</span></strong><br /><br />Orgaaniset nesteet:<br />- D-glukoosi yleisin<br />- polaroidun valon värähtelytason kiertyminen erilaista eri monosakkarideilla<br />-> polarisaatiotason kiertymiseen perustuva sokerianalytiikka<br />-> <span style="color:#000099;"><strong>käytännön sovellutus: virtsanäytteen sokeripitoisuuden arviointi</strong></span><br /><span style="color:#000000;"></span><br /><strong>Enemmän rasvoista...</strong><br /><br /><strong>Triglyserideihin kuuluvat membraanilipidit eli kalvolipidit</strong><br /><strong>(solukalvon rasva-aineet):</strong><br />1. <strong><em>glyserofosfolipidit</em></strong>:<br />- esim. <strong>etanoliamiini</strong><br />a. <em>hydrofobinen osa</em>: karboksyylihappojen korvaamat glyserolin kaksi hydroksyyliryhmää<br />b. <em>poolinen osa</em>: kolmanteen hydroksyyliryhmään liittynyt fosforihappo, johon liittynyt poolinen aminoalkoholi<br />2. <strong><em>sfingolipidit:</em></strong><br />- yleisrakenne muistuttaa glyserofosfolipidejä mutta<br />* toinen hiiliketju kiinteä osa runkomolekyyliä (<em>sfingosiinia</em>)<br />* karboksyylihappo kiinnittynyt <em>amidisidoksella</em> toiseen hiiliketjuun<br />* glykolipideissä poolinen osa: fosfaatti+aminoalkoholi (tai sokerirakenteita)<br />- solukalvo muodostuu<br />* kahdesta kerroksesta glyserofosfo- ja sfingolipidejä<br />* hydrofobiset päät solukalvossa<br />* hydrofiiliset kalvon pinnalla<br /><strong><span style="color:#990000;">Selvitä nämä tarkasti!</span></strong><br /><br /><strong><span style="color:#000000;">Sekä steroideihin että membraanilipideihin</span> kuuluva kolesteroli</strong>:<br />- 4-renkainen (A-D) + A-renkaan poolinen hydroksyyliryhmä + D-renkaan sivuketju<br />- säätelee solukalvojen fysikaalisia ominaisuuksia<br />- steroidihormonien synteesin lähtöaine (renkaiden ja sivuketjun modifikaatiot synteesissä)<br /><strong><span style="color:#990000;">Selvitä kolesterolin rakenne ja toiminta tarkasti!</span></strong><br /><br />Steroleihin ja steroideihin kuuluvat <em>prostaglandiinit</em>: <strong><span style="color:#990000;">Tarkista ryhmä johon kuuluu?</span></strong><br />- E- ja F-muodot (PGE ja PGF)<br />- syntetisoituu kalvolipidien arakidonihaposta<br />- hormonien tapaiset vaikuttajat:<br />* sileässä lihaksistossa<br />* verisolujen aggregaatiossa<br />* tulehdusreaktiossa<br />- PGE- ja PGF-yhdisteet:<br />* supistavat kohdun lihaksistoa<br />-> käytetään myös aborttien ja synnytysten käynnistyksessä<br />- prostaglandiinien synteesin kiihtyminen<br />-> kuume ja kipu<br />-> asetyylisalisyylihapon, ym. kuume-/kipulääkkeet: prostaglandiinisynteesin esto<br /><br />Fosfolipidit<br /><strong><span style="color:#990000;">?</span></strong><br /><br />Karotenoidit<br /><strong><span style="color:#990000;">?</span></strong><br /><br /><strong><span style="color:#990000;">Opettele piirtämään voihapon kemiallinen rakenne!</span></strong><br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />1-hiili<span style="color:#990000;"><strong> </strong></span><span style="color:#000000;">(karbonyylihiili C=O; 2-hiili = sitä seuraava eli anomeerihiili)</span><br />5-hiili<span style="color:#990000;"><strong> </strong></span><span style="color:#000000;">(5. hiili laskien karbonyylihiilestä aloittaen)<br /></span>α-linoleenihappo<br />aggregaatio (~verisolujen aggregaatio = verihyytymän muodostuminen)<br />amfipaattinen (kuten kalvolipidi)<br />amidisidos<br />aminoalkoholi<br />aminohappoketju<br />anomeerihiili <strong><span style="color:#000099;">(hiilihydraattien rakenteet: karbonyyliryhmän (C=O) hiilestä katsoen seuraava hiili, käytännössä 2-hiili; anomeerit yleisesti kemiassa rinnakkaisia molekyylimuotoja, eroavat toisistaan vain geometrisen rakenteen osalta (esim. hydroksyyli-ryhmä saattaa sijaita molekyylirenkaan tasosta katsoen eri puolella; heksooseissa suoraketjuisen muodon karbonyylihiili liittyy hapen välityksellä 5-hiileen -> karbonyylihiiltä kutsutaan tämän jälkeen anomeerihiileksi, ja karbonyyliryhmä muuttunut hydroksyyliryhmäksi)<br /></span></strong>arakidonihappo<br />asetyylisalisyylihappo (kuume- ja kipulääke)<br />ATP<br />avaruusisomeria<strong><span style="color:#990000;"> (avaruudellinen sijoittautuminen?)</span></strong><br />biomolekyyli (solun orgaaninen aine)<br />dekstro<br />disakkaridit (esim. kahden heksoosin ketju)<br />DNA<br />D-glukoosi <strong><span style="color:#990000;">(D-sokeri, d=dekstro; D-glyseraldehydi kääntää polaroidun valon värähtelytasoa oikealle, siitä nimitys; tarkennettava??)</span></strong><br />emästaso<br />entsyymi<br />esteri<br />etanoliamiini<br />fruktoosi<br />fosfaattiosa<br />fosfolipidit<br />funktionaalinen ryhmä<br />galaktoosi<br />glukoosi<br />glykoproteiini<br />glykolipidi<br />glykosidisidos (di- ja polysakkarideissa)<br />glyseraldehyd<br />glyserofosfolipidi<br />heksoosit<br />heteroatomi<br />hydrofiilinen osa <> hydrofobinen osa (karboksyylihapot)<br />hydroksyyliryhmä (emäsryhmä, O-H)<br />immuunipuolustus<br />kaksoishapot<br />kalium-natriumtaso<br />karboksyylihapot<br />karboksyyliryhmä<br />karbonyylihiili (1-hiili, C=O)<br />karbonyyliryhmä (C=O)<br />karotenoidit<br />katenaatio (pitkän hiiliketjun muodostuminen)<br />kolesteroli<br />kovalenttinen sidos<br />L-glukoosi<br />linolihappo<br />lipidit<br />mannoosi<br />membraanilipidi (kalvolipidi)<br />monomeeri<br />monosakkaridit <strong><span color="#000099">(esim. glukoosi, vrt. disakkaridi, kahden heksoosin ketju; kun kaksi monosakkaridimolekyyliä liittyy yhteen, muodostuu disakkaridi, esim. sakkaroosi (tavallinen sokeri); jos kolme tai useampia molekyylejä liittyy yhteen, muodostuu polysakkaridejä, esim. selluloosa (esim. puu) tai tärkkelys (esim. vilja tai peruna)</span></strong><br />nukleiinihapot<br />nukleotidit<br />PGE<br />PGF<br />pentoosit<br />peptidisidos<br />polysakkaridit (jopa tuhansien heksoosien ketju)<br />poolinen hydroksyyliryhmä (kolesteroli)<br />prostaglandiinit<br />proteiinit (valkuaisaineet)<br />riboosi<br />rikkipitoiset aminohapot<br />RNA<br />sappisuolat<br />sfingolipidit<br />sfingosiini<br />sitomisluku<br />steroidit<br />steroli (lipidiryhmä: sterolit ja muut steroidit)<br />sukupuolihormonit<br />transkriptiotekijä (geenien säätely)<br />triglyseridit<br />trioosit<br />typpipitoiset aminohapot<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-4839399971439624246?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com13tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-7263356900931103912009-06-08T12:16:00.006+03:002009-06-08T12:35:23.213+03:00'<br /><strong>Orgaaniset reaktiot:</strong><br />1. <em>substituutioreaktiot</em> (korvausreaktiot, funktionaalinen ryhmä vaihtuu, yleisin)<br />2. <em>additioreaktiot</em> (liittymisreaktiot)<br /> - additioreaktioihin kuuluu tärkeä ryhmä <em>pelkistysreaktiot</em> (esim. <em>vetymolekyyliin liittyminen</em>!)<br />3. <em>eliminaatioreaktiot</em> (lohkaisureaktiot)<br /> - eliminaatioreaktioihin kuuluu tärkeä ryhmä <em>hapetusreaktiot</em> (esim. <em>vetymolekyylin poistuminen</em>!)<br />4. muut orgaaniset reaktiot<br /><br /><em>Entsyymit</em> ja <em>kofaktorit</em> mahdollistavat monen biologisen systeemin kemialliset reaktiot (esim. pelkistys- ja hapetusreaktiot!).<br /><br />Orgaanisen kemian reaktioihin vaikuttavat lisäksi mm. <em>reaktion</em> <em>suorituslämpötila</em> ja erilaiset <em>liuottimet</em>. <strong><span style="color:#990000;">Selvitettävä minkälaisia</span> <span style="color:#990000;">biologisten järjestelmien reaktioissa</span><span style="color:#990000;">?</span></strong><br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />additioreaktiot eli liittymisreaktiot<br />eliminaatioreaktiot eli lohkaisureaktiot<br />entsyymi<br />hapetusreaktiot<br />kofaktori<br />liuottimet<br />pelkistysreaktiot<br />R = reaktiossa muuttumaton alkyyliryhmä (hiilivetyryhmä, esim. etyyli, metyyli, propyyli)<br />R' = samassa yhdisteessä esiintyvä toinen alkyyliryhmä<br />reagenssi<br />reaktion suorituslämpötila<br />substituutioreaktiot eli korvausreaktiot<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-726335690093110391?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-78196491086600601662009-06-08T00:44:00.022+03:002009-06-08T21:55:39.173+03:00'<br /><strong>Synteesin tarkastelu:</strong><br />1. <em>termodynamiikka</em>:<br />- lämpötalous<br />- <em>voiko</em> reaktio tapahtua?<br />- miten tasapaino asettuu? (yleensä puolelle, jossa pysyvämmät yhdisteet ja sidokset!)<br />2a. <em>kinetiikka</em>:<br />- reaktion nopeus<br />- <em>tapahtuuko</em> reaktio?<br />2b. miten reaktion nopeuteen voidaan <em>vaikuttaa?</em><br /><em>- </em>mm. <em>katalyytit</em><br /><em>- konsentraation</em> lisääminen<br />- lämpötilan nosto (huomioi solun <em>denaturaatio</em> jos elimistön normaalilämpötila ylitetään...)<br /><br /><em>Synteesi</em>=uuden orgaanisen yhdisteen valmistaminen<br />- pääasiassa funktionaalisten ryhmien muutosta!<br />- biologisissa reaktioissa: DNA:lla, entsyymeillä, hiilihydraateilla, peptideillä, proteiineilla<br />- myös hiilisidosmuutokset<br />- pyrkimys heikoista lujempiin sidoksiin <em>eksergonisten reaktioiden</em> kautta niin että tasapainotila saavutetaan (konsentraatioiden suhde = reaktion tasapainovakio)<br />-> tapahtuu hyödyntämällä <em>Gibbsin energiaa</em> (oltava negatiivinen, muuten kyseessä <em>endergoninen reaktio</em> -> reaktio ei etene)<br /><strong><span style="color:#990000;">Tarkista kaava!</span></strong><br /><br />- <em>Biologisissa reaktioissa</em> olomuotomuutokset harvinaisia<br />- Entropian osuus: onko reaktiotuotteina enemmän osasia kuin lähtöaineina?<br />-> jos, niin <em>lisääntyvä entropia</em> (mm. selluloosan palamisreaktiossa entropia on lisääntyvää)<br />- Jos edelliset eivät vaikuta reaktiossa, ja yhdisteiden sidosten sidosenergiat tiedetään<br />-> <em>tasapainotilan asema</em> ja reaktion onnistuminen voidaan ennustaa<br /><br />Ihmisen elimistö ei kykene selluloosan <em>hydrolyysiin</em>, johtuen liian hitaasta <em>reaktionopeudesta</em> (muuten kyllä olisi termodynamiikaltaan eksergoninen reaktio ja reaktiossa lisääntyvä entropia -> suotuisa reaktio), sillä meiltä puuttuu reaktiota nopeuttava katalyytti. <strong><span style="color:#330099;">Tarkistin että tämän katalyyttinä toimivan entsyymin nimi on kuvaavasti sellulaasi, jota mm. hevosen, lehmän ja termiitin ruoansulatuskanavan bakteerit tuottavat!</span></strong><br /><br />Molekyylien <em>reaktiivisten kohtien</em> saattamista kosketuksiin toistensa kanssa voidaan edistää:<br />1. lämpötilan nosto<br />-> liike-energian lisäys<br />- huomioi elimistön normaalilämpötilan ylityksen haittavaikutukset, solujen denaturaatio<br />2. konsentraation lisäys<br />- huomioi solunsisäisten kemiallisten yhdisteiden pitoisuuksien haitalliset muutosvaikutukset, myrkytys<br />3. katalysaattorit<br />-> rakennemuutokset reaktio-osapuoleen tai -puoliin<br />- reaktion jälkeen katalysaattori vapautuu seuraavan osallistujaparin käyttöön<br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />denaturaatio<br />eksergoninen reaktio (lämpöä vapautuu, sidoksen muodostuminen)<br />endergoninen reaktio (lämpöä sitoutuu, <strong><span style="color:#cc0000;">siis sidoksen katkaiseminen, sisältyykö muita reaktioita?</span></strong>)<br />entalpia (lämpösisältö)<br />entropia (epäjärjestys tai osasten liikkumavapaus)<br />entsyymi<br />Gibbsin energia (vapaa energia, mm. reaktioissa käytettävissä oleva)<br />hydrolyysi (vettä lisättäessä yhdiste hajoaa takaisin lähtöaineikseen, esim. selluloosan pilkkominen glukoosiksi)<br />katalyytti (reaktion nopeuttaja)<br />kinetiikka<br />konsentraatio<br />mol<br />mmHg<br />reaktiiviset kohdat (molekyyleillä)<br />SI-järjestelmä<br />sidosenergia (sidoslujuus)<br />synteesi<br />tasapainotilan asema (tasapainoasema)<br />tasapainovakio (lähtöaineiden ja reaktiotuotteiden konsentraatioiden suhde)<br />termodynamiikka<br /><br /><strong><span style="color:#cc0000;">P.S. Muista kerrata SI-järjestelmän perus-, täydentävät ja johdannaissuureet yksikköineen ja muunnoksineen, SI-järjestelmän ulkopuolisista erityisesti paineen mittauksessa mmHg (elohopeamillimetri)!</span></strong><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-7819649108660060166?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-37830043020791420122009-06-05T21:38:00.007+03:002009-06-08T00:43:43.175+03:00'<br /><strong>Orgaaniset yhdisteet sisältävät seuraavat</strong>:<br />1. <em>hiilirunko</em>; hiilten välillä yksinkertaisia, joskus myös kaksois- ja kolmois-, sidoksia<br />2. edelliseen kiinnittyneet <em>vetyatomit</em> (niin monta että hiilen sitomisluku 4 täyttyy, vapaat paikat riippuvat sitoutuneiden heteroatomien määrästä)<br />3. ensimmäiseen mahdollisesti kiinnittyneet <em>heteroatomit</em>; biomolekyyleissä yleensä <em>typpi, happi, rikki polarisoituneella sidoksella</em> (hiilen alhaisempi elektronegatiivisuus); lisäksi <em>fosfori</em> O-atomin välityksellä (<em>esterit</em>)<br />4. mahdolliset heteroatomien välityksellä toisiinsa liittyneet <em>hiiliketjut</em><br /><br />Sitoutuneiden atomien <em>elektronegatiivisuuserot</em> (kuten hiilen ja heteroatomin välinen sidos) tekevät sidoksesta polarisoituneen ja lisäävät sidoksen reaktioherkkyyttä.<br /><br /><strong>Funktionaalinen ryhmä</strong>:<br />1. ryhmä, jossa <em>heteroatomi</em> osallisena, ns. <em>toiminnallinen ryhmä</em>, nimitys johtuu polarisoituneiden sidosten reaktioherkkyydestä<br />2. poikkeuksena edelliseen <em>hiilivetyjen</em> C-C-kaksois- ja kolmoissidokset, jotka muodostavat funktionaalisen ryhmän (hiilivedyissä ei heteroatomia!)<br />3. hiiliyhdisteissä reaktioherkimpiä; reaktiot kohdistuvat yleensä ryhmään tai sen välittömään läheisyyteen, C-C- ja C-H-sidosten pysyessä ennallaan<br />4. määrää yhdisteen kemiallisen käyttäytymistavan (siis riippuu minkälainen heteroatomin kiinnittymistapa ja luonne on)<br />5. esim. <em>hydroksyyliryhmä</em> (OH-ryhmä), joita sisältäviä yhdisteitä kutsutaan <em>alkoholeiksi</em><br />6. esim. <em>karbonyyliryhmä</em> (C-O-kaksoissidoksen muodostama ryhmä)<br />7. kuten edellisistä huomaa, ryhmän nimitys voi tarkoittaa hiili-heteroatomi-sidosta tai pelkkää heteroatomia mahdollisine vety-sidoksineen<strong><strong><em><em> </em></em></strong></strong><br />8. Yhdisteessä voi olla niitä yksi tai useampia, ja ne voivat olla keskenään erilaisia<br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />alkoholit (OH-ryhmän sisältävät yhdisteet)<br />biomolekyyli<br />elektronegatiivisuus (mitä suurempi, sitä suurempi atomin elektronitiheys)<br />esterit (fosforihapon johdannaiset)<br />funktionaalinen ryhmä (toiminnallinen ryhmä)<br />heteroatomi<br />hiiliketju<br />hiilirunko<br />hiilivety (sisältää vain hiiltä ja vetyä, ei heteroatomeita)<br />hydroksyyliryhmä (OH-ryhmä)<br />kaksoissidos<br />karbonyyliryhmä (C-O-kaksoissidos-ryhmä)<br />kolmoissidos<br />OH-ryhmä (hydroksyyliryhmä)<br />orgaaninen reaktio<br />orgaaninen yhdiste<br />polarisoitunut sidos (sitoutuneiden atomien erilainen elektronegatiivisuus)<br />sitomisluku<br />yksinkertainen sidos<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-3783004302079142012?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-82599622568042312392009-06-05T15:18:00.007+03:002009-06-05T23:16:33.892+03:00'<br />Hiiliatomeilla voi olla yksin-, kaksin- ja kolminkertaisia sidoksia muihin atomeihin, joissa hiiliatomit esiintyvät erilaisissa <em>hybridisaatioissa</em>:<br />1. <em>sp^3-hiiliatomi</em>: yksinkertaiset sidokset (4 atomiin)<br />2. <em>sp^2</em>: kaksoissidos ja 2 kpl yksinkertaisia sidoksia<br />3. <em>sp</em>: kolmoissidos ja 1 kpl yksinkertaisia sidoksia<br /><br />Hiilirungot suoraketjuisia, haaroittuneita tai rengasrakenteisia.<br /><br /><strong>Rengasrakenteet</strong>:<br />- 5- ja 6-atomiset renkaat ovat biologisissa <em>syklisissä rakenteissa</em> vallitsevia, myös muut koot mahdollisia<br />- yksin- ja kaksinkertaiset sidokset, hyvin harvoin kolmoissidoksia<br />- myös monirenkaiset rakenteet ja yhteensulatetut systeemit mahdollisia<br />- <em>heterosykliset yhdisteet</em>: yksi tai useampi heteroatomi rengasatomien joukossa; <span style="color:#ff0000;"><strong>siis renkaiden muodostuksessa ylitse jäänyt atomi?</strong></span><br /><br /><strong>Bentseenit eli aromaattiset yhdisteet (aromaattiset järjestelmät, aromaattiset rakenteet)</strong>:<br />- hyvin yleisiä luonnossa ja teollisissa valmisteissa<br />- kuusirengasrakenne<br />- elektronisysteemi levittäytynyt tasaisesti<br />- <em>rakenne erittäin pysyvä!</em><br />- kaikki sidokset yksin- ja kaksinkertaisten sidosten välimuotoja (näennäisesti yksin- ja kaksinkertaiset vuorottelevat)<br />- kaksoissidokset kuvataan yleensä vain hiilirenkaan sisään piirrettynä ympyränä<br /><br /><strong>Käsitteitä</strong><br /><br />aromaattinen rengas (bentseeni)<br />bentseeni (aromaattinen rengas)<br />ei-aromaattinen rengas <strong><span style="color:#ff0000;">??</span></strong><br />heteroatomi<br />heterosykliset yhdisteet<br />hybridisaatio (kvanttimekaaninen tila)<br />kvanttimekaaninen tila (hybridisaatio)<br />sp^3-, sp^2- ja sp-hybridisoitunut hiiliatomi<br />suoraketjuinen runko, haaroittunut runko, rengasrakenteet<br />sykliset rakenteet<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-8259962256804231239?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-36351473860123221532009-06-05T14:49:00.007+03:002009-06-05T23:05:14.233+03:00'<br /><strong>Molekyylikaava eli bruttokaava</strong>: yhdisteen sisältämien alkuaineiden määrä; ensin C ja H, sitten heteroatomit aakkosjärjestyksessä<br /><br /><strong>Rakennekaava</strong>: yhdisteen atomien toisiinsa sitoutumisen kuvaus<br /><br /><strong>Rakennekaavoja</strong>:<br />1. <em>Lewis-rakenteet</em>: kovalentit sidokset merkitään kaksoispisteillä, kaksoissidokset kahdella kaksoispisteellä; lisäksi pistein kuvataan heteroatomien uloimmalla kuorella olevat vapaiden elektroniparien elektronit<br />2. <em>Kekulén rakenteet eli valenssiviiva-rakenteet</em>: sidoselektroniparit merkitään viivalla; valinnaisesti myös vapaat elektroniparit voidaan kuvata tässä viivoin; molekyylin ns. täydellinen rakennekaava<br />3. <em>Tiivistetyt rakennekaavat</em>: hiiliatomien väliset sidokset ja sidokset heteroatomeihin merkitään viivoin; vetyliitokset merkitään ilman viivaa, ilmoittaen vetyjen määrät alaindekseillä<br />4. <em>Tikkukaavat</em>: vain heteroatomit sidoksineen merkitään näkyviin; molekyyliyhdisteen rungon hiiliatomeita vetyineen ei merkitä, vaan rakenne kuvataan murtoviivalla (pääte- ja kulmapisteet merkitsevät C-atomeita, joista kunkin ymmärretään sitovan tarvittava määrä H-atomeita hiilen valenssin (=sitomisluvun; hiilellä 4) täyttymiseksi)<br /><br /><strong><em>Käsitteitä</em></strong><br /><br />Bruttokaava (molekyylikaava)<br />Heteroatomit (muut alkuaineet kuin C ja H)<br />Kekulén rakenteet (valenssiviiva-rakenteet)<br />Lewis-rakenteet<br />Molekyylikaava (bruttokaava)<br />Rakennekaava<br />Sitomisluku (valenssi)<br />Tiivistetyt rakennekaavat<br />Tikkukaavat<br />Valenssi (sitomisluku)<br />Valenssiviiva-rakenteet (Kekulén rakenteet)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-3635147386012322153?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-62418070104217401972009-05-06T21:20:00.027+03:002009-06-08T19:45:41.153+03:00'<br />Huomioita lukemani perusteella<br /><br />Elävä kudos:<br />1) H<br />2) C<br />3) N<br />4) O<br />5) muut (4%)<br /><br />Ihmiselimistön massa:<br />- pääosa vettä<br />- muut alkuaineet (0,1%-1,5%):<br />1. Na<br />2. Mg<br />3. P<br />4. S<br />5. Cl<br />6. K<br />7. Ca<br />8. muut<br /><br />Solun sisältö:<br />- proteiinit (15%)<br />- lipidit (2%)<br />- muut:<br />* hiilihydraatit<br />* nukleiinihapot: DNA, RNA<br />(erikoistuneissa soluissa eri pitoisuuksia)<br /><br />Hiili:<br />- <em>katenaatio</em> -> hiilen yhdisteistä <em>orgaanisia molekyylejä</em><br />Huom! Poikkeus: hiiltä sis. epäorgaanisia yhdisteitä myös mm.:<br />1. hiilen oksidit (CO, CO2)<br />2. hiilihappo<br />3. hiilihapon suolat<br /><br />Solun pienet orgaaniset molekyylit:<br />- hiiliyhdisteitä<br />- alle 30 hiiliatomia<br />- molekyylipaino 100-1000 g/mol<br />- n. 1000 erilaista<br />- energiavarastoina<br />- suurempien molekyylien rakenneosasina<br />- rakenteen ja kemiallisen toiminnan perusteella:<br />1) <em>sokerit</em><br />2) <em>rasvahapot</em><br />3) <em>aminohapot</em><br />4) <em>nukleotidit</em><br /><em>5) muita</em><br />-> rakennusaineina:<br />a) <em>polysakkarideille</em><br />b) <em>glyserolipideille</em><br />c) <em>proteiineille</em><br />d) <em>nukleiinihapoille</em><br /><br />Eliön muodostukseen ja toimintaan tarvittavan informaation kulku:<br />DNA -> RNA -> proteiinit -> valmistavat solun muut orgaaniset aineet -> vaikuttavat solun aineenvaihduntaan<br /><br />Atomisidokset:<br />1) (Yksinkertainen) <em>kovalentti sidos:</em><br />- kaksi elektronegatiivisuudeltaan samanlaista atomia<br />- yksi elektronipari = <em>sidoselektronit</em> yhtaikaa kahden ytimen vaikutuspiirissä<br />2) <em>Kaksoissidos</em>:<br />- kaksi elektroniparia<br />- usein kohtaan, jossa yksinkertainen sidos<br />- toiselta atomilta löydyttävä vapaa elektronipari<br />- esim. happimolekyyli ja kaksoissidokset C=C ja C=O<br />3) <em>Kolmoissidos</em>:<br />- biologisissa molekyyleissä harvinainen<br />- kolme elektroniparia<br />- esim. syaanivety H:C:::N<br />- orgaanisten molekyylien yleisimmistä alkuaineista vain hiili ja typpi voivat muodostaa<br />-> usein nitriileissä R:C:::N (joissa syaanivetyä)<br /><br />Sidosten elektronitiheys:<br />- vaikuttaa reaktiivisuuteen<br />- sitä lujempi, epäreaktiivisempi sidos, mitä lähempänä kovalentisti sidottujen atomien elektronegatiivisuus on toisiaan<br />- esim. tyydyttyneiden hiilivetyjen sidokset C-C ja C-H<br /><br />Reaktiot pyrkivät kohdistumaan:<br />- yhdisteen kaksois- ja kolmoissidoksiin (korkea-elektronisimpiin sidoksiin) ja välittömään ympäristöön<br /><br />Sidoksen atomien elektronegatiivisuuseron vaikutus sidokseen:<br />1. kasvaessa:<br />- sidos <em>polarisoitunut</em><br />- negatiivisemmalla atomilla suurempi elektronitiheys<br />- esim. hydroksyyliryhmä<br />-> vaikutus yhdisteen reaktioihin<br />2. huomattavan erilainen:<br />- <em>ionisidos</em><br />- esim. jaksollisen järjestelmän äärilaidat, esim. alkalimetallihalidit<br />- esim. muut <em>suolat</em>, joilla elektronitiheys melkein täysin halogeeniatomilla<br /><br />Vapaat p-elektronit:<br />- joillakin atomeilla yhdisteissään sidoselektronien lisäksi <em>vapaita elektronipareja:</em><br />* sitomattomia elektronipareja eli <em>p-elektroneja</em><br /><em>* </em>voivat esim. sitoa protoneita, muodostaen ammonium- ja oksoniumkationeja<br />* hiili: ei<br />* vety: ei<br />* happi: ei<br />* typpi: 2 kpl<br /><br />Molekyylisidoksista...<br /><br /><em>Vetysidos</em>:<br />- hydroksyyliryhmän dipolaarinen luonne mahdollistaa<br />- aiheuttaa vesimolekyylien toisiinsa sitoutumisen:<br />* sidokseen osallistuvan molekyylin hydroksyyliryhmän osittain positiivisesti varattu vety voi sitoutua toisen molekyylin hydroksyyliryhmän osin negatiivisesti varattuun happeen<br />-> veden korkea kiehumispiste<br />- oleellisessa asemassa esim. nukleiinihappojen ja entsyymien kemiallisissa reaktioissa (sidokset OH- tai NH-ryhmien ja toisten molekyylien happi- tai typpiatomien välillä)<br /><br />Poolittomien aineiden reaktiot ja <em>dipolit</em>:<br />- poolittomatkin elektronit vetävät toisiaan puoleensa<br />- molekyylien välille ei sidosta<br />- hetkittäisiä dipoleita (elektronit hylkivät toisen molekyylin elektroneita)<br />-> molekyylien välille <em>van der Waalsin voimat</em> (heikko, lyhytkantamainen, yleinen vetovoima)<br />-> pienimolekyylisten, poolittomien aineiden nestemäinen ja kiinteä olomuoto<br />Huom! Hylkimisvetovoimalla ei merkitystä jos voimakkaampia sidoksia<br /><br />Ionisidoksista ja vetysidoksista...<br /><br /><em>Hydratoituminen:</em><br />1. veteen liukenevien suolojen irronnut ioni<br />-> kiinnittyy vesimolekyyleihin dipoli-ionisidoksina<br />2. (pooliset) etanoli ja sokeri liukenevat veteen<br />-> rikkovat vesimolekyylien väliset vetysidokset<br />-> muodostavat vesimolekyylien kanssa vetysidoksia poolisen OH-ryhmän kautta<br />* lehmällä, hevosella selluloosan hydratoituminen tietyn entsyymin avulla! :)<br /><span style="color:#cc0000;"><strong>Selvitettävä tämä kohta tarkemmin!</strong></span><br /><br />Sidosenergia:<br />- sidoksen muodostuessa<br />- vapautuu <em>sidosenergiaa</em> (sidoksen purkamiseen tarvittava energiamäärä)<br />- suuruus eri sidoksissa:<br />a. biologisten molekyylien kovalenttisidokset: n. 200-700 kJ/mol<br />b. kahden ionisoituneen ryhmän välinen energia: max. n. 20 kJ/mol<br />c. joillain vuorovaikutuksilla paljon pienempi!<br /><br /><em>Ei-kovalenttisista vuorovaikutuksista</em> (heikot vuorovaikutukset)...<br /><br />1) ionien väliset sidokset<br />2) dipolisidokset (vetysidos)<br />3) van der Waalsin voimat<br />4) <em>hydrofobinen vuorovaikutus</em> (vesipakoisten molekyylinosien vedestä erillinen <em>faasi)</em><br />- yhteisvaikutukseltaan merkittäviä:<br />1) <em>ionihiloissa</em>: ionisidosten kumuloituvasta vaikutuksesta ioniyhdisteille tyypilliset, korkeat sulamispisteet<br />2) <em>biologisissa makromolekyyleissä</em>: stabiloivat molekyylin rakennetta (esim. polysakkaridi-, proteiini-, nukleiinihappo-makromolekyylit)<br /><br /><strong><span style="color:#cc0000;">Selvitä käsitteet tarkemmin: dipolisidos - vetysidos?</span></strong><br /><br /><strong>Vastakohtia ja muita käsitepareja</strong><br /><br />orgaaniset molekyylit - epäorgaaniset yhdisteet<br />solun pienet orgaaniset molekyylit - suuremmat molekyylit<br />sokerit -> polysakkaridit<br />rasvahapot -> glyserolipidit<br />aminohapot -> proteiinit (eli valkuaisaineet)<br />nukleotidit -> nukleiinihapot<br />DNA -> RNA -> proteiini<br />kovalentti sidos - kaksoissidos - kolmoissidos<br />kovalentti sidos - ei-kovalenttiset vuorovaikutukset (eli heikot vuorovaikutukset)<br />reaktiivinen - epäreaktiivinen<br />sidoselektronit - p-elektronit (eli vapaat elektroniparit, sidoksista "yli jääneet")<br />sidos - dipoli (elektronien hyljintäreaktio)<br />polaarinen - pooliton<br />elektronegatiivisuudeltaan samankaltaisten atomien sidos - polarisoitunut sidos - ionisidos (=vetysidos?)<br />sidosenergia (sidoksen muodostuessa vapautuva) - sidoksen purkamiseen tarvittava energia<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-6241807010421740197?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-33180578823370002052009-02-05T17:58:00.003+02:002009-02-05T18:04:43.457+02:00Televisiosta tulee nykyään aika paljon lääketieteellisiä ohjelmia, jos vain osaa etsiä niitä. Tänään katsoin Yle Teemalta Veitsen terällä -sarjasta polvileikkauksen ja Mtv3 Faktalta Lääketieteen ihmeet. Avalta tulee Doctors, joka käsittelee lääketieteellisiä kysymyksiä kansantajuisemmin. Edellisten lisäksi eri kanavilta tulee useampia eri tiededokumentteja ja -sarjoja, jotka ainakin sivuavat lääketiedettä.<br /><br /><em>-Pikkis</em>, joka edelleen on tiukasti lääkäriksi tulemisen unelmassa kiinni ja hiljalleen aloittelee taas lääkikseen pyrkimiseen valmistavia opintoja =)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-3318057882337000205?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-58796214601815058992008-12-10T15:18:00.003+02:002008-12-10T15:20:01.461+02:00Jotta blogi pysyy pystyssä. Tavoite edelleen sama ja voimissaan. Matikan pänttääminen on ensimmäinen juttu johon tässä keskityn uudessa lukurupeamassa ensi vuoden alkupuolella.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-5879621460181505899?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-77148377037860522972008-09-22T15:08:00.002+03:002008-09-22T15:10:25.430+03:00'<br />Bongasin toisesta lääkisblogista prekliiniset oppialat listana, joten laitan itselle muistiin ihan noin innostuksen lähteeksi.<br /><br />makroanatomia<br />fysiologia<br />histologia<br />biokemia<br />farmakologia<br />molekyylibiologia<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-7714837703786052297?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-85178389419084645052008-09-22T13:51:00.004+03:002008-09-22T14:26:14.933+03:00'<br />Tänään kuulin jotain mielenkiintoista, joka antoi uutta potkua lääkistavoitteelleni. Eräs kaverini, jolle olin tunnustanut haaveilevani lääkärin ammatista, oli mennyt kertomaan asiasta eteenpäin. Tuttuni nimittäin soitti, ja kysyi miten pääsykokeet menivät. Ensin olin aivan ulkona kartalta, että mitkä pääsykokeet, mutta sitten ystäväni selitettyä tarkemmin, tajusin asian laidan.<br /><br />Hieman harmitti tuo eteenpäin kertominen, sillä tällä hetkellä tavoite on vielä aikamoisen urakan takana, eikä ole todennäköistä että pääsen lääkikseen heti ensi vuonna, vaan asian eteen on tehtävä vielä rutkasti pohjatöitä ja sen jälkeen päntättävä kaikki lääkistenttiaineisto läpi. Vasta sen jälkeen voin edes haaveilla osallistuvani pääsykokeeseen ja edelleen haaveilla pääseväni sisään lääketieteelliseen tiedekuntaan, opiskelevani lääkäriksi ja vihdoin valmistuvani ammattiin. Pitkä tie vielä edessä.<br /><br />Mutta mielenkiintoiseksi asiasta eteenpäin kertomisen teki se, miten se itseeni vaikutti. Olisin luullut että olisin ollut pohjattoman vihainen, nolostunut ja hämillinen. Ihmeekseni huomasin hämmästyväni sitä tosiseikkaa, että joku todella uskoo niin vakaasti minun pääsevän lääkikseen, että kertoo sen eteenpäin! Tietenkin pidän asiaa mahdollisena. Mutta tuo oli selvä todiste siitä, etten haaveile nyt aivan mahdottomia. :)<br /><br />Tutulleni asiaa piti silti vähän naureskella, jotta tajuaa että haave on vielä ainakin muutaman vuoden päässä, ja että kyse on vielä haaveesta, ei vielä toteutumassa olevasta asiasta. Olen mieluummin realisti kuin taivaiden tavoittelija.<br /><br />Silti, nyt uudestaan innostuneena, taidan jo tänään katsoa hieman lääkislukuja jos ehdin. Nyt elämäntilanne on sellainen että luvut on pakko jättää melko vähiin. Silloin tällöin kertaaminen ja laskujen laskeminen ei kuitenkaan ole pahasta. Kyllä se etanakin vihdoin pääsee maaliin, vaikka hitaasti kulkisikin.<br /><br />Sisulla läpi vaikka harmaan kiven, niin se menee!<br /><br /><em>-Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-8517838941908464505?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-59753945868954414142008-07-13T16:50:00.003+03:002008-09-22T14:23:34.811+03:00'<br />Päivitystä, jotta blogi pysyy kasassa. Lääkisluvut on hetken holdissa muiden juttujen vuoksi. Ei kuitenkaan unohdettu. Palaan näihin kunhan aika on sopiva. Aion seuraavan vuoden sisällä kuitenkin jatkaa pänttäystä. Tahdon jatkaa. Sillä tahdon lääkikseen. Aion päästä lääkikseen. Siihen asti unelmoidessa. :)<br /><br /><em>-Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-5975394586895441414?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-14079660698212896162008-04-08T00:26:00.003+03:002008-09-22T14:24:19.530+03:00'<br />Päivitystä blogiin pitkästä aikaa, jotta blogi pysyy pystyssä. :)<br /><br /><em>-Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-1407966069821289616?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-27214182920779017162007-09-18T00:04:00.000+03:002007-09-18T00:06:35.385+03:00'<br />Syyskuu on jo pitkällä, ja lääkisluvut menossa. Tai oikeastaan matikan laskut tällä hetkellä. Ihan en ole aikataulussa pysynyt, mutta pääasia että teen jotain opiskelujen eteen. :) Lisää raporttia myöhemmin. Nyt on kello sen verran paljon, että on parempi painua pehkuihin.<br /><br /><span style="color:#cc33cc;">"Kertaus on opintojen äiti!"</span><br /><br /><em>-Pikkister</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-2721418292077901716?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-74872267474717443722007-08-28T16:47:00.000+03:002007-08-28T17:20:27.464+03:00'<br />Bongasin Tiede-lehden nettisivuilta pari kiinnostavaa lääketieteen artikkelia. Toinen käsittelee sokerin ja keinotekoisten makeutusaineiden vaikutuksia kehossa <a href="http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3038">http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3038</a> ja toinen pitkäikäisyyteen vaikuttavia suojageenejä <a href="http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3043">http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3043</a>.<br /><br />Jos aion syödä makeaa mahan täydeltä, turvaudun siis edelleen aitoa sokeria sisältäviin herkkuihin. Olen pysytellyt vakaasti keinotekoisten makeutusaineiden vastustajana, ja nyt näyttää siltä että voin turvallisin mielin edelleenkin pitäytyä kannassani. =)<br /><br />Makeaa mahan täydeltä on luvassa koko syksyksi, ainakin aivojen puolesta. Ajatus intensiivisestä laskuharjoitus- ja lukurupeamasta aina jouluun asti saa olon kummasti piristymään! Sateiseen syksyyn on luvassa rutkasti puuhaa, joka vie yli harmaiden päivien. Täytyy vain yrittää pysyä lukusuunnitelmassa. Toivottavasti blogipostausten raapustelu auttaa motivoimaan tässä. Muuten harmittaa sitten taas vietävästi jos luvut viivästyy.<br /><br />Tämän syksyn pitäisi muutenkin olla tapahtumien puolesta huomattavasti hiljaisempi kuin viime syksy ja kevät, jolloin itsellä oli käynnissä pänttäämisen lisäksi muutama muukin suuritöisempi hanke ja projekti. Tämän syksyn tavoitteena on päntätä lääkislukuja ja selviytyä siinä ohella töistä ja ylläpitää seuraelämän suhteita poikaystävään, ystäviin ja muihin lähimpiin, niin etten kokonaan erakkoidu kahden kesken pääsykoekirjan kanssa.<br /><br />Jos joku muukin on urakoimassa saman hankkeen parissa, niin tsemppiä teille kaikille lukuihin! On huojentavaa tietää että on muitakin, joilla on sama tavoite - ja sama luku-urakka - edessä. =)<br /><br /><em>-Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-7487226747471744372?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-29662020953690508372007-08-27T23:37:00.001+03:002007-08-28T15:25:45.958+03:00'<br />Vieläkään en malta olla puuhailematta lääkislukujen kanssa. Joten kyhäsin jo ensi viikkoa ja loppuvuotta varten lukusuunnitelman.<br /><br />Toinen lukukierros lähtee liikkeelle...<br /><br />Tarkoitus on laskeskella matikan laskuja hyvän laskurutiinin saamiseksi. Siinä sivussa ajattelin ensin lukaista galenoksen kertaalleen läpi, ja silmäillä motivaation lisäämiseksi vähän IFAakin. Syksyn aikana käyn lukion fysiikan ja biologian kurssikirjat läpi, ja keväällä vuorossa ovat kemian kurssit. Ennen joulua yritän ehtiä kahlaamaan galenoksen toiseen kertaan läpi. Kun fyssa ja kemma on kerrattu, kertaan biologiasta uudestaan ihmisen biologian, solut ja perinnöllisyyden. Sitten syvennyn tiiviisti loppuviikoiksi galenoksen ja lääkislaskuharjoitusten pariin!<br /><br />Syksyn lukusuunnitelma:<br />-------------------------------------<br /><br />Viikko 36<br />matikka: Funktiot ja yhtälöt tai Kurssi 1<br />Galenos läpilukua iltalukemiseksi<br /><br />Viikko 37<br />matikka: Funktiot ja yhtälöt tai Kurssi 1<br />Galenos läpilukua iltalukemiseksi<br /><br />Viikko 38<br />matikka: Polynomifunktiot tai Kurssi 2<br />fysiikka: FY1 Fysiikka luonnontieteenä<br />IFA läpilukua iltalukemiseksi<br /><br />Viikko 39<br />matikka: Polynomifunktiot tai Kurssi 2<br />fysiikka: FY1 Fysiikka luonnontieteenä<br />IFA läpilukua iltalukemiseksi<br /><br />Viikko 41<br />matikka: Geometria tai Kurssi 3<br />fysiikka: FY2 Lämpö tai Fy 5 Lämpö ja energia<br />biologia: BI1 Eliömaailma<br /><br />Viikko 42<br />matikka: Geometria tai Kurssi 3<br />fysiikka: FY2 Lämpö tai Fy 5 Lämpö ja energia<br />biologia: BI2 Solu ja perinnöllisyys<br /><br />Viikko 43<br />matikka: Analyyttinen geometria tai Kurssi 4<br />fysiikka: FY3 Aallot tai Fy 3 Aaltoliike<br />biologia: BI2 Solu ja perinnöllisyys<br /><br />Viikko 44<br />matikka: Analyyttinen geometria tai Kurssi 4<br />fysiikka: FY3 Aallot tai Fy 3 Aaltoliike<br />biologia: BI3 Ympäristöekologia<br /><br />Viikko 45<br />matikka: Vektorit tai Kurssi 5<br />fysiikka: FY4 Liikkeen lait tai Fy 2 Liikkeen lait<br />biologia: BI4 Ihmisen biologia<br /><br />Viikko 46<br />matikka: Vektorit tai Kurssi 5<br />fysiikka: FY4 Liikkeen lait tai Fy 2 Liikkeen lait<br />biologia: BI4 Ihmisen biologia<br /><br />Viikko 47<br />matikka: Todennäköisyys ja tilastot tai Kurssi 6<br />fysiikka: FY5 Pyöriminen ja gravitaatio tai Fy 4 Mekaniikka<br />biologia: BI5 Bioteknologia<br /><br />Viikko 48<br />matikka: Todennäköisyys ja tilastot tai Kurssi 6<br />fysiikka: FY5 Pyöriminen ja gravitaatio tai Fy 4 Mekaniikka<br />Galenos läpilukua iltalukemiseksi<br /><br />Viikko 49<br />matikka: Derivaatta tai Kurssi 7<br />fysiikka: FY6 Sähkö<br />Galenos läpilukua iltalukemiseksi<br /><br />Viikko 50<br />matikka: Derivaatta tai Kurssi 7<br />fysiikka: FY6 Sähkö<br />Galenos läpilukua iltalukemiseksi<br /><br />Sitten alkaa joulu jo olla lähellä. Joten pyhitän suosiolla loppuvuoden jouluaskareille,<br />niin ei tarvitse potea turhaan huonoa omaatuntoa lukemattomuudesta vaan voi rauhassa<br />keskittyä jouluvalmisteluihin. =)<br /><br /><br />Kevään lukusuunnitelma:<br />------------------------------------<br /><br />Viikko 2<br />matikka: Juuri ja logaritmifunktiot tai Kurssi 8<br />fysiikka: FY7 Sähkömagnetismi<br />kemia: KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia<br /><br />Viikko 3<br />matikka: Juuri ja logaritmifunktiot tai Kurssi 8<br />fysiikka: FY7 Sähkömagnetismi<br />kemia: KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia<br /><br />Viikko 4<br />matikka: Trigonometriset funktiot ja lukujonot tai Kurssi 9<br />fysiikka: FY8 Aine ja säteily tai Fy 8 Moderni fysiikka<br />kemia: KE2 Kemian mikromaailma<br /><br />Viikko 5<br />matikka: Trigonometriset funktiot ja lukujonot tai Kurssi 9<br />fysiikka: FY8 Aine ja säteily tai Fy 8 Moderni fysiikka<br />kemia: KE2 Kemian mikromaailma<br /><br />Viikko 6<br />matikka: Integraalilaskenta tai Kurssi 10<br />kemia: KE3 Reaktiot ja energia<br />biologia: kertaus<br /><br />Viikko 7<br />matikka: Integraalilaskenta tai Kurssi 10<br />kemia: KE3 Reaktiot ja energia<br />biologia: kertaus<br /><br />Viikko 8<br />matikka: Lukuteoria ja logiikka tai Kurssi 11<br />kemia: KE4 Metallit ja materiaalit<br />Galenos läpiluku, epäselvät asiat ylös<br /><br />Viikko 9<br />matikka: Lukuteoria ja logiikka tai Kurssi 11<br />kemia: KE4 Metallit ja materiaalit<br />Galenos läpiluku, epäselvät asiat ylös<br /><br />Viikko 10<br />matikka: Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä tai Kurssi 12<br />kemia: KE5 Reaktiot ja tasapaino<br />Galenos läpiluku, epäselvät asiat ylös<br /><br />Viikko 11<br />matikka: Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä tai Kurssi 12<br />kemia: KE5 Reaktiot ja tasapaino<br />Galenos läpiluku, epäselvät asiat ylös<br /><br />Viikko 12<br />matikka: Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi tai Kurssi Kertaus<br />Galenos läpiluku, biologian, fysiologian ja anatomian asioita painottaen ja laskuharjoituksia<br /><br />Viikko 13<br />matikka: Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi tai Kurssi Kertaus<br />Galenos läpiluku, biologian, fysiologian ja anatomian asioita painottaen ja laskuharjoituksia<br /><br />Viikko 14<br />Galenos läpiluku, fysiikan asioita painottaen ja laskuharjoituksia<br /><br />Viikko 15<br />Galenos läpiluku, fysiikan asioita painottaen ja laskuharjoituksia<br /><br />Viikko 16<br />Galenos läpiluku, kemian asioita painottaen ja laskuharjoituksia<br /><br />Viikko 17<br />Galenos läpiluku, kemian asioita painottaen ja laskuharjoituksia<br /><br />Viikko 18<br />Galenos läpiluku, kaavoja painottaen ja laskuharjoituksia<br /><br />Loppuajan, siis toukokuun, varaan kertaamiselle. Varmistan että galenoksen fysiikan ja kemian osa-alueet on hallussa, lasken hurjasti laskuharjoituksia ja päntään fysiologiaa ja anatomiaa. Käyn läpi aikaisemmin epäselviksi listaamani asiat varmistaen että ne ovat selvinneet ja tarvittaessa selvitän epäselviksi jääneisiin asioihin vastaukset.<br /><br /><em>-Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-2966202095369050837?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-32345336088309248422007-08-27T20:00:00.000+03:002007-08-27T20:11:58.747+03:00'<br />Heip!<br /><br />Enpä malttanut odotella kuukauden vaihtumista, vaan päädyin jo päivittämään blogisivuja. Päivitin listoille uusia lääkislinkkejä ja verkkojulkaisuja. Kovasti on alkanut Galenos houkuttelemaan kirjahyllyssä, ja IFAakin tuli selailtua ihan muistelun vuoksi. Odottelen kuitenkin vielä syyskuun alkuun, jotta saan hyvän motivaation kerättyä kasaan. Niin ettei lukuinto lopu kesken urakan. =)<br /><br />Hiukan kärvistää ajatus siitä, että jotkut onnelliset on saaneet nyt syksyllä aloittaa lääkisopintonsa yliopistolla. Itsekin voisin olla siellä, jos olisin jaksanut pakertaa ahkerammin. Mutta nyt sitten vaan Galenoksen kimppuun uudella innolla, niin ettei tarvitse tuskailla samassa tilanteessa ensi vuonna. Tämän ei pitäisi kuitenkaan olla mikään Mission Impossible. Tieto siitä parantaa kummasti oloa ja toiveita ensi syksyn suhteen.<br /><br />"Labor improbus omnia vincit" kaikille opiskelujen parissa ja työssä raataville!<br /><br /><em>-Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-3234533608830924842?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-68657079169766530762007-08-15T23:49:00.000+03:002007-08-15T23:52:17.114+03:00'<br />Lääkisluvut jäi muiden kiireiden takia liiaksi jälkeen, joten luovutin suosiolla tältä vuodelta. Luvut on siis hetkellisesti jäissä. Aloitan luvut ensi kevättä varten uudestaan ensi kuusta alkaen. =) Siihen asti ei päivityksiä blogiin ole luvassa. Syyskuussa lisää lääkisunelmia ja tilitystä luvassa.<br /><br /><em>Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-6865707916976653076?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-9185350375478726512007-03-25T12:40:00.000+03:002007-03-25T12:55:06.307+03:00'<br />'<br />Pitkästä aikaa ehdin laittaa blogiin päivitystä lukutilanteeseen.<br /><br />Viime viikko on mennyt ihan hurahtamalla ohi. Töiden kanssa on ollut sen verran kiirettä, että en ole ehtinyt keskittyä ollenkaan lääkislukuihin. Harmillista!<br /><br />Eilen illalla kaivoin kirjat pitkästä aikaa esiin ja kahlasin muutaman sivun läpi. Viikko on kuitenkin ollut sen verran rankka, että totesin ettei energiaa vielä lauantainakaan ollut tarpeeksi kunnolliseen lukemiseen.<br /><br />Onneksi ehdin pari päivää viime postauksen jälkeen lukea taas aimo harppauksen eteenpäin, joten viime aikainen lukemattomuus tuli sillä tavoin osin korvattua. Ensi viikolla aion ottaa saman uusiksi, eli lukea niin paljon kuin suinkin ehdin. Ja pitää töiden työmäärän kohtuurajoissa, tai siirtää niitä hommia eteenpäin. Lääkislukuja olen tarpeeksi jo siirtänyt.<br /><br />Edelleen mielenkiinto aiheeseen on säilynyt, eli motivaatio ei ole kadonnut mihinkään. : ) Se on tärkein juttu. Vielä kun saan itseni lukemaan ja ahkeroimaan niin kuin viime syksynä, niin sitten olen tyytyväinen.<br /><br />Nyt menen katsomaan ER:n vanhoja jaksoja, nauttimaan viikonlopusta ja keräämään energiaa ensi viikkoa ja lääkislukuja varten. Jos vaikka ER:n kautta saan lisäpotkua lääkisluvuille. Voi olla että avaan vielä tänään lääkiskirjat ja syvennyn iltapäivällä lukuihin. Mutta viimeistään ensi viikon tiistaina lukeminen jatkuu!<br /><br /><em>-Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-918535037547872651?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-27587624851133824862007-03-16T22:14:00.000+02:002007-03-16T22:37:57.351+02:00'<br />'<br />Heippa pitkästä aikaa!<br /><br />Reilu viikko on taas vierähtänyt edellisestä postauksesta.<br /><br />Aika päivittää luku-urakan tilanne tänne blogiinkin.<br /><br />Galenos on kesken, eli aikataulusta olen jäljessä kohta viikon verran. Ai jai jai! Huojennuksekseni voin kuitenkin todeta että luvuissa olen edennyt tästä huolimatta melkoisen hyvin, eli aikaa Galenoksen äärellä on tullut käytettyä.<br /><br />Aikataulu on kuitenkin viime viikon aikana ollut sellainen etten yksinkertaisesti ole saanut raivattua tarpeeksi aikaa pääsykokeisiin lukemiseen. Mikä ei sinsänsä ole seliteltävissä oleva asia, sillä tämä on yksi tärkeimmistä pyrkimyksistäni tällä hetkellä, joten sen olisi myös oltava ajankäytön suhteen muiden asioiden edellä. Ja mennä myös muussa suhteessa muiden juttujen edelle. Noh, parempi myöntää virhe nyt, ja korjata tämän perusteella ajankäytön suunnittelua.<br /><br />En silti anna epätoivon yllättää, vaan olen päättänyt vakaasti jatkaa puurtamista siinä missä ennenkin. Kun olen saanut Galenoksen kahlattua läpi, odottavat kemia, fysiikka, biologia ja matematiikka lukion kirjoineen. Sitä kautta on hyvä jatkaa sitten eteenpäin.<br /><br />Nyt laitan koneen kiinni ja palaan Galenoksen ääreen, periaatteella: parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Eikä vielä ole mitenkään liian myöhäistä, jos vain nyt tartun päättäväisesti kirjoihin ja pakerran lääkisopintojen kanssa minkä kerkiän! :)<br /><br />Lisäraporttia ehkä vielä tänään myöhemmin, jos luvuiltani maltan tulla tänne lisäämään päivitystä. Muutoin, huomiseen tai ensi viikon alkuun!<br /><br />Loppuun vielä lausahdus, jonka löysin:<br /><br />"A chick that will grow into a cock can be spotted the very day it hatches."<br /><br />Edellinen miete pätee lääketieteen saralla hyvin sairauksien ja muiden patofysiologisten oireiden ilmenemiseen ja niiden havainnoimiseen. Ennen kuin oireet ilmenevät, ei potilas välttämättä tiedä olevansa sairas. Ja kun oireita tutkitaan, voidaan niiden perusteella yrittää jäljittää sairaus tai tila, joka oireet aiheuttaa, ja sitä kautta päätyä diagnoosiin.<br /><br />Lausahdus sopii kyllä pääsykokeisiin lukuunkin. Tieto, jota pääsykoekirjaa pänttäämällä hankin itselleni, tulee testattua sinä kyseisenä päivänä, jolloin istun vastaamaan pääsykokeen kysymyksiin.<br /><br />Edelleen, minä pääsykokeineni olen kuin pikkutipu, joka odottaa että pääsen kuoriutumaan medisiinariksi. Ja medisiinarit edelleen pyrkivät kasvamaan opintojen aikana niin, että heistä tulee valmiita lääkäreitä.<br /><br />Sitä odotellessa...<br /><br /><em>-Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-2758762485113382486?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-27265676879217510792007-03-07T19:32:00.000+02:002007-03-07T19:37:50.177+02:00'<br />'<br />Tuli tänään luettua postauksen jälkeen vielä kaksi ja puoli tuntia Galenosta. :-) Luvut on siis ihan hyvällä mallilla. Edelleen on se mielenkiintoinen osio menossa, ja kaavojakaan ei ollut niin paljon tässä osassa tekstiä, joten niiden sisäistämiseen ei mennyt aikaa ja lukeminen eteni joutuisammin. Edelleen tavoitteena on saada Galenos luettua loppuun tämän viikon loppuun mennessä, jotta pysyn aikataulussa. Taidan vielä illalla lukea muutamisen sivun ennen nukkumaan menoa, niin on aivoilla jotain työstettävää nukkumisen aikana.<br /><br /><em>Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-2726567687921751079?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-57391959817181382572007-03-07T15:17:00.000+02:002007-03-07T16:10:10.124+02:00'<br />'<br />Päivien päivää! Olen tänään soveltanut Carpe Diem -mottoa, eli tarttunut hetkeen - ja kirjaan... Toisin sanoen terveisiä luku-urakan keskeltä.<br /><br />Tässäpä välipalaksi tämän päivän ajatelma: "<span style="font-family:georgia;color:#cc0000;"><em>There are five ways in which to become wise: be silent, listen, remember, grow older and study.</em></span> "<br /><br />Edellisen mukaan minulla on vielä paljon opeteltavaa. Kuuntelemisen taito on tärkeä ominaisuus, etenkin lääkärin ammatissa, jos mielii saada selville mikä potilasta vaivaa ja jotta tulee päädyttyä oikeaan diagnoosiin potilaan kohdalla. Hiljaa olemisen taito antaa toiselle tilaa ja mahdollisuuden puhua.<br /><br />Asioiden muistamisen olen havainnut tärkeäksi etenkin pääsykokeeseen lukemisessa... :D Ilman aivojen muistikapasiteettia ei olisi toivoakaan yrittää päästä lääkikseen sisään. Hyvä muisti on mitä todennäköisimmin tarpeen myös lääkisopintojen aikana.<br /><br />Opiskelun lisäksi lääkärin vaa'assa painaa kokemus. Iän myötä kokemus karttuu, niin myös lääkärin ammatissa. On selvää että eri tasoa ovat juuri valmistunut "märkäkorva"-lääkärinplanttu ja vuosia tai vuosikymmeniä alalla työskennellyt kokenut lääkäri. Vastavalmistuneella on opiskelun kautta uusimmat tiedot hallussaan, mutta kokeneella lääkärillä on työvuosien tuomaa näkemystä ja kokemusta. Lisäksi elinikäinen opiskelu ja tieteen kehityksen seuraaminen on lääkärin ammatissa ymmärtääkseni välttämättömän tärkeää. Käsittääkseni aika moni lääkäri lähtee erikoistumaan uralla, joten opiskelu hoituu sitten ikään kuin työn ohella.<br /><br />No, edellinen riittäköön yllä olevan ajatelman analysoinnista.<br /><br />Olen pohtinut, mitkä ovat lääkäriksi halajavan tärkeimpiä ominaisuuksia, siis päättäväisyyden ja ahkeruuden lisäksi. ;-) "Hyvä lääkäri" -määritelmää ei ehkä pysty laatimaan yleisellä tasolla. Erilaisia persoonia tarvitaan lääketieteen eri aloilla, mikä on siinä mielessä hyvä että lääkärien kohdalla on yksilöistä itsestään johtuvia eroja. Mistähän sitä tietäisi mikä on itselle se kaikkein soveltuvin erikoistumisala? Vai pitäisikö ottaa suuntaviivoja aikaisemmassa postauksessa mainitsemastani erikoistumisala-testistä? Joka tarkoittaa kohdallani lähinnä kirurgin ammattia. :D<br /><br />Hmm... Tähän väliin pääsykoelukuraportti. Eilen ei tullut raportoitua edistymisestä, johtuen siitä etten edistynyt luvuissa enää samana iltana. Huoh! :-( Tänään olen yrittänyt paikata eilisen lukemista, jatkamalla taas innokkaasti Galenoksen parissa. Menossa on taas omasta mielestäni erittäin mielenkiintoinen osuus, joten homma sujuu kivasti. Melkein kuin romaania lukisi! ;-)<br /><br />Muutamia kysymyksiä on kirjan tekstin pohjalta herännyt, eli kaikki ei vaikuta ihan yksinkertaiselta ja päivän selvältä. Näihin kysymyksiin on aikomus palata (myös blogissa) sitten kun aloitan Galenoksen perinpohjaisemman pänttäämisen.<br /><br />Lukusuunnitelmaa olen lukion kemman, fyssan ja bilsan pänttäämiselle sen verran päättänyt, että aion käyttää näihin kolme seuraavaa viikkoa. Noiden kolmen viikon aikana luen biologian kurssikirjat läpi, ja sen lisäksi ensimmäisellä viikolla kemian kurssikirjat, ja toisella ja kolmannella viikolla fysiikan kurssikirjat. Edellisten lisäksi aion laskea pitkän matikan laskuja niin paljon kuin suinkin ehdin. =)<br /><br />Näiden kolmen viikon jälkeen käytän kolme seuraavaa viikkoa Galenoksen pänttäämiseen, muistiinpanoja, alleviivauksia ja mindmapeja tehden. Kerään samalla ylös epäselvät asiat ja mieltä askarruttavat kysymykset, joihin etsin vastaukset sitten sitä seuraavalla viikolla.<br /><br />Sen jälkeen teen lukusuunnitelman sitä seuraaville viikoille, riippuen siitä minkä verran ja minkälaisia epäselviä asioita on "pänttäysviikkojen" jälkeen jäänyt. Viimeisen puolitoista viikkoa ennen pääsykoetta aion joka tapauksessa käyttää kertaamiseen. Tuossa vaiheessa asioiden pänttääminen ei enää tule kyseeseen, jotten unohda aikaisemmin päntättyjä asioita, vaan saan (toivon mukaan) pidettyä opiskelemani asiat yhtenä, hallittuna kokonaisuutena päässäni ja pystyn niitä sitten kokeessa soveltamaan.<br /><br />Nyt lähden tekemään välipalaa ja taidan sen jälkeen jatkaa itseni sivistämistä, eli palata takaisin Galenoksen pariin. Raporttia sitten taas luku-urakan jälkeen. I'll be back!<br /><br /><em>Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-5739195981718138257?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-46924121634783354452007-03-06T16:27:00.000+02:002007-03-06T17:04:12.177+02:00'<br />'<br />Galenos, galenos, galenos. Päätin tulla laittamaan väliaikaraporttia luvuista sillä aikaa kun odottelen teeveden kiehumista.<br /><br />Galenosta on taas tullut luettua, melko ahkerasti. Blogia en ole ehtinyt täydentämään, joten korjataan se asia tässä samalla. Luvut ovat edistyneet viime raportoinnista yhteensä 38 sivua. Hmm... Tarkemmin ajateltuna ei kovin kunniakkaalta kuulostava sivumäärä, mutta olen joka tapauksessa tyytyväinen itseeni. Taas kerran. Sentään luen, enkä kuluta aikaa johonkin muuhun (yhdentekevään tekemiseen, joka ei olisi puoleksikaan yhtä järkevää kuin tämä). Toivon että tästä on tulevaisuutta ajatellen myös jotain todellista hyötyä, niin etten huomaa lukeneeni tätä loppujen lopuksi vain kasvattaakseni yleissivistystäni.<br /><br />Miksei lääkikseen voisi olla jotain soveltuvuustestiä, jonka avulla näkisi että sovellun alalle, ja minut voitaisiin ottaa suoraan sisään ilman pääsykokeita..? Edellinen oli tarkoitettu siis vain retoriseksi, provosoivaksi kysymykseksi. :D Olisi se hienoa jos voisi jotenkin vakuuttaa valitsijat siitä että on opiskelupaikan arvoinen ja varmasti haluaa ja jaksaa suorittaa tutkinnon loppuun saakka. Ja että pystyisi todistamaan muillekin sen että itse takuuvarmasti tietää että tämä on se juttu, jota haluan tehdä.<br /><br />Ehkäpä olisi viisainta lopettaa purnaus ja hyväksyä se kylmä tosiasia että koska lääkiksen opintojen kanssa on tehtävä rutkasti töitä, on vain oikeudenmukaista suorittaa osa työmäärästä etukäteen, pänttäämällä pääsykokeisiin. Sitä paitsi tämä on hyvää preppausta itse opintoja varten. Miten kuvittelen jaksavani päntätä useampaa kasaa tenttikirjoja, jos en saa yhtä pääsykoekirjaa kunnialla opiskeltua?<br /><br />Sitä paitsi, tämä on oikeasti mielenkiintoista! No joo... Hyvä on, myönnetään. On kirjassa ollut pari kohtaa, jotka olen lukenut aavistuksen verran nopeammin kuin olisi sisäistämisen kannalta ollut järkevää. Johtuen siitä että olen odottanut jo pääseväni seuraavaan lukuun, jossa käsitellään jotain mielenkiintoisemmalta tuntuvaa asiaa. Mutta tylsiä kohtia tästä kirjasta on turha hakea (olen tätä mieltä ainakin vielä tässä vaiheessa).<br /><br />Tänään olen siis reilun tunnin verran käyttänyt Galenoksen lukemiseen. Kirja on minulla edelleen kesken, mutta lukeminen kyllä edelleen hyvässä vauhdissa. Intoa siis riittää! =)<br /><br />Totesin että minun on varattava Galenoksen läpi lukemiseen enemmän aikaa kuin olin etukäteen olettanut. Joidenkin asioiden sisäistämiseen kun saa käyttää ihan kiitettävästi aikaa, jotta varmasti voi uskoa ymmärtävänsä ne (ainakin jollain tasolla).<br /><br />Kirjan tehtäväkysymykset ovat kivoja "välipaloja". Tosin en jää niitä vielä tässä vaiheessa sen syvällisemmin pohtimaan, vaan lähinnä silmäilen kysymykset läpi, mietin hetken kysymyksen perusteella juuri lukemaani ja edelleen mieleen nousevia asioita ja sopivaa vastausta. Myöhemmässä lukuvaiheessa aion keskittyä kysymyksiin syvällisemmin ja hahmotella tarkempia vastauksia.<br /><br />Kirjassa esitetyt kaavat olen jättänyt vielä tässä vaiheessa vähemmälle huomiolle. Lähinnä olen silmäillyt ne läpi, yrittämättä sen tarkemmin painaa niitä mieleen tai analysoida niitä sen tarkemmin.<br /><br />Paljon on vielä tehtävää edessä, jotta onnistun saavuttamaan tavoitteeni. Edelleen olen sitä mieltä että ennen kuin syvennyn Galenokseen uudemman kerran (läpi luvun jälkeen), kertaan ensin lukion kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa. Ja lasken matikan laskuja laskutaidon preppaamiseksi. Toivottavasti lukemisen kanssa ei tule kiire... Tarkemman lukusuunnitelman kyhään ensi kuun alussa, siinä vaiheessa kun voin alkaa syventyä täysillä Galenoksen pänttäämiseen.<br /><br />Huomenna tulee taas Greyn anatomia, jihuu! Housea olen kyllä jäänyt kaipailemaan. Toivotaan että sarja jatkuu jossain vaiheessa.<br /><br />Nyt menen hakemaan teetä ja jatkan lukemista. Pikkis kiittää ja kuittaa. Lisäraporttia taas seuraavalla lukutauolla.<br /><br /><em>Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-4692412163478335445?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-26641244761209876772007-03-01T21:52:00.000+02:002007-03-02T00:06:57.570+02:00'<br />'<br />Väliraporttia taas pukkaa. Galenosta on tullut luettua. Tosin taas (!) on tullut mutkia matkaan, eli muuta pakollista tekemistä, mikä on vähentänyt lukemiseen käytettävissä olevaa aikaa, enkä siis ole pysynyt tavoiteaikataulussa. Harmillista! Epäilen vahvasti että en saa luettua kirjaa loppuun tämän viikon loppuun mennessä. Joten ei auta kuin määritellä uusi päivä, johon mennessä aion saada kirjan luettua. Laitan tasan viikon lisäaikaa itselleni, eli 7.3. on Galenoksen läpiluvun oltava "paketissa".<br /><br />Yritän nyt vältellä kaikkia lisämutkia. Toivon ettei niitä tulekaan. Jotta saan pysyttäydyttyä aikataulussa ja kirjan loppuun kahlaaminen onnistuu.<br /><br />Lukemisen perusteella näyttää entistä vahvemmin siltä että kemian ja matematiikan preppaaminen on välttämätöntä.<br /><br />Galenosta mitenkään arvostelematta, väliin tuntuu että IFA on kirjoitettu jotenkin mielenkiintoisemmin. Teksti jaksaa pitää paremmin lukijan - tai ainakin minun - intensiteettiä yllä. Galenos tuntuu huomattavasti teoreettisemmalta ja asiallisemmalta tekstiltä. Tosin voi olla että vaikutelma johtuu siitä että Galenos on itselleni vielä niin uusi tuttavuus.<br /><br />Toisaalta Galenoksessa tunnutaan käsittelevän joitakin asioita paljon syvällisemmin kuin IFA:ssa. Tosin tietyt aikaisemmin mainitsemani osiot siitä puuttuvat kokonaan. Näköjään erilainen painotus eri kirjoissa. Lääkiksen pääsykoeperusteet ovat siten hiukan muuttuneet.<br /><br />Tuli taas katsottua jakso Greyn anatomiaa. Se on kyllä viihdyttävä sarja. House ei enää tule telkkarista, mikä on sääli. Täytyy pärjätä Greyn turvin.<br /><br />Greyn anatomiasta tuli mieleen lääketieteen klassinen opus, Henry Gray F.R.S.:n teos "Gray's anatomy" (of the human body), joka löytyy muuten sähköisessä muodossa netistä <a href="http://www.bartleby.com/107/">http://www.bartleby.com/107/</a>. Kirjan H. V. Carterin upeat kuvat löytyy erillisenä hakemistona <a href="http://www.bartleby.com/107/indexillus.html">http://www.bartleby.com/107/indexillus.html</a>.<br /><br />Tuli mieleen selvittää tarkemmin, mistä pääsykoekirjan nimi "Galenos" tulee. Sain selville, että Claudios Galenos (129–n. 200) oli kuulemma Kreikan Pergamonista kotoisin oleva lääkäri, psykologi, kokeellinen fysiologi ja kirjailija, joka oli kuuluisin antiikin ajan Rooman lääketieteen edustajista ja antiikin Kreikan lääketieteen oppien kehittäjistä. Galenoksen anatomia kuulemma perustui eläinten leikkelyyn, jonka perusteella hän teki johtopäätöksiä ihmisen ruumiinrakenteesta. Galenoksen kerrotaan olleen lääketieteen ehdoton auktoriteetti läpi koko keskiajan, ja merkittävänä lääketieteen tutkijana ja kirjoittajana hänellä on ollut perustavanlaatuinen vaikutus bysanttilaiseen, arabialaiseen ja eurooppalaiseen lääketieteeseen kaikkiaan 1400 vuoden ajan. Aikamoinen elämäntyö! Mahtaisiko olla mahdollista enää nykypäivän lääketieteessä? Tätänykyä kun tiede kehittyy ja käsitykset ja teoriat muuttuvat paljon nopeammin kuin aikaisemmin. Wikipedian kautta löytyy lisätietoa Galenoksesta, <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Galenos">http://fi.wikipedia.org/wiki/Galenos</a>.<br /><br />Näiden kahden hienon lääketieteen uranuurtajan lisäksi voisin mainita länsimaisen lääketieteen perustajan Hippokrateen, jonka mukaan muuten on nimetty ns. Hippokrateen vala:<br /><br /><span style="font-size:85%;color:#663300;"><em>» Minä vannon Apollonin, lääkärin, kautta ja Asklepioksen ja Hygieian ja Panakeian ja </em></span><span style="font-size:85%;color:#663300;"><em>kaikkien jumalten ja jumalattarien kautta, kutsumalla heidät todistajiksi, että tulen kykyni ja harkintani mukaan täyttämään tämän valan ja kirjallisen sitoumuksen. </em></span><br /><span style="font-size:85%;color:#663300;"><em> Tulen pitämään vanhempieni arvoisena sitä, joka on opettanut minulle tämän taidon, ja jakamaan hänen kanssaan elatukseni, ja hänen tarvitessaan apua tulen sitä antamaan. Hänen poikiaan olen pitävä veljinäni ja opettava heille, mikäli he niin haluavat, tämän taidon ilman palkkaa ja sopimusta. Opastusta ja luentoja ja kaikkea muuta opetusta olen antava pojilleni ja opettajani pojille sekä niille oppilaille, jotka ovat sitoutuneet kirjallisesti ja valallisesti lääkärilakiin, mutta en kenellekään muulle. </em></span><br /><span style="font-size:85%;color:#663300;"><em> Elintapoja koskevia ohjeita tulen käyttämään sairaiden hyväksi kykyni ja harkintani mukaan: tulen torjumaan kaiken, mikä voi olla vahingoksi ja vääryydeksi. En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä, vaikka minulta sellaista pyydettäisiin, enkä neuvoa sellaisen valmistamiseen. Enkä tule antamaan naiselle sikiötä tuhoavia aineita. </em></span><br /><span style="font-size:85%;color:#663300;"><em> Puhtaasti ja hurskaasti olen viettävä elämääni ja harjoittava tointani. En tule leikkaamaan veitsellä, en edes rakkokivistä kärsiviä, vaan luovutan sen tehtävän niille, jotka sellaista tointa harjoittavat.<br /></em></span><span style="font-size:85%;color:#663300;"><em> Niihin taloihin, joissa käyn, menen auttaakseni sairaita, tekemättä tahallisesti mitään vääryyttä ja vahinkoa sekä pidättyen rakkaudesta naisten ja miesten, vapaiden ja orjien kanssa.<br /></em></span><span style="font-size:85%;color:#663300;"><em> Mikäli parannustyössäni tai sen ulkopuolella ihmisten keskuudessa näen tai kuulen sellaista, mitä ei pidä levitettämän, vaikenen ja pidän sitä salaisuutena. </em></span><br /><span style="font-size:85%;color:#663300;"><em> Jos täytän tämän valan enkä riko sitä, sallittakoon minun nauttia sekä elämästä että taidostani kaikkien ihmisten ikuisesti arvostamana. Mutta jollen sitä pidä, vaan teen väärän valan, tapahtukoon päinvastoin. »</em></span><br /><span style="color:#000000;"></span><br /><span style="color:#000000;">Hippokrateen valaahan ei enää Suomessa nykyisin vannota, vaan meillä on käytössä valmistuvien lääkäreiden vapaaehtoinen lääkärinvala:</span><br /><br /><span style="font-size:85%;color:#000066;"><em>» Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.<br />Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat.<br />Pidän jatkuvasti yllä korkeaa ammattitaitoani ja arvioin työni laatua.<br />Suhtaudun kollegoihini kunnioittavasti ja annan heille apuani, kun he potilaita hoitaessaan sitä pyytävät. Rohkaisen potilaitani kysymään tarvittaessa myös toisen lääkärin mielipidettä.<br />Kunnioitan potilaani tahtoa. Pidän salassa luottamukselliset tiedot, jotka minulle on potilaita hoitaessani uskottu. Täytän lääkärin velvollisuuteni jokaista kohtaan ketään syrjimättä enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkani vastaisesti. »</em></span><br /><span style="color:#000000;"></span><br /><span style="color:#000000;">Lääkärinvala löytyy netistä, <a href="http://www.laakariliitto.fi/etiikka/laakarinvala.html">http://www.laakariliitto.fi/etiikka/laakarinvala.html</a>. Vaikka tämän vannomisajankohta onkin omalla kohdalla vielä vähän kauempana tulevaisuudessa... "Vannomatta paras" taitaa muuten olla niitä sanontoja, jotka eivät kuulu lääkärin sanavarastoon. Heh! Pääsisinpä jo aloittamaan opiskelut ja valmistumaan unelma-ammattiin!</span><br /><br />Lisätietoa lääketieteestä löytyy mm. Wikipediasta, <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4%C3%A4ketiede">http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4%C3%A4ketiede</a>.<br /><br />Päivän mietelause: <em><span style="color:#cc66cc;">"In studying the way, realizing it is hard; once you have realized it, preserving it is hard. When you can preserve it, putting it into practice is hard. "</span></em> Eipä tällä erää sen enempää. Galenos kutsuu...<br /><br /><em>Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-2664124476120987677?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-24336918012254748172007-02-28T17:30:00.000+02:002007-02-28T17:50:41.853+02:00'<br />'<br />Kymmenisen sivua tuli taas luettua. :-) Ei oikeastaan mitään kauheaa määrää, mutta olen tyytyväinen! Osuus tuntui sen verran haasteelliselta että käytin reilusti aikaa tekstin, kaavojen ja laskujen ymmärtämiseen.<br /><br />"Hauki on kala"-periaate ei tunnu hyödylliseltä, joten en aio käyttää sitä omassa lukemisessa eli laskea luettua sivumäärää tai lukemiseen käytettyjä tunteja, vaan keskittyä tiedon omaksumiseen. Olipas hienosti muotoiltu ideologia... Heh. Tosin äsken luetun perusteella en ole aivan vakuuttunut että vielä <em>omaksuin</em> kaikkea luettua tietoa. Kaavat eivät ehkä vielä auenneet aivan siinä määrin, missä niiden olisi hyvä olla selvillä, jotta tajuaisin asian perinpohjaisesti.<br /><br />Mutta "No panic!" Korjaan asian. Otan tehtävälistalle kemian sekä solu- ja ihmisen biologian lisäksi myös matematiikan. Nyt luetun perusteella todella tuntuu että matikan laskujen laskeskelemisesta ei taitaisi olla haittaa, jotta saan paremman laskurutiinin ja tehtävien laskeminen sujuu sitten itseltä paremmin.<br /><br />Lukion kemian, fysiikan, matematiikan ja ihmisen biologian kertaaminen oli itseasiassa muutenkin suunnitteilla. Tarkoitus on niiden perusteella varmistaa hyvä pohja lääkisluvuille. Nyt aloitettuani Galenoksen läpi lukemisen huomaan edellisten kertaamisen entistä tärkeämmäksi. Hyvä vaan, opiskelumotivaatio senkun kasvaa!!<br /><br />Välillä mieleen kuitenkin hiipii pelko, luenko tarpeeksi ahkerasti ja ehdinkö omaksua ja ymmärtää kaiken sen tiedon, joka vaaditaan kokeesta kunnialla suoriutumiseen. Tiedot kun on osattava sillä tasolla että osaan niitä sitten soveltaa eri tilanteissa. Ja se laskurutiini!<br /><br />Tässä vaiheessa on rauhoittavaa ajatella, että onneksi nyt on vasta helmikuu. Vielä maaliskuu on aikaa päntätä kemiaa, fysiikkaa, matematiikkaa ja biologiaa Galenoksen lisäksi. Huhtikuussa on sitten jo keskityttävä täysipainoisesti preppaamaan Galenoksen tietoja.<br /><br />Se tilityksestä tältä erää. Nyt tekemään hetkeksi muita asioita, ja saatanpa illalla vielä palata Galenoksen ääreen. Heissulivei! =)<br /><br /><em>Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-2433691801225474817?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-23336591336122240792007-02-28T13:20:00.000+02:002007-02-28T14:31:34.636+02:00'<br />'<br />Terve! Nopeastipa on viikko vierähtänyt edellisestä postauksesta. Lääkisluvut on edenneet jonkun verran, tosin ei aivan niin paljon kuin olisin halunnut. Aikakriisi! Oisipa viikossa yksi päivä lisää, jonka voisi keskittyä pelkästään pänttäämiseen.<br /><br />Galenos on edelleen tutustumisen alla, eli ensimmäinen läpiluku on vielä kesken. Tarkoitus on taas tänään lukea aimo harppaus eteenpäin, samoin huomenna ja ylihuomenna. Aikomus on saada luettua kirja loppuun tämän viikon loppuun mennessä. =)<br /><br />Totesin että ainakin kemiaa on kerrattava ennen kuin otan Galenoksen uudelleen käsittelyyn. Asiat ei tunnu liian vaikeilta (ainakaan vielä), mutta jonkunlaista haparointia kemiapuolessa itsellä selvästi on, joten parempi hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä ja kerrata kemian perusteet läpi. Samoin solubiologiaa ja ehkä muitakin ihmisen biologiaan liittyviä asioita voisin samalla kerrata lukion biologian oppikirjoista, ennen kuin tartun uudelleen Galenokseen ja syvennyn asioihin tarkemmalla tasolla.<br /><br />Odotan jo innokkaasti että pääsen "pänttäämään" Galenosta. Tekemään mind mapeja ja muistiinpanoja.<br /><br />Löysin netistä hauskan terveys-pelin, <a href="http://alypaa.com/p/apterveys">http://alypaa.com/p/apterveys</a>, jota on hauska naksutella aina silloin tällöin lukemisen välillä.<br /><br />Nyt kirjan ääreen! Se on moro!<br /><br /><em>Pikkis</em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-2333659133612224079?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-78104005068434923892007-02-21T19:17:00.000+02:002007-02-21T21:59:42.668+02:00<span >. </span><br /><span >. </span><br /><span >Netistä löytyy lääketieteen erikoistumisalojen soveltuvuustesti </span><a href="http://www.med-ed.virginia.edu/specialties/"><span >http://www.med-ed.virginia.edu/specialties/</span></a><span >. Sen mukaan itselle soveltuvat alat on:<br /><br />1 thoracic surgery = sydänkirurgi<br />2 general surgery = yleiskirurgi<br />3 orthopaedic surgery = tuki- ja liikuntaelinkirurgi<br />4 otolaryngology = korvakurkkutautilääkäri<br />5 nephrology = munuaislääkäri<br />6 infectious disease = tartuntatautilääkäri<br />7 obstetrics/gynecology = synnytyslääkäri, naistentautilääkäri<br />8 urology = virtsaelinlääkäri<br />9 aerospace med = avaruuslääkäri<br />10 plastic surgery = plastiikkakirurgi<br />11 pathology = patologi<br />12 cardiology = sydänlääkäri<br />13 colon &amp; rectal surgery = paksusuoli- ja peräsuolikirurgi<br />14 anesthesiology = nukutus- ja puudutuslääkäri, anestesiologi<br />15 pulmonology = keuhkolääkäri<br />16 ophthalmology = silmälääkäri<br />17 occupational med = työterveyslääkäri<br />18 radiology = röntgenologi<br />19 neurosurgery = neurokirurgi, hermokirurgi<br />20 hematology = verilääkäri<br /><br />Kirurgiko minusta sitten tulee? :D<br /><br /><em>Pikkis</em></span><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-7810400506843492389?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-67320657833840599102007-02-21T12:30:00.000+02:002007-02-21T14:53:21.709+02:00.<br />.<br />Heips! Tänään sain nukkua myöhään kun on lomapäivä. Ihanaa, koko päivä vapaata! Ulkona on mieletön auringonpaiste ja kauniin valkoinen lumihanki. Tuntuu että kevät on ihan nurkan takana, kun linnut livertää puissa ja ilma on niin kirkas.<br /><br />Pakko tunnustaa ihan alkajaisiksi (mitä en vielä eilen blogia perustaessa tehnyt)... Lääkisluvut on tämän vuoden puolella olleet vähän vaiheessa... Pitää ottaa itseään nyt niskasta kiinni ja aloittaa taas lukeminen urakalla! Joten täten ja tässä teen nyt pyhän lupauksen keskittää kaiken energiani pääsykokeisiin pänttäämiseen! Hääjärjestelyt saa viedä osan vapaa-ajasta, mutta koska ne alkaa jo olla melkoisen hyvällä mallilla, voin huoletta todeta että prioriteetti numero yksi on lääkiksen pääsykokeet. Dodiih, nyt se on vannottu, luvattu ja kirjallisesti todennettu. Ei enää laiskottelumahdollisuutta!<br /><br />Tilanne on se että Galenos on vasta tutustumisen alla ja ensimmäinen lukukerta menossa. Melkein nolostuttaa myöntää tämä, tietäen miten osa pänttää kirjaa jo edellisestä kesästä lähtien. Tilanne on kuitenkin korjattavissa ahkeralla lukemisella. Asiaa auttaa myös se, että IFA eli Ihmisen fysiologia ja anatomia sen sijaan on ennestään tuttu opus. Jännä nähdä mitä eroavaisuuksia kirjoilla on. Ainakin Galenoksen alkuosan kemian luvut on uutta. Ja Galenoksesta taas näyttäisi puuttuvan ainakin joitain luuston ja lihaksiston lukuja, joita IFA:ssa on. Kirja vaikuttaa toisaalta siinä suhteessa lupaavalta, toisaalta taas pelottaa. Olen (mielestäni) aika hyvä lihaksissa ja luissa, mutta jos ne nyt jää pois niin... Mutta eipähän tarvitse niitä pänttäillä ja muistella. Toivottavasti Galenoksessa on paljon sovellettavaa tietoa, ja vähemmän päntättävää pikkutarkkaa tietoa. Olen nimittäin hyvä soveltamisessa ja pohdiskelussa. ;-)<br /><br />Lääkiksen pääsykokeisiin en ole osallistunut aikaisemmin, joten saas nähdä mitä tuleman pitää. Sen verran olen selvillä tästä oman unelmani aikaan saamasta tilanteesta, että melkoinen pala kakkua on tullut haukattua. Vai pitäisikö sanoa että se on vasta lautasella? Onnistuminen ei vaadi muuta kuin ahkeraa pakerrusta, viitseliäisyyttä ja työn tekoa, jotta saavutan tavoitteen. Toki pitää ottaa huomioon kaikki kalliita valmennuskursseja käyvät, monen ällän ylioppilaat ja biologia/kemia/fysiikka/matikka-"nerot", ja ne joilla lääkis on ollut haaveena jo pienestä pitäen, ja jotka ovat hankkineet tarvittavia tietoja ja taitoja vähitellen vuosien aikana. Mutta, silti, tiedän ettei tämä ole ollenkaan mahdoton tavoite. Pystyn tähän siinä missä kuka muu tahansa.<br /><br />Ensimmäinen edellytys on, että varmistan oman vakaumukseni asiaan. Varmistan että todella haluan pyrkiä (totta maar!), että tämä todella on se mitä haluan tulevaisuudessa tehdä (ehdottomasti!) ja että olen valmis näkemään sen vaivan ja tekemään kaikki ne ponnistelut, joiden avulla tavoite saavutetaan, uhraamalla vapaa-aikani täysipainoisesti tähän pyrkimykseen (kyllä olen valmis tähän!). Toinen edellytys on, että uskon todella voivani päästä sisään lääkikseen (ensi yrittämällä). Näin tekee osa lääkikseen päässeistä joka vuosi, joten tavoite on täysin realistinen. Kolmas edellytys on että asetan tavoitteeni tarpeeksi korkealle. Ei riitä että rima on sillä korkeudella, joka riittää lääkikseen sisään pääsemiseen. Riman on oltava paljon korkeammalla! Tavoitteena on päästä lääkikseen huippupisteillä. Miksi kuulua siihen hännänhuippuun, joka juuri ja juuri on saavuttanut sen himoitun paikan lääkiksessä ja saanut luvan ryömiä yliopiston ovista sisään? Miksei haluaisi saman tien kuulua siihen opiskelijoiden valtavirtaan, jolla on keskimääräisen hyvät taidot ja osaaminen uusien tulokkaiden joukossa, niin että opiskelut lähtevät sulavasti liikkeelle? Tai miksei oikeastaan kuulu siihen porukkaan, joka osaa keskimääräistä tulokasta paremmin nuo sisään pääsyyn vaadittavat asiat? Aion siis kuulua tuohon kärkiryhmään. Sisään ja lennokkaasti! Ehdottomasti!<br /><br />Palatakseni hetkeksi muihin aiheisiin... Vauvakuumeilua jatkoin taas tänään aamulla, kun katselin tietoja raskaudesta, imettämisestä ja yleisimmistä vauvoille annetuista etunimistä viime vuosina. Tiedän, tiedän, täysin höpsöä ja ennen aikaista. Mutta minkäs itselleen voi? Haaveilu ja tiedon etsintä on onneksi täysin harmitonta puuhaa. Samalla pitää nyt kuitenkin miettiä, miten perheenlisäyksen sijoittaa suhteessa lääkisopintoihin. Opiskellako ensin vuosi tai muutama ja hankkia sitten lapsi, vai varmistaako ensin sisäänpääsy lääkikseen ja hankkia lapsi sen jälkeen ennen opiskelun aloittamista, ja opiskella lääkäriksi äitiysloman jälkeen? Ja miten aika riittää sekä opiskeluun, lapselle että miehelle? Huoh! Tästä voisi kehittää jonkun näköisen kriisin. Mutta taidanpa rauhoittaa mieleni ja keskittyä ensin lääkis-tavoitteen saavuttamiseen, ja pohtia sen jälkeen asioiden tarkempaa järjestelyä ja yhteen sovittamista.<br /><br />Nyt on aika laittaa tietokone sivuun ja keskittyä Galenokseen. Tänään illalla tai viimeistään huomenna on tarkoitus laittaa raporttia edistymisestä. Ellei nuo hää- ja asunnon ostojärjestelyt sitten vie aikaa niin paljon, etten ehdi koneelle. Kaiken muun välissä kun on ehdittävä vielä päntätäkin. Ja Galenos menee kyllä blogin edelle, sillä tavoitteet ensin, tulosten raportointi sitten. =)<br /><br />Missio on nyt määritelty. Päämäärä on asetettu. Tavoite on luotu. Miten sen nyt parhaiten sanoo. Tekijä on vastuutettu tehtävään ja aikataulu päätetty. Resurssit revitään vapaa-ajasta ja istumalihaksista, ja tarvittaessa myös uniajasta, tosin järkevyyden rajoissa. Voisin todeta että tätä olen tullut tänne tekemään, eli lääkäriksi synnytään, vaikka asian tajusin vasta monta monituista vuotta syntymän jälkeen, ja monen monituisen mutkan kautta. Nyt se on kuitenkin varmana valintana edessä. Tai ei oikeastaan enää valintana tai vaihtoehtonakaan, vaan omana tienä. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Ei ole muuta mahdollisuutta. Ei ole muuta asiaa, joka motivoisi samalla tavalla. Motivaatio, pänttääminen ja pyrkiminen vievät minua eteenpäin tiellä kohti lääkärin ammattia. Olen aloittanut kasvamisen lääkäriksi. Tämä havainto antaa uskomatonta lisäpotkua omalle lukemiselleni.<br /><br />Uusi mottoni on: "LABOR IMPROBUS OMNIA VINCIT!" Sitkeä työ kaiken voittaa. Sisulla läpi vaikka harmaan kiven!<br /><br /><em><span >Pikkis</span></em><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-6732065783384059910?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-699010808676200771.post-2552901299973001552007-02-20T17:42:00.000+02:002007-02-21T15:41:12.935+02:00<span >.<br /></span><span >.<br />Tästä se nyt alkaa. Oman blogin pitäminen. Parasta siis aloittaa kertomalla kuka, mitä ja miksi.<br /><br />Ajatus blogin pitämiseen lähtee kirjoittamisesta. Kirjoittaminen on hauskaa. Toisena syynä on tarve saada purkaa mieltä kaikista oman elämän haaveiluista, kriiseistä sun muusta ajankohtaisesta, joka nostattaa ajatuksia.<br /><br />Ja mitkä ovat tämän hetken haaveet? Lääkis (kuten otsikosta voi ilmeisesti päätellä) on haaveista päällimmäinen. Hyvänä kakkosena tulee vauvakuume, joka on vaivannut jo viimeisen kahden vuoden ajan enemmän ja vähemmän akuuttina. Kolmantena siintää unelma omasta asunnosta.<br /><br />Aikaisemmin haavelistalle kuului myös häät, mutta se on onneksi jo toteutumassa oleva haave, tai oikeastaan suunnitelma. Ensi kesänä on tarkoitus hääkellojen soida ja siviilisäädyn vaihtua avopuoliskosta rouvaan. :-)<br /><br />Edellisissä on aikalailla tekemistä, enkä ole vielä oikeastaan keksinyt miten sovitan nuo kaikki haaveet toisiinsa ja missä järjestyksessä niitä lähden tavoittelemaan... Siitä kuitenkin lisää jatkossa. Siihen asti, heissulivei ja kuulemisiin!<br /><br /><em><span style="color:#000000;">Pikkis</span></em></span><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/699010808676200771-255290129997300155?l=laakis.blogspot.com' alt='' /></div>Pikkishttp://www.blogger.com/profile/04153871241803591052noreply@blogger.com0