'
Neljäs postaus jo tänään...
Luin netistä lääkikseen päässeen tärppejä lukuun, tässä tiivistettynä ja itse kommentoituna:
1. pääsykokeessa vaaditaan vain gallessa oleva tieto, kaikki siitä ylimääräinen on todellakin ylimääräistä - tieto helpottaa, luku-urakka ei ole kuitenkaan loppumaton, vain 600 sivua! ;)
2. fyssan ja kemman perusteiden osaaminen helpottaa, toteaisin että auttaa varmaan myös gallen lukua ;)
3. laskut kannattaa laskea nimenomaan juuri gallesta! se siis riittää, ihanan helpottava tieto
4. laskurutiinin on oltava hyvä, sillä laskujen määrää tentissä on lisätty (jotta poikia saataisiin enemmän sisälle)
5. tentin saa tehtyä pitkälti leikkaa-liimaa ja yhdistä tietoasi -periaatteilla, siis kannattaa käyttää päästä löytyvän tiedon lisäksi silkkaa maalaisjärkeä vastausten laatimisessa
6. tarkastele vanhoja pääsykokeita: yleensä samoja isoja kokonaisuuksia ei kysytä aivan perättäisinä vuosina, erinomainen vinkki minusta!
7. vanhojen pääsykokeiden vastausanalyysien perusteella kannattaa tutkiskella, mistä vastaukset gallesta löytyvät -> sovella itse; lisäisin että jäsennä muistiinpanot, tee kokeita harjoitusmielessä, tarkasta ja käy gallea läpi, josko kirjan eri luvuista löytyisi oleellista lisätietoa
8. muista oma elämä!!! :D varmaan tärkeää ettei pää hajoa, ja etenkin jotta motivaatio säilyy loppukevääseen eikä paniikki pääse iskemään
suunnitelma näiden pohjalta:
1. kertaan lukion biologian, kemian ja fysiikan
2. tarkistan että matikkapuoli ja laskurutiini ovat kunnossa, toisin sanoen lasken, lasken ja lasken lukion pitkän matematiikan laskuja!
3. luen gallen ja kirjoitan luetun perusteella esiin nousevat kysymykset ylös
4. etsin vastaukset aiemmin listaamiini kysymyksiin
5. teen jäsennellyt muistiinpanot gallesta, eri lukujen asioita sopiviin kokonaisuuksiin yhdistellen
6. hankin hyvän laskimen ja lasken, lasken ja lasken kemian laskuja: lukion, ylppäreiden, gallen
7. lasken, lasken ja lasken fysiikan laskuja: -"-
8. teen biologian tehtäviä: -"-
9. tutustun vanhojen pääsykokeiden tehtävänantoihin, niin tiedän tarkasti mitä vaaditaan ja mitä ei ehkä kysytä seuraavassa pääsykokeessa, ja teen listan kokonaisuuksista joihin keskityn erityisesti
10. pänttään asiakokonaisuuksia, termejä, lääkislatinaa, ym. niin että osaan ne unissanikin
11. teen vanhojen pääsykokeiden tehtäviä harjoitusmielessä, ilman kirjaa ja ajastimen kanssa
12. tutustun vanhojen pääsykokeiden vastausanalyyseihin ja arvioin suoriutumiseni
13. tarkistan mistä vastausanalyysien tiedot gallesta löytyvät
14. kertaan huonosti hallitsemani osa-alueet muistiinpanojen ja gallen avulla
15. teen lopuksi jonkin vanhan pääsykokeen ja arvioin osaamiseni
Muuta huomionarvoista sen perusteella mitä olen netistä lukenut pääsykoevalmennusmateriaalien esittelystä:
- tee oppimisen mittarina pääsykoetta simuloivia kokeita kotona (vrt. epionen kokeet kotona -paketti mallivastauksineen ja pisteineen)
- tärkeää! tee lista galenoksen vaikeimmista kappaleista (esim. solun sähköiset ominaisuudet), tee ja etsi netistä havainnollistavaa kuvamateriaalia muistiinpanojen tueksi (vrt. epionen galenos haltuun)
- tärkeä tutustua vanhoihin pääsykoekysymyksiin, niiden vastausmalleihin ja pisteytykseen, niin tiedät miten asiat kannattaa esittää ja mistä pisteet tulevat
- lukion fysiikka niin laaja että vain galenoksen kannalta oleelliset asiat mukaan
- älä unohda painottaa biofysiikkaa
- nimenomaan lukion fyssan ja galenoksen fyssan yhdistäminen muistiinpanoissa on oleellista
- teen paljon, siis paljon lukion fysiikan tehtäviä
- poimi galenoksesta kaikki biologian ja fysiologian asiat ja kokoa muistiinpanoiksi, joihin sisältyy paljon havainnollistavia käsitekarttoja, yritä selkeyttää ja yksinkertaistaa asioita, ilmaise asiat ytimekkäästi
- tee tarpeeksi monipuolisesti erilaisia bilsan tehtäviä, pääsykoe, galle, yo, TKK
- lue lukion kemia, opettele perusasiat, juuri muuta ei tarvita mutta perusteet hyvin haltuun
- selvitä kaikki galenoksen epäselviksi jääneet kohdat
- kertaa hyvin jäsenneltyjen muistiinpanojen avulla ennen koetta
Ja kirjoittipa yksi lääkikseen pänttäävä blogin pitäjä: "Ei siihen kuole, jos ei vielä pääsekään sisään, iästä ei koskaan sillä alalla ole haittaa."
Tietysti joskus olisi hyvä päästä aloittamaan opinnot, että valmistuukin joskus. ;) Mutta vähensipä nyt paineita taas hieman.
Olen tosiaan kuullut että moni yrittää kaksi-kolmekin kertaa ennen kuin pääsee sisään lääkikseen. Tavatonta ei ole kai pyrkiä sitäkin useamman kerran - ja päästä lopulta medisiinariksi. Silti haluan mielellään sisään heti ensiyrittämällä, sama luku-urakka se on edessä seuraavaakin vuotta ajatellen! Ja lääkäriys on sitten aina yhden vuoden kauempana.
Erilaisia valmentavia kursseja ja itseopiskelumateriaalipaketteja gallen tueksi olen tutkaillut netistä, mutta vaikuttavat todella tyyriiltä! Niistä olisi kyllä se hyöty että kursseilla epäselvät kysymykset saavat vastauksen, väärinkäsitykset oikaistaan ja oikeasti pääsykokeen kannalta oleellisia asioita osataan painottaa oikein opetuksessa. Kursseista olen lukenut monesta blogista mielipiteitä ja vaikuttaa siltä että Epionen kurssit on melkeinpä tehokkaimpina ja yksilöön keskittyvinä parhaina pidettyjä, ja kandidaattikustannuksen materiaalien tehtävät hyvin itegroituja ja pääsykoetehtäviä vastaavia. Näiden lisäksi valmennuskeskuksen kurssit ja materiaalit ovat saaneet kiitosta, tosin jääneet useasti kolmanneksi käsitykseni mukaan. Muita on sitten harjoitus.comin matskut ja lääkisopiskelijoiden seurojen kurssit, joista on vaihtelevia mielipiteitä. Ja onhan noita vaikka mitä muitakin.
Jotenkin on vaan itse kyettävä samaan samat tulokset omassa opiskelussa. Tiedän että osa lääkikseen päässeistä on päässyt sinne ihan ilman valmentavia kursseja, ja minä aion olla yksi heistä!
Kun pääsykokeeseen osallistuminen on hieman ajankohtaisempaa, voisin harkita jonkin valmennusta tarjoavan tahon harjoituspääsykokeiden ja harjoitustehtävien hankkimista. Olen huomannut että niitä myydään myös aikaisemmilta vuosilta, joten täytyy sitten lähempänä arvioida onko niihin satsaaminen järkevää ja mitä kannattaa hankkia vai pärjäänkö muita tehtäviä tekemällä. Ainakin kasan aikaisempien vuosien pääsykokeita vastausanalyyseineen aion hankkia yliopistolta.
Gallea lukiessani olen havainnut että mitään avaruustiedettähän tämä ei kuitenkaan ole (ja sitäkin alaa lukevat jotkut, hekin täysin normaalein kyvyin varustettuja ihmisiä). En koe lääkikseen pääsemistä mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeana asiana, vaikka sinne pääsemistä pidetäänkin usein aivan erityisupeana suorituksena, niin että tavallinen pulliainen ei melkeinpä edes kehtaa harkita (tai kertoa) menevänsä pääsykokeisiin.
Tosin minähän en olekaan mikään "tavallinen pulliainen"!
No, vaikeaa sinne tietysti on päästä, myönnetään.
Ja mielestäni erityisupea juttu kun lääkikseen pääsee, mutta ihan muista syistä.
Haluan uskoa että - ainakin suurimman osan kohdalla - kyse lääkikseen pääsemisessä on lähinnä tahdonvoimasta (ja perslihaksista). Ja hyvä ihme sentään, näitä tietojahan sitten tarvitaan opiskelun alkaessa. Jos sisään pääsisi vaikkapa rahaa ojentamalla, joutuisi saman luku-urakan suorittamaan hikihatussa opiskelujen alkuvaiheessa, jotta ylipäänsä ymmärtäisi jostain jotakin! Nyt pänttäämiseen on armollisesti itse valitun ajanjakson verran aikaa. Kyse on siitä että viitsii sisukkaasti opiskella ja nähdä vaivaa asioiden syvälliseen opetteluun. Ken tahtoo, hän pystyy! Olkoon se mottoni.
-Pikkis
