Olipa kerran H2O

'
Vettä, se on vettä, jota on muuten sadellut viime aikoina tiuhaan tahtiin.

Mitä vesi on?
- vahva koheesio molekyylien välillä
-> korkeat sulamis- ja kiehumispisteet
- molekyylien happi sp^3-hybridisoitunut
- happiatomilla kaksi vapaata elektroniparia!
- orbitaalirakenne&veden vetysidosten jatkuva, nopea uusiutuminen
-> veden herkkäliikkeisyys Tarkenna!
- esim. tislattu vesi (puhdas aine)
- esim. sytoplasma (seos)

Selvitä tetraedri ja sähköstaattiset vuorovaikutukset sekä niihin liittyvät orbitaali, hybridiorbitaali, s-orbitaali h2o-molekyylin yhteydessä!

Poolittomien ja poolisten ryhmien suhde määrää suureksi osaksi biomolekyylin hydrofiilisuuden!

Hiilidioksidi:
- ei dipoli, vaikka sisältää kaksi poolista C-O-kaksoissidosta, syynä se että ne suuntautuvat vastakkaisiin suuntiin
-> melko pooliton liuotin (kuitenkin hydrofiilisempi kuin poolittomia sidoksia sisältävät aineet)
-> käytännön sovellutus: nestemäisen hiilidioksidin käyttö lipidien uuttamiseen elintarvikkeista
- co2+h2o->h2co3 (hiilihappo, ionisoituu kahdessa vaiheessa, tarkenna!)

Molekyylin hiilen kanssa tasaveroinen määrä happiatomeita tekee molekyylistä hydrofiilisen (esim. sokerivesiliuos, kun taas lipidien triglyseridi ei)!

Uraattikivet ja kihti:
- virtsahapon saostumia virtsassa ja nivelissä
- johtuvat nukleiinihappojen aineenvaihdunnan tuloksen, virtsahapon liikatuotannosta
-> hydrofiilinen, mutta johtuen kiinteästä muodosta huomattavan niukkaliukoinen veden kanssa
Tikkukaavat! Olen todennut että lääketieteessä tikkukaavoja käytetään huomattavan paljon. Niihin on siis keskityttävä teoriatekstin lisäksi.

Käsitteitä

aerosoli (kiinteät ja nestemäiset partikkelit kaasussa, esim. sumu, savu)
alkaani (esim. n-heksaani, hydrofobinen: heikot keskinäiset sidokset -> faasi veden kanssa koska vesimolekyyleillä vahva keskinäinen koheesio)
alkyyliryhmä (hydrofobisia)
amfipaattinen molekyyli (hydrofiilinen+hydrofobinen osa)
dispersio (kolloidiseos, heterogeenisen seoksen ja liuoksen välimuoto)
emulsio (kolloidipisarat nesteessä)
faasi (tuloksena kun samanlaisten komponenttien välillä voimakas koheesio ja ei koheesiota seoksen toisenlaisiin komponentteihin)
hiilivety (omaa matalan kiehumispisteen, poolittomia, niissä van der Waalsin sidoksia)
heterogeeninen seos (komponentit eri faaseissa, vrt. homogeeninen seos)
homogeeninen seos (erilaiset komponentit muodostavat yhden faasin, ei heijasta ja taita valoa)
homogenointi
hybridiorbitaali
ionisoituminen
kidehila
koheesio (vetovoima, kiinnevoima)
kolloidipartikkelit (dispersion osaset, esim. proteiinit koon ja käyttäytymisen puolesta, koko estää partikkelien spontaanin yhdistymisen, heijastavat ja taittavat valoa -> Tyndallin ilmiö)
kolloidiseos (dispersio, heterogeenisen seoksen ja liuoksen välimuoto)
lipidit (eivät molekyylitasolle saakka liukene veteen)
liuos (nestemäinen homogeeninen seos, komponenttien erottelu sentrifugoimalla ei onnistu)
liuotin (nestemäisen homogeenisen seoksen pääkomponentti)
membraanilipidi (amfipaattinen molekyyli)
neutraalilipidi (esim. triglyseridi, hydrofobinen)
orbitaali
partikkeli (osanen)
pooliset ryhmät (hydrofiilisia!, esim. happea/typpeä sisältävät ryhmät, vetysidokset h2o:oon)
poolittomat ryhmät (pieni koheesio)
puhdas aine (vain yksi komponentti=vain yhdenlaisia molekyylejä)
s-orbitaali
sentrifugoiminen (~sentrifugi)
seos (useampia komponentteja=useammanlaisia molekyylejä)
sooli (kiinteät kolloidihiukkaset nesteessä)
sp^3-hybridisaatio
suspensio (toisen nesteen pisarat tai kiinteät hiukkaset jotka eivät liukene nesteeseen)
sähköstaattiset vuorovaikutukset
tetraedri
Tyndallin ilmiö (kolloidipartikkelien valontaitto- ja heijastusominaisuus)
vaahto (toisen nesteen kaasukuplat jotka eivät liukene nesteeseen; tai nesteen ja kolloidikokoisten kuplien seos)
van der Waalsin sidos