Etsivä löytää: blogista / linkitetyistä sivuista / internetistä

Aug 27, 2009

Välipäivitys, motivaatioselostus

'

Eräs kuuluisa näyttelijä on sanonut: I don't believe that old cliché that good things come to those who wait. I think good things come to those who want something so bad they can't sit still.



Tässä mietteessä on mielestäni vinhasti perää, tai ainakin se melkeinpä kosketti minua. Tuntuu sopivan hyvin omaan tilanteeseen.

Mitä pidemmälle lääkikseen pääsy on lykkääntynyt, sitä hermostuneemmaksi - ehkä kuvaavampi sana olisi malttamattomammaksi - on olo käynyt. Tuntuu siltä, että kaikki muut vaihtoehdot ovat pikkuhiljaa liukuneet pois, aivan kuin itsellä ei voisikaan olla ammatillisesti muita tavoitteita kuin päästä lääkikseen ja lääkäriksi. Kaikki muut mahdollisuudet tuntuvat jotenkin todella vääriltä.

Joskus melkein hymyilyttää: miten en ole tullut aikaisemmin ajatelleeksi tätä vaihtoehtoa, ja miten kaikki näyttää yhtäkkiä niin selkeältä ja kirkkaalta, aivan kuin olisin aina tiennyt että haluan lääkäriksi? Tosin lääkikseen vaadittavat aineet ja sitä sivuavat tieteenalat ovat aina kiinnostaneet. Lukiossa joku jopa joskus kysyi, aionko lääkikseen kun luen sellaisia kursseja. Huitaisin kädellä ja nauroin, sinnehän nyt on niin vaikea päästäkin! Jälkikäteen ajatellen aika mielenkiintoista.



Asialla on tuskallisiakin puolia. Tiedän että tiedekuntaan pääsy on kovan työn takana. Se vaatii aikaa, joka perheellisellä on välillä hyvinkin tiukilla. Lisälastin tuovat nykyisissä työtehtävissä vallitseva tiukka työtahti, ja työmäärä, joka riittäisi varmaan täyttämään joka ikisen tunnin joka ikisessä vuorokaudessa, jos vain töitä voisi ja suostuisi tekemään niin paljon.



Mutta, ei paniikkia! Pikkuhiljaa, mutta sitäkin määrätietoisemmin! Se on mottoni. Kyllä etanakin pääsee maaliin kun vain aikansa pakertaa. Hauska puoli tässä lukemisessa on se, että parit pääsykokeet ovat jo ennättäneet vilahtaa ohi, mutta luku-urakkani sen kun jatkuu. Kyllästymistä ei vielä(kään) ole tullut. En usko että tuleekaan. Pääsykokeeseen en ole vielä uskaltautunut, sillä haluan olla hyvin valmistautunut, enkä mennä sotaan soitellen. Kun menen kokeeseen, menen tosissani yrittämään, en katsomaan. Vaikka sitten tulisi huono tulos, tietäisin että olen oikeasti yrittänyt, enkä vain kokeillut kepillä jäätä. Olen myös valmistautunut hyvin vahvasti siihen, että tuskin pääseen ensimmäisellä yrittämällä sisään lääkikseen. Toinen kerta toden sanoo. ;) Ja voihan yllätyksenä tulla sekin että pääsen kertaheitolla sisään.

Nyt menen tutkailemaan Galenosta, kuinkas muuten!

-Pikkis

P.S. Kiitos kaikille kommenteista ja neuvoista! Lykkyä pääsykoelukuihin! Laitoin vastausta, löytyy kommenttien perästä, parista aikaisemmasta postauksesta. =)

Jul 15, 2009

Moolilaskut unohduksissa

'
Havaitsin että moolilaskut on vähän unohduksissa. Miten laskettiinkaan

kuinka monta moolia ioneja sisältää 1 mol kalsiumkloridia CaCl2?

Osaako kukaan valistuneempi valaista?

Muistisääntö jaksollisen järjestelmän ryhmille

'
Muistisääntö:

Alkkis maistettuaan boolia hiiltyi tyystin: "Ha ha (suomalaista) jaloviinaako!"

Alk = alkalimetallit, I pääryhmä
ma = maa-alkalimetallit, II pääryhmä
boo = booriryhmä, III pääryhmä
hiil = hiiliryhmä, IV pääryhmä
ty = typpiryhmä, V pääryhmä
Ha = happiryhmä, VI pääryhmä
ha (suo) = halogeenit (suolanmuodostajat), VII pääryhmä
jalo = jalokaasut, VIII pääryhmä

Jun 20, 2009

Elämä on kemiaa...

'
Lukion kemian kertaus menossa, jotta Galenoksen kemmapuoli tulee ymmärretyksi sitten syvällisemmin. Käytän apuna netistä löytyviä etälukion kemman harjoituksia

http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kirjasto/harjokeh.html

Nuo ovat ns. vanhan opetussuunnitelman mukaiset kemian kurssit, joista lisää täällä

http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/

Uuden opetussuunnitelman mukainen kokonaisuus löytyy täältä

http://www.oph.fi/etalukio/kemia/

Aikomus on käydä se läpi kun tuo toinen osuus on kahlattu lävitse.

Lukuintoa kaikille muillekin lääkikseen pänttääjille!

-Pikkis

Jun 10, 2009

Ja positiivista asiaa biomolekyylien ryhmistä

'
Biomolekyylien positiivisesti varautuneista ryhmistä...

Ammoniumsuolat (protonoidut amiinit):
- happovakio alkyyliamiineissa yleensä 9-11
- fysiologinen pH: protonoitunut aminoryhmä: ??
-> rakenteeseen positiivinen varaus
1. primaarinen ammoniumryhmä
2. sekundaarinen ammoniumryhmä
3. tertiäärinen ammoniumryhmä

Tarkenna ja käy läpi amidit: asetamidi, N-metyylipropaaniamidi, urea ja amidien ja aminien ero!

Käytännön sovellutus:
- nukleotidiemästen protonoituneen muodon happovakio-arvo hyvin matala
-> eivät protonoidu fysiologisella pH-alueella ??
-> sähköinen neutraalisuus
-> ei emästen keskinäistä repulsiota
-> nukleiinihappojen juosteiden spesifinen pariutuminen mahdollista

Käsitteitä

alkyyliamiinit
amidi
amiini
ammoniumsuolat
fysiologinen pH
primaarinen ammoniumryhmä
protonoidut amiinit
sekundaarinen ammoniumryhmä
tertiäärinen ammoniumryhmä

Happamia (ryhmiä) sanoi kettu

'
Nyt on niin negatiivista asiaa että ;)

Siis lätinää biomolekyylien negatiivisesti varautuneista ryhmistä

1. karboksyylihapot:
- happovakio<5
-> pH 7,4: vapaat karboksyyliryhmät melkein kokonaan anionimuodossa
-> negatiivinen varaus rakenteeseen
- käytännön sovellutus: happamien aminohappotähteiden sivuketjujen karboksyyliryhmät
-> useiden proteiinien negatiivinen varaus

2. fosforihapon esterit (orgaaniset fosfaattiryhmät):
- ensimmäinen happovakioarvo melko alhainen ??
-> käytännön sovellutus: sokerifosfaattien ja nukleiinihappojen negatiivinen varaus

Käsitteitä

aminohappotähde
anioni
fosforihappo
happovakio
karboksyylihappo
karboksyyliryhmä
nukleiinihappo
orgaaninen fosfaattiryhmä
sokerifosfaatti

Lisäjuttua happojen ja emästen protoninsiirtoreaktioista

'
- hyvin vahvat mineraalihapot (esim. kloorivety HCl, typpihappo, jodivety, bromivety) dissosioituvat kokonaan joka olosuhteessa (+H2O->happo-emäsreaktio)
-> pH suoraan hapon konsentraatiosta
Huom! hydroksideilla vedessä dissosioituminen = suolan kationi- ja anioniosan erottuminen (ei happo-emäsreaktio)
- osin dissosioituvat hapot ja emäkset: liuoksen pH:n laskenta ei yhtä suoraviivaista, sillä pH riippuu myös hapon happovakiosta

-> protonien luovutustaipumus vaihtelee!

Polyproottiset hapot ja emäkset:
- moniarvoisia happoja ja emäksiä
- voivat luovuttaa/vastaanottaa useamman protonin
- esim. fosforihappo
* protoninluovutus kolmessa vaiheessa
-> happovakio (pKa) kasvaa joka kerta
-> fysiologisen pH:n lähellä liuoksessa lähinnä divetyfosfaattia ja monovetyfosfaattia ??
... (selvitä ja lue tarkemmin)

Hiilihappo:
- polyproottinen happo
- ei voi eristää vesiliuoksesta
- sen suolat:
1. natriumvetykarbonaatti (natriumbikarbonaatti)
2. kalsiumkarbonaatti
* voi kiteyttää kuivaan muotoon
- hiilidioksidi + vesi
-> hiilihappo
* Henryn laki
-> ilman hiilidioksidi happamoittaa lievästi vettä!
Tarkenna!

- väkevät emäsliuokset sitovat tehokkaasti hiilidioksidia
Selvitä ja lue tarkemmin!

Käsitteitä

anioni
dissosioituminen
happo-emäsreaktio
happojen oksoniumionikonsentraatio
happovakio (pKa)
Henryn laki
hydroksidi-ionikonsentraatioiden tulo (veden ionitulo, vakio kaikissa vesiliuoksissa)
kationi
mineraalihappo
pH
polyproottinen emäs ??
polyproottinen happo ??
veden ionitulo (hydroksidi-ionikonsentraatioiden tulo, vakio kaikissa vesiliuoksissa)

Happovakiosta, protoninsiirtoreaktiosta, happo-emäsindikaattoreista

'
Pooliset ryhmät:
- jotkut toimivat happona/emäksenä (protonin luovutus/vastaanotto)
- biomolekyylien sähkövarausmuutoksilla iso vaikutus kemiallisiin ominaisuuksiin
* ionimuodossa biomolekyylit usein paljon hydrofiilisempia
- hapon (A, esim. karboksyyliryhmä -COOH) ja emäksen (B, esim. aminoryhmä -NH2) välinen

Protoninsiirtoreaktio:
- neutraalit HA+B <-> A- + HB+ negatiivisesti&positiivisesti varautuneet
- yleensä yhden varausasteen muutos
- protonin luovutus
-> ioneja yhdistänyt elektronipari jää hapolle
-> happo (A-) negatiivis-, emäs (B+) positiivisvarauksellinen
- A- ja B-ryhmiä molekyylillä yksi tai useampia
- happovakio:
* emästen voimakkuus ilmoitetaan happovakiolla, sillä kaikki happo- ja emästasapainot kuvataan sillä
* orgaaniset organismit: protoninsiirtoreaktioiden toinen osapuoli usein h2o
* jos vesi toimii protoninsiirtoreaktiossa emäksenä B = H2O -> HB+ = oksoniumioni H3O+
= oksoniumionikonsentraatio (lyhyesti vetyionikonsentraatio lyhennetystä merkinnästä johtuen, siis emäkset (B) voi jättää tässä merkitsemättä)

Happo-emäsindikaattorit:
- vapaa happo ja siitä syntyvä anioni keskenään eri värisiä
- perustuu indikaattorien värimuutoksiin
- suurempien pH-muutosten mittaus
- käytetyt indikaattorit:
1. metyylioranssi
2. metyylipunainen
3. bromitymolisininen
4. fenolipunainen
5. fenoliftaleiini
- indikaattoreilla eri happovakiot
-> indikaattori valitaan mitattavan liuoksen pH:n perusteella
- esim. pH-muutos pH 4-6: metyylipunainen (pKa: 5,1)

Opettele happovakion ja protoninsiirtoreaktion tasapainovakion kaavat!

Käy läpi hapon dissosioituminen ja Hendersonin ja Hasselblachin yhtälöt!

Laske gallen ph-laskut.

Käsitteitä

anioni
dissosiaatio (ionipari -> ioneiksi)
happo-emäsindikaattorit (happamia yhdisteitä)
happovakio (aineen taipumus protonin luovutukseen)
ionisoituminen
oksoniumioni (H3O+)
oksoniumionikonsentraatio
protoni
protoninsiirtoreaktio
puskurointi
tasapainokonsentraatio
tasapainovakio (K)
vakiokonsentraatio

Helsingin lääkis pärjää hyvin vertailussa

'
http://www.hyvinvointipalvelut.fi/portal/uutisia/?bid=1258

Olipa kerran H2O

'
Vettä, se on vettä, jota on muuten sadellut viime aikoina tiuhaan tahtiin.

Mitä vesi on?
- vahva koheesio molekyylien välillä
-> korkeat sulamis- ja kiehumispisteet
- molekyylien happi sp^3-hybridisoitunut
- happiatomilla kaksi vapaata elektroniparia!
- orbitaalirakenne&veden vetysidosten jatkuva, nopea uusiutuminen
-> veden herkkäliikkeisyys Tarkenna!
- esim. tislattu vesi (puhdas aine)
- esim. sytoplasma (seos)

Selvitä tetraedri ja sähköstaattiset vuorovaikutukset sekä niihin liittyvät orbitaali, hybridiorbitaali, s-orbitaali h2o-molekyylin yhteydessä!

Poolittomien ja poolisten ryhmien suhde määrää suureksi osaksi biomolekyylin hydrofiilisuuden!

Hiilidioksidi:
- ei dipoli, vaikka sisältää kaksi poolista C-O-kaksoissidosta, syynä se että ne suuntautuvat vastakkaisiin suuntiin
-> melko pooliton liuotin (kuitenkin hydrofiilisempi kuin poolittomia sidoksia sisältävät aineet)
-> käytännön sovellutus: nestemäisen hiilidioksidin käyttö lipidien uuttamiseen elintarvikkeista
- co2+h2o->h2co3 (hiilihappo, ionisoituu kahdessa vaiheessa, tarkenna!)

Molekyylin hiilen kanssa tasaveroinen määrä happiatomeita tekee molekyylistä hydrofiilisen (esim. sokerivesiliuos, kun taas lipidien triglyseridi ei)!

Uraattikivet ja kihti:
- virtsahapon saostumia virtsassa ja nivelissä
- johtuvat nukleiinihappojen aineenvaihdunnan tuloksen, virtsahapon liikatuotannosta
-> hydrofiilinen, mutta johtuen kiinteästä muodosta huomattavan niukkaliukoinen veden kanssa
Tikkukaavat! Olen todennut että lääketieteessä tikkukaavoja käytetään huomattavan paljon. Niihin on siis keskityttävä teoriatekstin lisäksi.

Käsitteitä

aerosoli (kiinteät ja nestemäiset partikkelit kaasussa, esim. sumu, savu)
alkaani (esim. n-heksaani, hydrofobinen: heikot keskinäiset sidokset -> faasi veden kanssa koska vesimolekyyleillä vahva keskinäinen koheesio)
alkyyliryhmä (hydrofobisia)
amfipaattinen molekyyli (hydrofiilinen+hydrofobinen osa)
dispersio (kolloidiseos, heterogeenisen seoksen ja liuoksen välimuoto)
emulsio (kolloidipisarat nesteessä)
faasi (tuloksena kun samanlaisten komponenttien välillä voimakas koheesio ja ei koheesiota seoksen toisenlaisiin komponentteihin)
hiilivety (omaa matalan kiehumispisteen, poolittomia, niissä van der Waalsin sidoksia)
heterogeeninen seos (komponentit eri faaseissa, vrt. homogeeninen seos)
homogeeninen seos (erilaiset komponentit muodostavat yhden faasin, ei heijasta ja taita valoa)
homogenointi
hybridiorbitaali
ionisoituminen
kidehila
koheesio (vetovoima, kiinnevoima)
kolloidipartikkelit (dispersion osaset, esim. proteiinit koon ja käyttäytymisen puolesta, koko estää partikkelien spontaanin yhdistymisen, heijastavat ja taittavat valoa -> Tyndallin ilmiö)
kolloidiseos (dispersio, heterogeenisen seoksen ja liuoksen välimuoto)
lipidit (eivät molekyylitasolle saakka liukene veteen)
liuos (nestemäinen homogeeninen seos, komponenttien erottelu sentrifugoimalla ei onnistu)
liuotin (nestemäisen homogeenisen seoksen pääkomponentti)
membraanilipidi (amfipaattinen molekyyli)
neutraalilipidi (esim. triglyseridi, hydrofobinen)
orbitaali
partikkeli (osanen)
pooliset ryhmät (hydrofiilisia!, esim. happea/typpeä sisältävät ryhmät, vetysidokset h2o:oon)
poolittomat ryhmät (pieni koheesio)
puhdas aine (vain yksi komponentti=vain yhdenlaisia molekyylejä)
s-orbitaali
sentrifugoiminen (~sentrifugi)
seos (useampia komponentteja=useammanlaisia molekyylejä)
sooli (kiinteät kolloidihiukkaset nesteessä)
sp^3-hybridisaatio
suspensio (toisen nesteen pisarat tai kiinteät hiukkaset jotka eivät liukene nesteeseen)
sähköstaattiset vuorovaikutukset
tetraedri
Tyndallin ilmiö (kolloidipartikkelien valontaitto- ja heijastusominaisuus)
vaahto (toisen nesteen kaasukuplat jotka eivät liukene nesteeseen; tai nesteen ja kolloidikokoisten kuplien seos)
van der Waalsin sidos