'
Kun lääkisluvut ovat kuumentaneet tarpeeksi päätä, sitä kaipaa välillä lyhyttä taukoa ahkeraan lukemiseen. Siihen väliin lääkisaiheinen älypeli sopii kuin nakutettu.
http://alypaa.com/pelit/terveys
"Kohta meissä kaikissa asuu pieni lääkäri."
-Pikkis
'
Eräs kuuluisa näyttelijä on sanonut: I don't believe that old cliché that good things come to those who wait. I think good things come to those who want something so bad they can't sit still.
Tässä mietteessä on mielestäni vinhasti perää, tai ainakin se melkeinpä kosketti minua. Tuntuu sopivan hyvin omaan tilanteeseen.
Mitä pidemmälle lääkikseen pääsy on lykkääntynyt, sitä hermostuneemmaksi - ehkä kuvaavampi sana olisi malttamattomammaksi - on olo käynyt. Tuntuu siltä, että kaikki muut vaihtoehdot ovat pikkuhiljaa liukuneet pois, aivan kuin itsellä ei voisikaan olla ammatillisesti muita tavoitteita kuin päästä lääkikseen ja lääkäriksi. Kaikki muut mahdollisuudet tuntuvat jotenkin todella vääriltä.
Joskus melkein hymyilyttää: miten en ole tullut aikaisemmin ajatelleeksi tätä vaihtoehtoa, ja miten kaikki näyttää yhtäkkiä niin selkeältä ja kirkkaalta, aivan kuin olisin aina tiennyt että haluan lääkäriksi? Tosin lääkikseen vaadittavat aineet ja sitä sivuavat tieteenalat ovat aina kiinnostaneet. Lukiossa joku jopa joskus kysyi, aionko lääkikseen kun luen sellaisia kursseja. Huitaisin kädellä ja nauroin, sinnehän nyt on niin vaikea päästäkin! Jälkikäteen ajatellen aika mielenkiintoista.
Asialla on tuskallisiakin puolia. Tiedän että tiedekuntaan pääsy on kovan työn takana. Se vaatii aikaa, joka perheellisellä on välillä hyvinkin tiukilla. Lisälastin tuovat nykyisissä työtehtävissä vallitseva tiukka työtahti, ja työmäärä, joka riittäisi varmaan täyttämään joka ikisen tunnin joka ikisessä vuorokaudessa, jos vain töitä voisi ja suostuisi tekemään niin paljon.
Mutta, ei paniikkia! Pikkuhiljaa, mutta sitäkin määrätietoisemmin! Se on mottoni. Kyllä etanakin pääsee maaliin kun vain aikansa pakertaa. Hauska puoli tässä lukemisessa on se, että parit pääsykokeet ovat jo ennättäneet vilahtaa ohi, mutta luku-urakkani sen kun jatkuu. Kyllästymistä ei vielä(kään) ole tullut. En usko että tuleekaan. Pääsykokeeseen en ole vielä uskaltautunut, sillä haluan olla hyvin valmistautunut, enkä mennä sotaan soitellen. Kun menen kokeeseen, menen tosissani yrittämään, en katsomaan. Vaikka sitten tulisi huono tulos, tietäisin että olen oikeasti yrittänyt, enkä vain kokeillut kepillä jäätä. Olen myös valmistautunut hyvin vahvasti siihen, että tuskin pääseen ensimmäisellä yrittämällä sisään lääkikseen. Toinen kerta toden sanoo. ;) Ja voihan yllätyksenä tulla sekin että pääsen kertaheitolla sisään.
Nyt menen tutkailemaan Galenosta, kuinkas muuten!
-Pikkis
P.S. Kiitos kaikille kommenteista ja neuvoista! Lykkyä pääsykoelukuihin! Laitoin vastausta, löytyy kommenttien perästä, parista aikaisemmasta postauksesta. =)
'
Havaitsin että moolilaskut on vähän unohduksissa. Miten laskettiinkaan
kuinka monta moolia ioneja sisältää 1 mol kalsiumkloridia CaCl2?
Osaako kukaan valistuneempi valaista?
'
Muistisääntö:
Alkkis maistettuaan boolia hiiltyi tyystin: "Ha ha (suomalaista) jaloviinaako!"
Alk = alkalimetallit, I pääryhmä
ma = maa-alkalimetallit, II pääryhmä
boo = booriryhmä, III pääryhmä
hiil = hiiliryhmä, IV pääryhmä
ty = typpiryhmä, V pääryhmä
Ha = happiryhmä, VI pääryhmä
ha (suo) = halogeenit (suolanmuodostajat), VII pääryhmä
jalo = jalokaasut, VIII pääryhmä
'
Lukion kemian kertaus menossa, jotta Galenoksen kemmapuoli tulee ymmärretyksi sitten syvällisemmin. Käytän apuna netistä löytyviä etälukion kemman harjoituksia
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kirjasto/harjokeh.html
Nuo ovat ns. vanhan opetussuunnitelman mukaiset kemian kurssit, joista lisää täällä
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/
Uuden opetussuunnitelman mukainen kokonaisuus löytyy täältä
http://www.oph.fi/etalukio/kemia/
Aikomus on käydä se läpi kun tuo toinen osuus on kahlattu lävitse.
Lukuintoa kaikille muillekin lääkikseen pänttääjille!
-Pikkis
'
Biomolekyylien positiivisesti varautuneista ryhmistä...
Ammoniumsuolat (protonoidut amiinit):
- happovakio alkyyliamiineissa yleensä 9-11
- fysiologinen pH: protonoitunut aminoryhmä: ??
-> rakenteeseen positiivinen varaus
1. primaarinen ammoniumryhmä
2. sekundaarinen ammoniumryhmä
3. tertiäärinen ammoniumryhmä
Tarkenna ja käy läpi amidit: asetamidi, N-metyylipropaaniamidi, urea ja amidien ja aminien ero!
Käytännön sovellutus:
- nukleotidiemästen protonoituneen muodon happovakio-arvo hyvin matala
-> eivät protonoidu fysiologisella pH-alueella ??
-> sähköinen neutraalisuus
-> ei emästen keskinäistä repulsiota
-> nukleiinihappojen juosteiden spesifinen pariutuminen mahdollista
Käsitteitä
alkyyliamiinit
amidi
amiini
ammoniumsuolat
fysiologinen pH
primaarinen ammoniumryhmä
protonoidut amiinit
sekundaarinen ammoniumryhmä
tertiäärinen ammoniumryhmä
'
Nyt on niin negatiivista asiaa että ;)
Siis lätinää biomolekyylien negatiivisesti varautuneista ryhmistä
1. karboksyylihapot:
- happovakio<5
-> pH 7,4: vapaat karboksyyliryhmät melkein kokonaan anionimuodossa
-> negatiivinen varaus rakenteeseen
- käytännön sovellutus: happamien aminohappotähteiden sivuketjujen karboksyyliryhmät
-> useiden proteiinien negatiivinen varaus
2. fosforihapon esterit (orgaaniset fosfaattiryhmät):
- ensimmäinen happovakioarvo melko alhainen ??
-> käytännön sovellutus: sokerifosfaattien ja nukleiinihappojen negatiivinen varaus
Käsitteitä
aminohappotähde
anioni
fosforihappo
happovakio
karboksyylihappo
karboksyyliryhmä
nukleiinihappo
orgaaninen fosfaattiryhmä
sokerifosfaatti
'
- hyvin vahvat mineraalihapot (esim. kloorivety HCl, typpihappo, jodivety, bromivety) dissosioituvat kokonaan joka olosuhteessa (+H2O->happo-emäsreaktio)
-> pH suoraan hapon konsentraatiosta
Huom! hydroksideilla vedessä dissosioituminen = suolan kationi- ja anioniosan erottuminen (ei happo-emäsreaktio)
- osin dissosioituvat hapot ja emäkset: liuoksen pH:n laskenta ei yhtä suoraviivaista, sillä pH riippuu myös hapon happovakiosta
-> protonien luovutustaipumus vaihtelee!
Polyproottiset hapot ja emäkset:
- moniarvoisia happoja ja emäksiä
- voivat luovuttaa/vastaanottaa useamman protonin
- esim. fosforihappo
* protoninluovutus kolmessa vaiheessa
-> happovakio (pKa) kasvaa joka kerta
-> fysiologisen pH:n lähellä liuoksessa lähinnä divetyfosfaattia ja monovetyfosfaattia ??
... (selvitä ja lue tarkemmin)
Hiilihappo:
- polyproottinen happo
- ei voi eristää vesiliuoksesta
- sen suolat:
1. natriumvetykarbonaatti (natriumbikarbonaatti)
2. kalsiumkarbonaatti
* voi kiteyttää kuivaan muotoon
- hiilidioksidi + vesi
-> hiilihappo
* Henryn laki
-> ilman hiilidioksidi happamoittaa lievästi vettä!
Tarkenna!
- väkevät emäsliuokset sitovat tehokkaasti hiilidioksidia
Selvitä ja lue tarkemmin!
Käsitteitä
anioni
dissosioituminen
happo-emäsreaktio
happojen oksoniumionikonsentraatio
happovakio (pKa)
Henryn laki
hydroksidi-ionikonsentraatioiden tulo (veden ionitulo, vakio kaikissa vesiliuoksissa)
kationi
mineraalihappo
pH
polyproottinen emäs ??
polyproottinen happo ??
veden ionitulo (hydroksidi-ionikonsentraatioiden tulo, vakio kaikissa vesiliuoksissa)
'
Pooliset ryhmät:
- jotkut toimivat happona/emäksenä (protonin luovutus/vastaanotto)
- biomolekyylien sähkövarausmuutoksilla iso vaikutus kemiallisiin ominaisuuksiin
* ionimuodossa biomolekyylit usein paljon hydrofiilisempia
- hapon (A, esim. karboksyyliryhmä -COOH) ja emäksen (B, esim. aminoryhmä -NH2) välinen
Protoninsiirtoreaktio:
- neutraalit HA+B <-> A- + HB+ negatiivisesti&positiivisesti varautuneet
- yleensä yhden varausasteen muutos
- protonin luovutus
-> ioneja yhdistänyt elektronipari jää hapolle
-> happo (A-) negatiivis-, emäs (B+) positiivisvarauksellinen
- A- ja B-ryhmiä molekyylillä yksi tai useampia
- happovakio:
* emästen voimakkuus ilmoitetaan happovakiolla, sillä kaikki happo- ja emästasapainot kuvataan sillä
* orgaaniset organismit: protoninsiirtoreaktioiden toinen osapuoli usein h2o
* jos vesi toimii protoninsiirtoreaktiossa emäksenä B = H2O -> HB+ = oksoniumioni H3O+
= oksoniumionikonsentraatio (lyhyesti vetyionikonsentraatio lyhennetystä merkinnästä johtuen, siis emäkset (B) voi jättää tässä merkitsemättä)
Happo-emäsindikaattorit:
- vapaa happo ja siitä syntyvä anioni keskenään eri värisiä
- perustuu indikaattorien värimuutoksiin
- suurempien pH-muutosten mittaus
- käytetyt indikaattorit:
1. metyylioranssi
2. metyylipunainen
3. bromitymolisininen
4. fenolipunainen
5. fenoliftaleiini
- indikaattoreilla eri happovakiot
-> indikaattori valitaan mitattavan liuoksen pH:n perusteella
- esim. pH-muutos pH 4-6: metyylipunainen (pKa: 5,1)
Opettele happovakion ja protoninsiirtoreaktion tasapainovakion kaavat!
Käy läpi hapon dissosioituminen ja Hendersonin ja Hasselblachin yhtälöt!
Laske gallen ph-laskut.
Käsitteitä
anioni
dissosiaatio (ionipari -> ioneiksi)
happo-emäsindikaattorit (happamia yhdisteitä)
happovakio (aineen taipumus protonin luovutukseen)
ionisoituminen
oksoniumioni (H3O+)
oksoniumionikonsentraatio
protoni
protoninsiirtoreaktio
puskurointi
tasapainokonsentraatio
tasapainovakio (K)
vakiokonsentraatio
'
Vettä, se on vettä, jota on muuten sadellut viime aikoina tiuhaan tahtiin.
Mitä vesi on?
- vahva koheesio molekyylien välillä
-> korkeat sulamis- ja kiehumispisteet
- molekyylien happi sp^3-hybridisoitunut
- happiatomilla kaksi vapaata elektroniparia!
- orbitaalirakenne&veden vetysidosten jatkuva, nopea uusiutuminen
-> veden herkkäliikkeisyys Tarkenna!
- esim. tislattu vesi (puhdas aine)
- esim. sytoplasma (seos)
Selvitä tetraedri ja sähköstaattiset vuorovaikutukset sekä niihin liittyvät orbitaali, hybridiorbitaali, s-orbitaali h2o-molekyylin yhteydessä!
Poolittomien ja poolisten ryhmien suhde määrää suureksi osaksi biomolekyylin hydrofiilisuuden!
Hiilidioksidi:
- ei dipoli, vaikka sisältää kaksi poolista C-O-kaksoissidosta, syynä se että ne suuntautuvat vastakkaisiin suuntiin
-> melko pooliton liuotin (kuitenkin hydrofiilisempi kuin poolittomia sidoksia sisältävät aineet)
-> käytännön sovellutus: nestemäisen hiilidioksidin käyttö lipidien uuttamiseen elintarvikkeista
- co2+h2o->h2co3 (hiilihappo, ionisoituu kahdessa vaiheessa, tarkenna!)
Molekyylin hiilen kanssa tasaveroinen määrä happiatomeita tekee molekyylistä hydrofiilisen (esim. sokerivesiliuos, kun taas lipidien triglyseridi ei)!
Uraattikivet ja kihti:
- virtsahapon saostumia virtsassa ja nivelissä
- johtuvat nukleiinihappojen aineenvaihdunnan tuloksen, virtsahapon liikatuotannosta
-> hydrofiilinen, mutta johtuen kiinteästä muodosta huomattavan niukkaliukoinen veden kanssa
Tikkukaavat! Olen todennut että lääketieteessä tikkukaavoja käytetään huomattavan paljon. Niihin on siis keskityttävä teoriatekstin lisäksi.
Käsitteitä
aerosoli (kiinteät ja nestemäiset partikkelit kaasussa, esim. sumu, savu)
alkaani (esim. n-heksaani, hydrofobinen: heikot keskinäiset sidokset -> faasi veden kanssa koska vesimolekyyleillä vahva keskinäinen koheesio)
alkyyliryhmä (hydrofobisia)
amfipaattinen molekyyli (hydrofiilinen+hydrofobinen osa)
dispersio (kolloidiseos, heterogeenisen seoksen ja liuoksen välimuoto)
emulsio (kolloidipisarat nesteessä)
faasi (tuloksena kun samanlaisten komponenttien välillä voimakas koheesio ja ei koheesiota seoksen toisenlaisiin komponentteihin)
hiilivety (omaa matalan kiehumispisteen, poolittomia, niissä van der Waalsin sidoksia)
heterogeeninen seos (komponentit eri faaseissa, vrt. homogeeninen seos)
homogeeninen seos (erilaiset komponentit muodostavat yhden faasin, ei heijasta ja taita valoa)
homogenointi
hybridiorbitaali
ionisoituminen
kidehila
koheesio (vetovoima, kiinnevoima)
kolloidipartikkelit (dispersion osaset, esim. proteiinit koon ja käyttäytymisen puolesta, koko estää partikkelien spontaanin yhdistymisen, heijastavat ja taittavat valoa -> Tyndallin ilmiö)
kolloidiseos (dispersio, heterogeenisen seoksen ja liuoksen välimuoto)
lipidit (eivät molekyylitasolle saakka liukene veteen)
liuos (nestemäinen homogeeninen seos, komponenttien erottelu sentrifugoimalla ei onnistu)
liuotin (nestemäisen homogeenisen seoksen pääkomponentti)
membraanilipidi (amfipaattinen molekyyli)
neutraalilipidi (esim. triglyseridi, hydrofobinen)
orbitaali
partikkeli (osanen)
pooliset ryhmät (hydrofiilisia!, esim. happea/typpeä sisältävät ryhmät, vetysidokset h2o:oon)
poolittomat ryhmät (pieni koheesio)
puhdas aine (vain yksi komponentti=vain yhdenlaisia molekyylejä)
s-orbitaali
sentrifugoiminen (~sentrifugi)
seos (useampia komponentteja=useammanlaisia molekyylejä)
sooli (kiinteät kolloidihiukkaset nesteessä)
sp^3-hybridisaatio
suspensio (toisen nesteen pisarat tai kiinteät hiukkaset jotka eivät liukene nesteeseen)
sähköstaattiset vuorovaikutukset
tetraedri
Tyndallin ilmiö (kolloidipartikkelien valontaitto- ja heijastusominaisuus)
vaahto (toisen nesteen kaasukuplat jotka eivät liukene nesteeseen; tai nesteen ja kolloidikokoisten kuplien seos)
van der Waalsin sidos
'
Luin muiden pänttääjien blogeja ja siitä kehkeytyi jos jonkinlaista ajatuksenpoikasta.
Kirjoittaminen on minulle opiskelussa se "juttu" tai "juju"! Kun kirjoitan jonkin asian itse muistiin, myös muistan sen paremmin. Jostain syystä näin vain on.
Jospa sitten piirtäisin kaikki avainasemassa olevat kuvat gallesta itselleni talteen? Hmm... Aikamoinen homma, mutta jos se auttaisi asioiden hahmottamisessa, jäsentelyssä ja ulkoa oppimisessa, niin miksei.
Voih, satuin lukemaan blogistani vuosi sitten kirjoittamani lauseen:
Kyllä se etanakin vihdoin pääsee maaliin, vaikka hitaasti kulkisikin.
Tuli hyvä mieli. Nyt olen lääkisluvuissa jo paljon pidemmällä kuin tuon lauseen kirjoittaessani! Edistystä on tapahtunut. Melko huomattavastikin.
Pohtivainen Pikkis
'
"Lääkäri toimii hoitotiimin johtajana ja vastaa, että hänen itsensä ja tiimin tuottama kipu hoidetaan pois ja maksatetaan myöhemmin kalliisti potilaalla."
"Lääkäreitä koulutetaan yliopistoissa noin viisi kappaletta vuodessa. -- Lääkäriksi ei kuitenkaan päästetä tavallista ihmistä, vaan paikat menevät suomenruotsalaisille ja maahanmuuttajille, joilla on jo ennestään kokemusta huumausainealalta."
Hikipedian riemastuttava juttu lekurin ammatinkuvasta
http://hiki.pedia.ws/wiki/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri
Löytyy myös juttua hammaslääkäristä ynnä muusta.
"Suomessa kolme etnistä heimoa saa hammaslääkäripalveluita: oululaiset hammaslääkärit hoitavat saamelaisia, turkulaiset saaristolaisia ja helsinkiläiset stadilaisia. Muualla Suomessa kärsitään hammaslääkäripulasta ja muun muassa Savossa ja Telajärvellä on koulutettu useita hitsaajia parodontologien tehtävään. "
"Myöhemmin hammaslääkärit ovat kuitenkin alkaneet ymmärtää, ettei pää ole irti ruumiista, ja kutsuvat itseään erikoislääkäreiksi."
"Hammaslääkärikunta naisistuu koko ajan; jopa 70% ammatinharjoittajista on hameväkeä. Jokereiden, TPS:n ja Kärppien hampaattomista pelaajista on odotettavissa pitkäaikaisia asiakkaita monille vastavalmistuneille (nais)hammaslääkäreille, joten tulevaisuuden työmahdollisuudet näyttävät valoisilta."
Wikipediassa oikeasti asiallinen kuvaus
http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri
-Pikkis
'
Neljäs postaus jo tänään...
Luin netistä lääkikseen päässeen tärppejä lukuun, tässä tiivistettynä ja itse kommentoituna:
1. pääsykokeessa vaaditaan vain gallessa oleva tieto, kaikki siitä ylimääräinen on todellakin ylimääräistä - tieto helpottaa, luku-urakka ei ole kuitenkaan loppumaton, vain 600 sivua! ;)
2. fyssan ja kemman perusteiden osaaminen helpottaa, toteaisin että auttaa varmaan myös gallen lukua ;)
3. laskut kannattaa laskea nimenomaan juuri gallesta! se siis riittää, ihanan helpottava tieto
4. laskurutiinin on oltava hyvä, sillä laskujen määrää tentissä on lisätty (jotta poikia saataisiin enemmän sisälle)
5. tentin saa tehtyä pitkälti leikkaa-liimaa ja yhdistä tietoasi -periaatteilla, siis kannattaa käyttää päästä löytyvän tiedon lisäksi silkkaa maalaisjärkeä vastausten laatimisessa
6. tarkastele vanhoja pääsykokeita: yleensä samoja isoja kokonaisuuksia ei kysytä aivan perättäisinä vuosina, erinomainen vinkki minusta!
7. vanhojen pääsykokeiden vastausanalyysien perusteella kannattaa tutkiskella, mistä vastaukset gallesta löytyvät -> sovella itse; lisäisin että jäsennä muistiinpanot, tee kokeita harjoitusmielessä, tarkasta ja käy gallea läpi, josko kirjan eri luvuista löytyisi oleellista lisätietoa
8. muista oma elämä!!! :D varmaan tärkeää ettei pää hajoa, ja etenkin jotta motivaatio säilyy loppukevääseen eikä paniikki pääse iskemään
suunnitelma näiden pohjalta:
1. kertaan lukion biologian, kemian ja fysiikan
2. tarkistan että matikkapuoli ja laskurutiini ovat kunnossa, toisin sanoen lasken, lasken ja lasken lukion pitkän matematiikan laskuja!
3. luen gallen ja kirjoitan luetun perusteella esiin nousevat kysymykset ylös
4. etsin vastaukset aiemmin listaamiini kysymyksiin
5. teen jäsennellyt muistiinpanot gallesta, eri lukujen asioita sopiviin kokonaisuuksiin yhdistellen
6. hankin hyvän laskimen ja lasken, lasken ja lasken kemian laskuja: lukion, ylppäreiden, gallen
7. lasken, lasken ja lasken fysiikan laskuja: -"-
8. teen biologian tehtäviä: -"-
9. tutustun vanhojen pääsykokeiden tehtävänantoihin, niin tiedän tarkasti mitä vaaditaan ja mitä ei ehkä kysytä seuraavassa pääsykokeessa, ja teen listan kokonaisuuksista joihin keskityn erityisesti
10. pänttään asiakokonaisuuksia, termejä, lääkislatinaa, ym. niin että osaan ne unissanikin
11. teen vanhojen pääsykokeiden tehtäviä harjoitusmielessä, ilman kirjaa ja ajastimen kanssa
12. tutustun vanhojen pääsykokeiden vastausanalyyseihin ja arvioin suoriutumiseni
13. tarkistan mistä vastausanalyysien tiedot gallesta löytyvät
14. kertaan huonosti hallitsemani osa-alueet muistiinpanojen ja gallen avulla
15. teen lopuksi jonkin vanhan pääsykokeen ja arvioin osaamiseni
Muuta huomionarvoista sen perusteella mitä olen netistä lukenut pääsykoevalmennusmateriaalien esittelystä:
- tee oppimisen mittarina pääsykoetta simuloivia kokeita kotona (vrt. epionen kokeet kotona -paketti mallivastauksineen ja pisteineen)
- tärkeää! tee lista galenoksen vaikeimmista kappaleista (esim. solun sähköiset ominaisuudet), tee ja etsi netistä havainnollistavaa kuvamateriaalia muistiinpanojen tueksi (vrt. epionen galenos haltuun)
- tärkeä tutustua vanhoihin pääsykoekysymyksiin, niiden vastausmalleihin ja pisteytykseen, niin tiedät miten asiat kannattaa esittää ja mistä pisteet tulevat
- lukion fysiikka niin laaja että vain galenoksen kannalta oleelliset asiat mukaan
- älä unohda painottaa biofysiikkaa
- nimenomaan lukion fyssan ja galenoksen fyssan yhdistäminen muistiinpanoissa on oleellista
- teen paljon, siis paljon lukion fysiikan tehtäviä
- poimi galenoksesta kaikki biologian ja fysiologian asiat ja kokoa muistiinpanoiksi, joihin sisältyy paljon havainnollistavia käsitekarttoja, yritä selkeyttää ja yksinkertaistaa asioita, ilmaise asiat ytimekkäästi
- tee tarpeeksi monipuolisesti erilaisia bilsan tehtäviä, pääsykoe, galle, yo, TKK
- lue lukion kemia, opettele perusasiat, juuri muuta ei tarvita mutta perusteet hyvin haltuun
- selvitä kaikki galenoksen epäselviksi jääneet kohdat
- kertaa hyvin jäsenneltyjen muistiinpanojen avulla ennen koetta
Ja kirjoittipa yksi lääkikseen pänttäävä blogin pitäjä: "Ei siihen kuole, jos ei vielä pääsekään sisään, iästä ei koskaan sillä alalla ole haittaa."
Tietysti joskus olisi hyvä päästä aloittamaan opinnot, että valmistuukin joskus. ;) Mutta vähensipä nyt paineita taas hieman.
Olen tosiaan kuullut että moni yrittää kaksi-kolmekin kertaa ennen kuin pääsee sisään lääkikseen. Tavatonta ei ole kai pyrkiä sitäkin useamman kerran - ja päästä lopulta medisiinariksi. Silti haluan mielellään sisään heti ensiyrittämällä, sama luku-urakka se on edessä seuraavaakin vuotta ajatellen! Ja lääkäriys on sitten aina yhden vuoden kauempana.
Erilaisia valmentavia kursseja ja itseopiskelumateriaalipaketteja gallen tueksi olen tutkaillut netistä, mutta vaikuttavat todella tyyriiltä! Niistä olisi kyllä se hyöty että kursseilla epäselvät kysymykset saavat vastauksen, väärinkäsitykset oikaistaan ja oikeasti pääsykokeen kannalta oleellisia asioita osataan painottaa oikein opetuksessa. Kursseista olen lukenut monesta blogista mielipiteitä ja vaikuttaa siltä että Epionen kurssit on melkeinpä tehokkaimpina ja yksilöön keskittyvinä parhaina pidettyjä, ja kandidaattikustannuksen materiaalien tehtävät hyvin itegroituja ja pääsykoetehtäviä vastaavia. Näiden lisäksi valmennuskeskuksen kurssit ja materiaalit ovat saaneet kiitosta, tosin jääneet useasti kolmanneksi käsitykseni mukaan. Muita on sitten harjoitus.comin matskut ja lääkisopiskelijoiden seurojen kurssit, joista on vaihtelevia mielipiteitä. Ja onhan noita vaikka mitä muitakin.
Jotenkin on vaan itse kyettävä samaan samat tulokset omassa opiskelussa. Tiedän että osa lääkikseen päässeistä on päässyt sinne ihan ilman valmentavia kursseja, ja minä aion olla yksi heistä!
Kun pääsykokeeseen osallistuminen on hieman ajankohtaisempaa, voisin harkita jonkin valmennusta tarjoavan tahon harjoituspääsykokeiden ja harjoitustehtävien hankkimista. Olen huomannut että niitä myydään myös aikaisemmilta vuosilta, joten täytyy sitten lähempänä arvioida onko niihin satsaaminen järkevää ja mitä kannattaa hankkia vai pärjäänkö muita tehtäviä tekemällä. Ainakin kasan aikaisempien vuosien pääsykokeita vastausanalyyseineen aion hankkia yliopistolta.
Gallea lukiessani olen havainnut että mitään avaruustiedettähän tämä ei kuitenkaan ole (ja sitäkin alaa lukevat jotkut, hekin täysin normaalein kyvyin varustettuja ihmisiä). En koe lääkikseen pääsemistä mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeana asiana, vaikka sinne pääsemistä pidetäänkin usein aivan erityisupeana suorituksena, niin että tavallinen pulliainen ei melkeinpä edes kehtaa harkita (tai kertoa) menevänsä pääsykokeisiin.
Tosin minähän en olekaan mikään "tavallinen pulliainen"!
No, vaikeaa sinne tietysti on päästä, myönnetään.
Ja mielestäni erityisupea juttu kun lääkikseen pääsee, mutta ihan muista syistä.
Haluan uskoa että - ainakin suurimman osan kohdalla - kyse lääkikseen pääsemisessä on lähinnä tahdonvoimasta (ja perslihaksista). Ja hyvä ihme sentään, näitä tietojahan sitten tarvitaan opiskelun alkaessa. Jos sisään pääsisi vaikkapa rahaa ojentamalla, joutuisi saman luku-urakan suorittamaan hikihatussa opiskelujen alkuvaiheessa, jotta ylipäänsä ymmärtäisi jostain jotakin! Nyt pänttäämiseen on armollisesti itse valitun ajanjakson verran aikaa. Kyse on siitä että viitsii sisukkaasti opiskella ja nähdä vaivaa asioiden syvälliseen opetteluun. Ken tahtoo, hän pystyy! Olkoon se mottoni.
-Pikkis
'
Olen tässä pohtinut pääsykoetta, rajallista aikaa sekä tehtävien määrää ja vaikeusastetta. Pääsykoehan koostuu biologian, kemian, fysiikan ja aineistotehtävistä.
Todennäköisesti suoritan pääsykokeen niin että aloitan aineistotehtäväosuudella. Kokeen alussa saan siten turhat jännitykset jännitettyä pois keskittymällä ensin aineiston tarkasteluun, niin ettei suoraa päätä tarvitse lähteä itse tuottamaan tekstiä. Kun tätä kautta on "päässyt sisälle kokeeseen", voikin aloittaa aineistoon perustuvan tekstin tuottamisen, jolle aineisto toimii vielä hyvänä tukena (ja turvana).
Hyvänä jatkona aineistotehtäväosuuden jälkeen todennäköisesti toimii biologian tehtäväosuus, jonka voisin ottaa käsittelyyn seuraavaksi. Sitten voisin keskittyä fysiikan tehtäviin, joissa pääsee laskeskelemaan laskuja.
Viimeisenä sokerina pohjalla ovat sitten kemian tehtävät, joita aloittaessa suurin painolasti on jo pudonnut harteilta kun muut tehtäväalueet on jo onnistuneesti tehty valmiiksi.
Mietin vielä että kannattaisikohan kokeen alussa lukea pikaisesti koko koe läpi ja kirjata samalla ranskalaisin viivoin kunkin tehtävän osalta mieleen tulevia asioita. Silloin saisi vastaukset paremmin jäsenneltyä eikä mikään olennainen seikka niin helposti pääsisi unohtumaan vastauksesta. Vai saakohan tuolla systeemillä vain pahan paniikin aikaiseksi? Siis olisiko parempi ettei tiedä minkälaisia haasteita edessä odottaa ja keskittyä vain yhteen tehtävään kerrallaan? Luulen että minulle sopivin tekniikka on silti lukaista koko koe läpi niin paniikki pikemminkin vähän helpottaa kun tietää mitä on odotettavissa. Ehkä aivotkin alkavat sitten taustalla jo prosessoimaan tietoa eri tehtävien perustaksi (hyvää toiveajattelua)!
Vielä kun tietäisi, miten tehtävien tekoon käytetty aika pääsykoekokelailla keskimäärin jakautuu eri tehtäväosa-alueiden kesken, niin että osaisi hieman vahtia kelloa ja varmistaa ettei mihinkään alueeseen kulu liikaa aikaa.
Vaikka tehtävien paljous suhteessa käytettävissä olevaan aikaan vähän pelottaa, on toisaalta mielestäni erittäin hyvä että kokeessa on kiire! Kaikki turha rönsyily jää tehtävien teossa pois.
-Pikkis :)
'
Elikkä nukleiinihapoista... Tuntuu aika tutulta asialta eli hyvin muistuu mieleen, olen tainnut lukiossa opetella nämä tosi hyvin!
Nukleiinihappo:
- esim. pentoosisokerit (esim. β-D-riboosi, β-D-2-riboosi) Okei, tämä vaatii vähän tarkennusta!
- muodostuu nukleotidi-ketjusta:
* nukleotidin 5'-hiilen fosfaattiryhmä sitoutuu seuraavan nukleotidin 3'-hiilen hydroksyyliryhmään (esterisidos)
* nukleotidin nimi emäsosan mukaan
* nukleotidin pentoosin nimi:
a. DNA:ssa: D-deoksiriboosi
b. RNA:ssa: D-riboosi
* nukleotidin muoto: pentoosi (=fosfaattiryhmä+emäs):
a. 5-hiilessä fosfaattiryhmä
1. deoksiriboosifosfaatti (DNA)
2. riboosifosfaatti (RNA)
b. 1-hiilessä
1. pyrimidiiniemäs
** sytosiini, C (DNA, RNA)
** tymiini, T (DNA)
** urasiili, U (RNA)
2. tai puriiniemäs
** adeniini, A (DNA, RNA):
*** mm. adeniini+riboosi+3x fosforihappotähde=ATP=adenosiinitrifosfaatti, lipidien ja sokerien hapetuksessa syntyvä, tehtävänä energiantuotto
*** mm. adeniini+riboosi+1x syklinoitunut fosforihappotähde=cAMP=syklinen adenosiinitrifosfaatti, signaalimolekyyli joka mm. välittää solun entsyymeille tiedon solukalvoreseptorien aktivaatiosta
** guaniini, G (DNA, RNA)
Käy huolellisemmin läpi nukleotidien ja nukleiinihappojen esimerkkitikkukaavat!
DNA:sta...
- huonosti liukenevat emäkset
- hydrofiiliset fosfaattiryhmät
-> stabiili rakenne
- 2 nukleotidiketjua kierteillä:
* sitoutuminen: A-T, C-G
* puriiniemäs-(vetysidos)-pyrimidiiniemäs
* kodoni = aminohapon määräävä DNA:n emäskolmikko
(jotkin eri kodonit voivat tuottaa saman aminohapon, esim. lysiini TTT tai TTC!)
RNA:sta...
- yksi nukleotidiketju:
1. lähetti-RNA
2. siirtäjä-RNA
3. ribosomaalinen RNA
Proteiinisynteesistä...
- tuman DNA
-> transkriptio: lähetti-RNA:n synty komplementaarisena DNA:n nukleotidiketjulle
-> solulima
-> translaatio: siirtäjä-RNA (aminohappo kerrallaan) proteiiniketjuun
-> ribosomaalinen RNA katalysaattorina peptidisidosten muodostumiselle (translaation yhteydessä)
- vasteparit:
* A-U
* C-G
* G-C
* T-A
- eksoni = proteiinisynteesissä DNA -> RNA kopioituva osa
- introni = osa joka ei kopioidu proteiinisynteesissä DNA -> RNA (tietyt eläinsolun proteiinit)
- polypeptidiketjun lopetuskodonit: ATT, ATC, ACT
Käsitteitä
adeniini (puriini)
aminohapposekvenssi (proteiinin osanen)
AMP (adesoniinmonofosfaatti)
cAMP (syklinen AMP)
ATP (adenosiinitrifosfaatti)
deoksiribonukleiinihappo (DNA)
deoksiriboosifosfaatti
eksoni (proteiinisynteesissä DNA -> RNA kopioituva osa)
entsyymi
esterisidos (kahden nukleotidin välinen, fosfaattiryhmä-hydroksyyliryhmä)
fosfaattiryhmä
fosforihappotähteet ("nukleiinihappojen muod. fosforih.täht., sokerista, emäsyhdisteestä") ?
guaniini (puriini)
hapetus
hydroksyyliryhmä
introni (osa joka ei kopioidu DNA -> RNA)
kodoni (DNA:n emäskolmikko, määrää aminohapon)
kromosomi
nukleiinihappo
nukleotidi
pentoosi (hiilihydraatti, monosakkarideja, 5xhiili)
proteiinisynteesi
puriiniemäs (pentoosissa)
pyrimidiiniemäs (pentoosissa)
ribonukleiinihappo (RNA)
riboosifosfaatti
signaalimolekyyli (solunsisäinen viestiaine, esim. cAMP)
solukalvoreseptori
sytosiini (pyrimidiini)
transkriptio (lähetti-RNA:n synty proteiinisynteesissä) selvitä yksityiskodat!
translaatio (proteiinisynteesissä) selvitä yksityiskodat!
tymiini (pyrimidiini)
urasiili (pyrimidiini)
Voihan pentoosi sentään! Selvitä pentoosi vielä tarkemmin sen lisäksi että se on biomolekyyleihin kuuluva viisihiilinen hiilihydraatti... Ja esteri- sekä vetysidokset.
'
Siis aminohapoista...
(vähän protskuistakin)
Aminohappo:
- muoto: amino+karboksyyliryhmä
- tärkeät polypeptidit: yksi- ja kolmikirjainlyhentein (esim. alaniini, Ala, A)
- 20 α-aminohappoa mukana proteiinisynteesissä
- kaikkiaan kymmeniä-satoja, kaikki L-aminohappoja (paitsi glysiini)
- tosi pieniä yhdisteitä molekyylipainoltaan (150-200g/mol)!
- vapaina verenkierrossa
- vapaina soluissa
* reseptoriproteiinit solukalvossa
- peptidisidoksiset aminohappotähteet proteiineissa (esim. insuliini):
* aminohappo jossa vapaa aminoryhmä = N-pää = aminopää
-> ah:n karboksyyliryhmä liittyy seuraavan ah:n aminoryhmään
(h2o:ta poistuu)
-> dipeptidi
-> 3. ah mukaan
-> tripeptidi
-> 4. ah mukaan, jne. useisiin satoihin
-> polypeptidi
-> sekundaariset ja tertiaariset rakenteet
-> joissakin rikkisiltoja
-> viimeinen karboksyyliryhmä jää vapaaksi = C-pää = karboksyylipää
- ryhmittely sivuketjun mukaan:
1. happamat
2. emäksiset
3. varauksettomat hydrofiiliset
4. hydrofobiset
5. rikkiä sisältävät
Selvitä mitä aminohappoja on reseptoriproteiinien solukalvon läpi menevissä osissa?
Käsitteitä
α-aminohappo
alaniini (hydrofobinen)
aminohappotähteet (proteiinissa)
aminopää (N-pää)
aminoryhmä
argiini (emäksinen)
asparagiini (varaukseton hydrofiilinen)
asparagiinihappo (hapan)
C-pää (karboksyylipää)
dipeptidi
fenyylialaniini (hydrofobinen)
glutamiini (varaukseton hydrofiilinen)
glutamiinihappo (hapan)
glysiini (varaukseton hydrofiilinen)
histidiini (emäksinen)
insuliini
isoleusiini (hydrofobinen)
karboksyylipää (C-pää)
karboksyyliryhmä
kysteiini (rikkipitoinen)
L-aminohappo
leusiini (hydrofobinen)
lysiini (emäksinen)
metioniini (rikkipitoinen)
N-pää (aminopää)
peptidisidos
polypeptidi
proliini (hydrofobinen)
proteiinisynteesi
reseptoriproteiini (reseptori)
rikkisilta (kovalenttiset sidokset proteiineissa)
sekundaarinen rakenne (proteiini)
seriini (varaukseton hydrofiilinen)
tertiaarinen rakenne (proteiini)
treoniini (varaukseton hydrofiilinen)
tripeptidi
tryptofaani (hydrofobinen)
tyrosiini (hydrofobinen)
valiini (hydrofobinen)
'
Ihmiselimistön massasta 96%: O, C, H, N.
Biomolekyylit = solun orgaaniset aineet:
1. hiilihydraatit
- koostuvat: C, H, O
- rakentuneet sokeriyksiköistä
- ryhmittely:
a. monosakkaridit mm.
1. trioosit esim. glyseraldehyd, C:tä 3 kpl
2. pentoosit (rengasmuodot biol.nesteissä vallitsevia, myös suoraketjuisia -> tasapainotila) esim. riboosi, C:tä 5 kpl
3. heksoosit (rengasmuodot biol.nesteissä vallitsevia, myös suoraketjuisia -> tasapainotila) esim. glukoosi (solujen energialähteenä: hapettuessa -> hiilidioksidi+vesi+ATP jota solut hyödyntävät), fruktoosi, mannoosi, galaktoosi), C:tä 6 kpl
b. disakkaridit
c. polysakkaridit
2. lipidit eli rasvat:
a. triglyseridit eli "varsinaiset rasvat"
- poolittomia
- usein estereitä (energiavarastot rasvasoluissa)
- membraanilipidit eli kalvolipidit, amfipaattisia (kaksoiskalvot) ks. alempana lisää!
* karboksyylihapot (usein hydrofobinen hiiliketju+hydrofiilinen karboksyyliryhmä)
* tyydyttyneet rasvahapot (C=C):
** palmitiinihappo: 16xhiili
** voihappo: 4xhiili
** steariinihappo: 18xhiili
* tyydyttymättömät rasvahapot (kasvikset, kala, vaihtolämpöiset, min. 1 kpl C=C
** öljyhappo: 1 C=C
** linoleenihappo: 2 C=C
** arakinodihappo: 4 C=C
** vie tyydyttymätöntä enemmän tilaa solussa
b. sterolit ja muut steroidit
- toisiinsa liittyneet hiilirenkaat
- mm. kolesteroli (toimii solukalvoilla, kuuluu myös luokkaan kalvolipidit!)
- sappisuolat
- steroidihormonit (mm. sukupuoli-, muut elintoimintoja säätelevät hormonit)
c. fosfolipidit
d. karotenoidit
3. aminohapot ja proteiinit (valkuaisaineet):
a. aminohapot:
1. aromaattiset
2. alkoholit
3. kaksoishapot
4. typpipitoiset
5. rikkipitoiset
6. muut
- amino-&karboksyyliryhmä
b. proteiinit:
- peptidisidosteinen aminohappoketju(t)
- solunrakennus, -toiminnot
- elimistön typpi-, neste-, happo-, emäs-, kalium-natrium-tasojen ylläpito
- immuunipuolustus
- toimii transkriptiotekijänä
- ja entsyyminä
4. nukleotidit ja nukleiinihapot:
a. nukleotidit:
- monomeeri
- muodostaa nukleiinihapot
- fosfaatti+sokeri+emäs
b. nukleiinihapot:
- DNA
- RNA
Taas vähän hiilestä, tai oikeastaan hiiliatomeista:
- pienikokoisia
- sitomisluku 4 mahdollistaa useat erilaiset yhdisteet
- C yhdessä seuraavien: O, N, P, S, H pystyy muodostamaan kovalenttisia sidoksia (kestäviä!)
- usein katenoitunut tai rengasmainen yhdiste
- heteroatomien kanssa funktionaalisia ryhmiä
-> hiiliyhdisteet solujen rakenteen ja toiminnan kannalta tärkeitä!
- solujen entsyymit pystyvät purkamaan sidokset
Hiilareista...
Hydroksyyliryhmä:
Selvitettävä ja tarkennettava tämä kohta!
Disakkaridi = kahden heksoosin ketju (esim. laktoosi, sakkaroosi)
Polysakkaridi = jopa yli 1000 heksoosin ketju (esim. kasvitärkkelys, eläinglykogeeni)
Di- ja polysakkarideissa glykosidisidos (esim. sakkaroosi, glykogeeni)
Sokerit: heksosamiinit (reaktio aminoryhmän kanssa)
Proteiinit: glykoproteiinit
Lipidit: glykolipidit
-> esim. solukalvon komponentit -> veriryhmän ominaisuuksien säätely
Lue tarkemmin, opettele piirtämään esimerkkidisakkaridit!
Orgaaniset nesteet:
- D-glukoosi yleisin
- polaroidun valon värähtelytason kiertyminen erilaista eri monosakkarideilla
-> polarisaatiotason kiertymiseen perustuva sokerianalytiikka
-> käytännön sovellutus: virtsanäytteen sokeripitoisuuden arviointi
Enemmän rasvoista...
Triglyserideihin kuuluvat membraanilipidit eli kalvolipidit
(solukalvon rasva-aineet):
1. glyserofosfolipidit:
- esim. etanoliamiini
a. hydrofobinen osa: karboksyylihappojen korvaamat glyserolin kaksi hydroksyyliryhmää
b. poolinen osa: kolmanteen hydroksyyliryhmään liittynyt fosforihappo, johon liittynyt poolinen aminoalkoholi
2. sfingolipidit:
- yleisrakenne muistuttaa glyserofosfolipidejä mutta
* toinen hiiliketju kiinteä osa runkomolekyyliä (sfingosiinia)
* karboksyylihappo kiinnittynyt amidisidoksella toiseen hiiliketjuun
* glykolipideissä poolinen osa: fosfaatti+aminoalkoholi (tai sokerirakenteita)
- solukalvo muodostuu
* kahdesta kerroksesta glyserofosfo- ja sfingolipidejä
* hydrofobiset päät solukalvossa
* hydrofiiliset kalvon pinnalla
Selvitä nämä tarkasti!
Sekä steroideihin että membraanilipideihin kuuluva kolesteroli:
- 4-renkainen (A-D) + A-renkaan poolinen hydroksyyliryhmä + D-renkaan sivuketju
- säätelee solukalvojen fysikaalisia ominaisuuksia
- steroidihormonien synteesin lähtöaine (renkaiden ja sivuketjun modifikaatiot synteesissä)
Selvitä kolesterolin rakenne ja toiminta tarkasti!
Steroleihin ja steroideihin kuuluvat prostaglandiinit: Tarkista ryhmä johon kuuluu?
- E- ja F-muodot (PGE ja PGF)
- syntetisoituu kalvolipidien arakidonihaposta
- hormonien tapaiset vaikuttajat:
* sileässä lihaksistossa
* verisolujen aggregaatiossa
* tulehdusreaktiossa
- PGE- ja PGF-yhdisteet:
* supistavat kohdun lihaksistoa
-> käytetään myös aborttien ja synnytysten käynnistyksessä
- prostaglandiinien synteesin kiihtyminen
-> kuume ja kipu
-> asetyylisalisyylihapon, ym. kuume-/kipulääkkeet: prostaglandiinisynteesin esto
Fosfolipidit
?
Karotenoidit
?
Opettele piirtämään voihapon kemiallinen rakenne!
Käsitteitä
1-hiili (karbonyylihiili C=O; 2-hiili = sitä seuraava eli anomeerihiili)
5-hiili (5. hiili laskien karbonyylihiilestä aloittaen)
α-linoleenihappo
aggregaatio (~verisolujen aggregaatio = verihyytymän muodostuminen)
amfipaattinen (kuten kalvolipidi)
amidisidos
aminoalkoholi
aminohappoketju
anomeerihiili (hiilihydraattien rakenteet: karbonyyliryhmän (C=O) hiilestä katsoen seuraava hiili, käytännössä 2-hiili; anomeerit yleisesti kemiassa rinnakkaisia molekyylimuotoja, eroavat toisistaan vain geometrisen rakenteen osalta (esim. hydroksyyli-ryhmä saattaa sijaita molekyylirenkaan tasosta katsoen eri puolella; heksooseissa suoraketjuisen muodon karbonyylihiili liittyy hapen välityksellä 5-hiileen -> karbonyylihiiltä kutsutaan tämän jälkeen anomeerihiileksi, ja karbonyyliryhmä muuttunut hydroksyyliryhmäksi)
arakidonihappo
asetyylisalisyylihappo (kuume- ja kipulääke)
ATP
avaruusisomeria (avaruudellinen sijoittautuminen?)
biomolekyyli (solun orgaaninen aine)
dekstro
disakkaridit (esim. kahden heksoosin ketju)
DNA
D-glukoosi (D-sokeri, d=dekstro; D-glyseraldehydi kääntää polaroidun valon värähtelytasoa oikealle, siitä nimitys; tarkennettava??)
emästaso
entsyymi
esteri
etanoliamiini
fruktoosi
fosfaattiosa
fosfolipidit
funktionaalinen ryhmä
galaktoosi
glukoosi
glykoproteiini
glykolipidi
glykosidisidos (di- ja polysakkarideissa)
glyseraldehyd
glyserofosfolipidi
heksoosit
heteroatomi
hydrofiilinen osa <> hydrofobinen osa (karboksyylihapot)
hydroksyyliryhmä (emäsryhmä, O-H)
immuunipuolustus
kaksoishapot
kalium-natriumtaso
karboksyylihapot
karboksyyliryhmä
karbonyylihiili (1-hiili, C=O)
karbonyyliryhmä (C=O)
karotenoidit
katenaatio (pitkän hiiliketjun muodostuminen)
kolesteroli
kovalenttinen sidos
L-glukoosi
linolihappo
lipidit
mannoosi
membraanilipidi (kalvolipidi)
monomeeri
monosakkaridit (esim. glukoosi, vrt. disakkaridi, kahden heksoosin ketju; kun kaksi monosakkaridimolekyyliä liittyy yhteen, muodostuu disakkaridi, esim. sakkaroosi (tavallinen sokeri); jos kolme tai useampia molekyylejä liittyy yhteen, muodostuu polysakkaridejä, esim. selluloosa (esim. puu) tai tärkkelys (esim. vilja tai peruna)
nukleiinihapot
nukleotidit
PGE
PGF
pentoosit
peptidisidos
polysakkaridit (jopa tuhansien heksoosien ketju)
poolinen hydroksyyliryhmä (kolesteroli)
prostaglandiinit
proteiinit (valkuaisaineet)
riboosi
rikkipitoiset aminohapot
RNA
sappisuolat
sfingolipidit
sfingosiini
sitomisluku
steroidit
steroli (lipidiryhmä: sterolit ja muut steroidit)
sukupuolihormonit
transkriptiotekijä (geenien säätely)
triglyseridit
trioosit
typpipitoiset aminohapot
'
Orgaaniset reaktiot:
1. substituutioreaktiot (korvausreaktiot, funktionaalinen ryhmä vaihtuu, yleisin)
2. additioreaktiot (liittymisreaktiot)
- additioreaktioihin kuuluu tärkeä ryhmä pelkistysreaktiot (esim. vetymolekyyliin liittyminen!)
3. eliminaatioreaktiot (lohkaisureaktiot)
- eliminaatioreaktioihin kuuluu tärkeä ryhmä hapetusreaktiot (esim. vetymolekyylin poistuminen!)
4. muut orgaaniset reaktiot
Entsyymit ja kofaktorit mahdollistavat monen biologisen systeemin kemialliset reaktiot (esim. pelkistys- ja hapetusreaktiot!).
Orgaanisen kemian reaktioihin vaikuttavat lisäksi mm. reaktion suorituslämpötila ja erilaiset liuottimet. Selvitettävä minkälaisia biologisten järjestelmien reaktioissa?
Käsitteitä
additioreaktiot eli liittymisreaktiot
eliminaatioreaktiot eli lohkaisureaktiot
entsyymi
hapetusreaktiot
kofaktori
liuottimet
pelkistysreaktiot
R = reaktiossa muuttumaton alkyyliryhmä (hiilivetyryhmä, esim. etyyli, metyyli, propyyli)
R' = samassa yhdisteessä esiintyvä toinen alkyyliryhmä
reagenssi
reaktion suorituslämpötila
substituutioreaktiot eli korvausreaktiot
'
Synteesin tarkastelu:
1. termodynamiikka:
- lämpötalous
- voiko reaktio tapahtua?
- miten tasapaino asettuu? (yleensä puolelle, jossa pysyvämmät yhdisteet ja sidokset!)
2a. kinetiikka:
- reaktion nopeus
- tapahtuuko reaktio?
2b. miten reaktion nopeuteen voidaan vaikuttaa?
- mm. katalyytit
- konsentraation lisääminen
- lämpötilan nosto (huomioi solun denaturaatio jos elimistön normaalilämpötila ylitetään...)
Synteesi=uuden orgaanisen yhdisteen valmistaminen
- pääasiassa funktionaalisten ryhmien muutosta!
- biologisissa reaktioissa: DNA:lla, entsyymeillä, hiilihydraateilla, peptideillä, proteiineilla
- myös hiilisidosmuutokset
- pyrkimys heikoista lujempiin sidoksiin eksergonisten reaktioiden kautta niin että tasapainotila saavutetaan (konsentraatioiden suhde = reaktion tasapainovakio)
-> tapahtuu hyödyntämällä Gibbsin energiaa (oltava negatiivinen, muuten kyseessä endergoninen reaktio -> reaktio ei etene)
Tarkista kaava!
- Biologisissa reaktioissa olomuotomuutokset harvinaisia
- Entropian osuus: onko reaktiotuotteina enemmän osasia kuin lähtöaineina?
-> jos, niin lisääntyvä entropia (mm. selluloosan palamisreaktiossa entropia on lisääntyvää)
- Jos edelliset eivät vaikuta reaktiossa, ja yhdisteiden sidosten sidosenergiat tiedetään
-> tasapainotilan asema ja reaktion onnistuminen voidaan ennustaa
Ihmisen elimistö ei kykene selluloosan hydrolyysiin, johtuen liian hitaasta reaktionopeudesta (muuten kyllä olisi termodynamiikaltaan eksergoninen reaktio ja reaktiossa lisääntyvä entropia -> suotuisa reaktio), sillä meiltä puuttuu reaktiota nopeuttava katalyytti. Tarkistin että tämän katalyyttinä toimivan entsyymin nimi on kuvaavasti sellulaasi, jota mm. hevosen, lehmän ja termiitin ruoansulatuskanavan bakteerit tuottavat!
Molekyylien reaktiivisten kohtien saattamista kosketuksiin toistensa kanssa voidaan edistää:
1. lämpötilan nosto
-> liike-energian lisäys
- huomioi elimistön normaalilämpötilan ylityksen haittavaikutukset, solujen denaturaatio
2. konsentraation lisäys
- huomioi solunsisäisten kemiallisten yhdisteiden pitoisuuksien haitalliset muutosvaikutukset, myrkytys
3. katalysaattorit
-> rakennemuutokset reaktio-osapuoleen tai -puoliin
- reaktion jälkeen katalysaattori vapautuu seuraavan osallistujaparin käyttöön
Käsitteitä
denaturaatio
eksergoninen reaktio (lämpöä vapautuu, sidoksen muodostuminen)
endergoninen reaktio (lämpöä sitoutuu, siis sidoksen katkaiseminen, sisältyykö muita reaktioita?)
entalpia (lämpösisältö)
entropia (epäjärjestys tai osasten liikkumavapaus)
entsyymi
Gibbsin energia (vapaa energia, mm. reaktioissa käytettävissä oleva)
hydrolyysi (vettä lisättäessä yhdiste hajoaa takaisin lähtöaineikseen, esim. selluloosan pilkkominen glukoosiksi)
katalyytti (reaktion nopeuttaja)
kinetiikka
konsentraatio
mol
mmHg
reaktiiviset kohdat (molekyyleillä)
SI-järjestelmä
sidosenergia (sidoslujuus)
synteesi
tasapainotilan asema (tasapainoasema)
tasapainovakio (lähtöaineiden ja reaktiotuotteiden konsentraatioiden suhde)
termodynamiikka
P.S. Muista kerrata SI-järjestelmän perus-, täydentävät ja johdannaissuureet yksikköineen ja muunnoksineen, SI-järjestelmän ulkopuolisista erityisesti paineen mittauksessa mmHg (elohopeamillimetri)!
'
Orgaaniset yhdisteet sisältävät seuraavat:
1. hiilirunko; hiilten välillä yksinkertaisia, joskus myös kaksois- ja kolmois-, sidoksia
2. edelliseen kiinnittyneet vetyatomit (niin monta että hiilen sitomisluku 4 täyttyy, vapaat paikat riippuvat sitoutuneiden heteroatomien määrästä)
3. ensimmäiseen mahdollisesti kiinnittyneet heteroatomit; biomolekyyleissä yleensä typpi, happi, rikki polarisoituneella sidoksella (hiilen alhaisempi elektronegatiivisuus); lisäksi fosfori O-atomin välityksellä (esterit)
4. mahdolliset heteroatomien välityksellä toisiinsa liittyneet hiiliketjut
Sitoutuneiden atomien elektronegatiivisuuserot (kuten hiilen ja heteroatomin välinen sidos) tekevät sidoksesta polarisoituneen ja lisäävät sidoksen reaktioherkkyyttä.
Funktionaalinen ryhmä:
1. ryhmä, jossa heteroatomi osallisena, ns. toiminnallinen ryhmä, nimitys johtuu polarisoituneiden sidosten reaktioherkkyydestä
2. poikkeuksena edelliseen hiilivetyjen C-C-kaksois- ja kolmoissidokset, jotka muodostavat funktionaalisen ryhmän (hiilivedyissä ei heteroatomia!)
3. hiiliyhdisteissä reaktioherkimpiä; reaktiot kohdistuvat yleensä ryhmään tai sen välittömään läheisyyteen, C-C- ja C-H-sidosten pysyessä ennallaan
4. määrää yhdisteen kemiallisen käyttäytymistavan (siis riippuu minkälainen heteroatomin kiinnittymistapa ja luonne on)
5. esim. hydroksyyliryhmä (OH-ryhmä), joita sisältäviä yhdisteitä kutsutaan alkoholeiksi
6. esim. karbonyyliryhmä (C-O-kaksoissidoksen muodostama ryhmä)
7. kuten edellisistä huomaa, ryhmän nimitys voi tarkoittaa hiili-heteroatomi-sidosta tai pelkkää heteroatomia mahdollisine vety-sidoksineen
8. Yhdisteessä voi olla niitä yksi tai useampia, ja ne voivat olla keskenään erilaisia
Käsitteitä
alkoholit (OH-ryhmän sisältävät yhdisteet)
biomolekyyli
elektronegatiivisuus (mitä suurempi, sitä suurempi atomin elektronitiheys)
esterit (fosforihapon johdannaiset)
funktionaalinen ryhmä (toiminnallinen ryhmä)
heteroatomi
hiiliketju
hiilirunko
hiilivety (sisältää vain hiiltä ja vetyä, ei heteroatomeita)
hydroksyyliryhmä (OH-ryhmä)
kaksoissidos
karbonyyliryhmä (C-O-kaksoissidos-ryhmä)
kolmoissidos
OH-ryhmä (hydroksyyliryhmä)
orgaaninen reaktio
orgaaninen yhdiste
polarisoitunut sidos (sitoutuneiden atomien erilainen elektronegatiivisuus)
sitomisluku
yksinkertainen sidos
'
Hiiliatomeilla voi olla yksin-, kaksin- ja kolminkertaisia sidoksia muihin atomeihin, joissa hiiliatomit esiintyvät erilaisissa hybridisaatioissa:
1. sp^3-hiiliatomi: yksinkertaiset sidokset (4 atomiin)
2. sp^2: kaksoissidos ja 2 kpl yksinkertaisia sidoksia
3. sp: kolmoissidos ja 1 kpl yksinkertaisia sidoksia
Hiilirungot suoraketjuisia, haaroittuneita tai rengasrakenteisia.
Rengasrakenteet:
- 5- ja 6-atomiset renkaat ovat biologisissa syklisissä rakenteissa vallitsevia, myös muut koot mahdollisia
- yksin- ja kaksinkertaiset sidokset, hyvin harvoin kolmoissidoksia
- myös monirenkaiset rakenteet ja yhteensulatetut systeemit mahdollisia
- heterosykliset yhdisteet: yksi tai useampi heteroatomi rengasatomien joukossa; siis renkaiden muodostuksessa ylitse jäänyt atomi?
Bentseenit eli aromaattiset yhdisteet (aromaattiset järjestelmät, aromaattiset rakenteet):
- hyvin yleisiä luonnossa ja teollisissa valmisteissa
- kuusirengasrakenne
- elektronisysteemi levittäytynyt tasaisesti
- rakenne erittäin pysyvä!
- kaikki sidokset yksin- ja kaksinkertaisten sidosten välimuotoja (näennäisesti yksin- ja kaksinkertaiset vuorottelevat)
- kaksoissidokset kuvataan yleensä vain hiilirenkaan sisään piirrettynä ympyränä
Käsitteitä
aromaattinen rengas (bentseeni)
bentseeni (aromaattinen rengas)
ei-aromaattinen rengas ??
heteroatomi
heterosykliset yhdisteet
hybridisaatio (kvanttimekaaninen tila)
kvanttimekaaninen tila (hybridisaatio)
sp^3-, sp^2- ja sp-hybridisoitunut hiiliatomi
suoraketjuinen runko, haaroittunut runko, rengasrakenteet
sykliset rakenteet
'
Molekyylikaava eli bruttokaava: yhdisteen sisältämien alkuaineiden määrä; ensin C ja H, sitten heteroatomit aakkosjärjestyksessä
Rakennekaava: yhdisteen atomien toisiinsa sitoutumisen kuvaus
Rakennekaavoja:
1. Lewis-rakenteet: kovalentit sidokset merkitään kaksoispisteillä, kaksoissidokset kahdella kaksoispisteellä; lisäksi pistein kuvataan heteroatomien uloimmalla kuorella olevat vapaiden elektroniparien elektronit
2. Kekulén rakenteet eli valenssiviiva-rakenteet: sidoselektroniparit merkitään viivalla; valinnaisesti myös vapaat elektroniparit voidaan kuvata tässä viivoin; molekyylin ns. täydellinen rakennekaava
3. Tiivistetyt rakennekaavat: hiiliatomien väliset sidokset ja sidokset heteroatomeihin merkitään viivoin; vetyliitokset merkitään ilman viivaa, ilmoittaen vetyjen määrät alaindekseillä
4. Tikkukaavat: vain heteroatomit sidoksineen merkitään näkyviin; molekyyliyhdisteen rungon hiiliatomeita vetyineen ei merkitä, vaan rakenne kuvataan murtoviivalla (pääte- ja kulmapisteet merkitsevät C-atomeita, joista kunkin ymmärretään sitovan tarvittava määrä H-atomeita hiilen valenssin (=sitomisluvun; hiilellä 4) täyttymiseksi)
Käsitteitä
Bruttokaava (molekyylikaava)
Heteroatomit (muut alkuaineet kuin C ja H)
Kekulén rakenteet (valenssiviiva-rakenteet)
Lewis-rakenteet
Molekyylikaava (bruttokaava)
Rakennekaava
Sitomisluku (valenssi)
Tiivistetyt rakennekaavat
Tikkukaavat
Valenssi (sitomisluku)
Valenssiviiva-rakenteet (Kekulén rakenteet)
'
Huomioita lukemani perusteella
Elävä kudos:
1) H
2) C
3) N
4) O
5) muut (4%)
Ihmiselimistön massa:
- pääosa vettä
- muut alkuaineet (0,1%-1,5%):
1. Na
2. Mg
3. P
4. S
5. Cl
6. K
7. Ca
8. muut
Solun sisältö:
- proteiinit (15%)
- lipidit (2%)
- muut:
* hiilihydraatit
* nukleiinihapot: DNA, RNA
(erikoistuneissa soluissa eri pitoisuuksia)
Hiili:
- katenaatio -> hiilen yhdisteistä orgaanisia molekyylejä
Huom! Poikkeus: hiiltä sis. epäorgaanisia yhdisteitä myös mm.:
1. hiilen oksidit (CO, CO2)
2. hiilihappo
3. hiilihapon suolat
Solun pienet orgaaniset molekyylit:
- hiiliyhdisteitä
- alle 30 hiiliatomia
- molekyylipaino 100-1000 g/mol
- n. 1000 erilaista
- energiavarastoina
- suurempien molekyylien rakenneosasina
- rakenteen ja kemiallisen toiminnan perusteella:
1) sokerit
2) rasvahapot
3) aminohapot
4) nukleotidit
5) muita
-> rakennusaineina:
a) polysakkarideille
b) glyserolipideille
c) proteiineille
d) nukleiinihapoille
Eliön muodostukseen ja toimintaan tarvittavan informaation kulku:
DNA -> RNA -> proteiinit -> valmistavat solun muut orgaaniset aineet -> vaikuttavat solun aineenvaihduntaan
Atomisidokset:
1) (Yksinkertainen) kovalentti sidos:
- kaksi elektronegatiivisuudeltaan samanlaista atomia
- yksi elektronipari = sidoselektronit yhtaikaa kahden ytimen vaikutuspiirissä
2) Kaksoissidos:
- kaksi elektroniparia
- usein kohtaan, jossa yksinkertainen sidos
- toiselta atomilta löydyttävä vapaa elektronipari
- esim. happimolekyyli ja kaksoissidokset C=C ja C=O
3) Kolmoissidos:
- biologisissa molekyyleissä harvinainen
- kolme elektroniparia
- esim. syaanivety H:C:::N
- orgaanisten molekyylien yleisimmistä alkuaineista vain hiili ja typpi voivat muodostaa
-> usein nitriileissä R:C:::N (joissa syaanivetyä)
Sidosten elektronitiheys:
- vaikuttaa reaktiivisuuteen
- sitä lujempi, epäreaktiivisempi sidos, mitä lähempänä kovalentisti sidottujen atomien elektronegatiivisuus on toisiaan
- esim. tyydyttyneiden hiilivetyjen sidokset C-C ja C-H
Reaktiot pyrkivät kohdistumaan:
- yhdisteen kaksois- ja kolmoissidoksiin (korkea-elektronisimpiin sidoksiin) ja välittömään ympäristöön
Sidoksen atomien elektronegatiivisuuseron vaikutus sidokseen:
1. kasvaessa:
- sidos polarisoitunut
- negatiivisemmalla atomilla suurempi elektronitiheys
- esim. hydroksyyliryhmä
-> vaikutus yhdisteen reaktioihin
2. huomattavan erilainen:
- ionisidos
- esim. jaksollisen järjestelmän äärilaidat, esim. alkalimetallihalidit
- esim. muut suolat, joilla elektronitiheys melkein täysin halogeeniatomilla
Vapaat p-elektronit:
- joillakin atomeilla yhdisteissään sidoselektronien lisäksi vapaita elektronipareja:
* sitomattomia elektronipareja eli p-elektroneja
* voivat esim. sitoa protoneita, muodostaen ammonium- ja oksoniumkationeja
* hiili: ei
* vety: ei
* happi: ei
* typpi: 2 kpl
Molekyylisidoksista...
Vetysidos:
- hydroksyyliryhmän dipolaarinen luonne mahdollistaa
- aiheuttaa vesimolekyylien toisiinsa sitoutumisen:
* sidokseen osallistuvan molekyylin hydroksyyliryhmän osittain positiivisesti varattu vety voi sitoutua toisen molekyylin hydroksyyliryhmän osin negatiivisesti varattuun happeen
-> veden korkea kiehumispiste
- oleellisessa asemassa esim. nukleiinihappojen ja entsyymien kemiallisissa reaktioissa (sidokset OH- tai NH-ryhmien ja toisten molekyylien happi- tai typpiatomien välillä)
Poolittomien aineiden reaktiot ja dipolit:
- poolittomatkin elektronit vetävät toisiaan puoleensa
- molekyylien välille ei sidosta
- hetkittäisiä dipoleita (elektronit hylkivät toisen molekyylin elektroneita)
-> molekyylien välille van der Waalsin voimat (heikko, lyhytkantamainen, yleinen vetovoima)
-> pienimolekyylisten, poolittomien aineiden nestemäinen ja kiinteä olomuoto
Huom! Hylkimisvetovoimalla ei merkitystä jos voimakkaampia sidoksia
Ionisidoksista ja vetysidoksista...
Hydratoituminen:
1. veteen liukenevien suolojen irronnut ioni
-> kiinnittyy vesimolekyyleihin dipoli-ionisidoksina
2. (pooliset) etanoli ja sokeri liukenevat veteen
-> rikkovat vesimolekyylien väliset vetysidokset
-> muodostavat vesimolekyylien kanssa vetysidoksia poolisen OH-ryhmän kautta
* lehmällä, hevosella selluloosan hydratoituminen tietyn entsyymin avulla! :)
Selvitettävä tämä kohta tarkemmin!
Sidosenergia:
- sidoksen muodostuessa
- vapautuu sidosenergiaa (sidoksen purkamiseen tarvittava energiamäärä)
- suuruus eri sidoksissa:
a. biologisten molekyylien kovalenttisidokset: n. 200-700 kJ/mol
b. kahden ionisoituneen ryhmän välinen energia: max. n. 20 kJ/mol
c. joillain vuorovaikutuksilla paljon pienempi!
Ei-kovalenttisista vuorovaikutuksista (heikot vuorovaikutukset)...
1) ionien väliset sidokset
2) dipolisidokset (vetysidos)
3) van der Waalsin voimat
4) hydrofobinen vuorovaikutus (vesipakoisten molekyylinosien vedestä erillinen faasi)
- yhteisvaikutukseltaan merkittäviä:
1) ionihiloissa: ionisidosten kumuloituvasta vaikutuksesta ioniyhdisteille tyypilliset, korkeat sulamispisteet
2) biologisissa makromolekyyleissä: stabiloivat molekyylin rakennetta (esim. polysakkaridi-, proteiini-, nukleiinihappo-makromolekyylit)
Selvitä käsitteet tarkemmin: dipolisidos - vetysidos?
Vastakohtia ja muita käsitepareja
orgaaniset molekyylit - epäorgaaniset yhdisteet
solun pienet orgaaniset molekyylit - suuremmat molekyylit
sokerit -> polysakkaridit
rasvahapot -> glyserolipidit
aminohapot -> proteiinit (eli valkuaisaineet)
nukleotidit -> nukleiinihapot
DNA -> RNA -> proteiini
kovalentti sidos - kaksoissidos - kolmoissidos
kovalentti sidos - ei-kovalenttiset vuorovaikutukset (eli heikot vuorovaikutukset)
reaktiivinen - epäreaktiivinen
sidoselektronit - p-elektronit (eli vapaat elektroniparit, sidoksista "yli jääneet")
sidos - dipoli (elektronien hyljintäreaktio)
polaarinen - pooliton
elektronegatiivisuudeltaan samankaltaisten atomien sidos - polarisoitunut sidos - ionisidos (=vetysidos?)
sidosenergia (sidoksen muodostuessa vapautuva) - sidoksen purkamiseen tarvittava energia
Televisiosta tulee nykyään aika paljon lääketieteellisiä ohjelmia, jos vain osaa etsiä niitä. Tänään katsoin Yle Teemalta Veitsen terällä -sarjasta polvileikkauksen ja Mtv3 Faktalta Lääketieteen ihmeet. Avalta tulee Doctors, joka käsittelee lääketieteellisiä kysymyksiä kansantajuisemmin. Edellisten lisäksi eri kanavilta tulee useampia eri tiededokumentteja ja -sarjoja, jotka ainakin sivuavat lääketiedettä.
-Pikkis, joka edelleen on tiukasti lääkäriksi tulemisen unelmassa kiinni ja hiljalleen aloittelee taas lääkikseen pyrkimiseen valmistavia opintoja =)
